- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
313-314

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kääpiökansat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

313

Kääpiökansat—Kääreet

314

Tui estyy kasvaminen heti syntymän jälkeen,
syystä että luut liian aikaiseen luutuvat samalla
kuin muitakin kasvuhäiriöitä esiintyy. —
Kääpiöt voivat saavuttaa sukupuolikypsyyden, mutta
o\at tavallisesti hedelmättömiä. Niiden henkiset
kyvyt voivat olla normaaliset, mutta usein myös
hyvin alentuneet, ks. K r e t i n i s m i. Y. K.

Kääpiökansat, yhteisnimitys niille
silmiinpistävän lyhytkasvuisille kansoille, jotka asuvat
hajallaan Keski-A f rikassa, etupäässä Kongo-joen
alueella, bantu-heimojen seassa. Niitä ovat:
o b o n g o, a b o n g o 1. b a b o n g o, joka asui
Du Chailluu löytäessä sen Ogoven alueella nyk.
Ranskan Kongossa; akka 1. tikki-tikki, jota
ovat tutkineet Schweinfurth y. m., Uëllen
varsilla: Wolffin, Wissmannin ja von Frangois’n
tutkima batua 1. vatva Sankurun ja
Busse-ran seuduilla; Stanleyn epämääräinen v a
m-b u 11 i-kansa Aruwimin metsissä, sekä Serpa
Pinton tapaama mucassequere Kvandon ja
Kubangon välillä Portugalin Angolassa.
Idempänä, Somali-niemellä asuvia lyhytkasvuisia
kansoja. j e b i r, a c h d a m, r a m i, t o m a 1, d u m e
y. m., jotka tuntuvasti eroavat ympäröivistä
g a 1 1 a-, somali- y. m. heimoista, ei enää lueta
varsinaisiin k:hin. — K:ihin kuuluvan
täysikasvuisen keskikoko on n. 1,300-1,500 mm,
ruu-miinmuoto ei eroa sanottavasti ympäröivistä
neekereistä (vatsa usein riippuva, steatopygia
ta-vallinen), pää iso ruumiiseen verraten, kaula
kapea, hampaat ulkonevat, parrankasvu melkein
kokonaan puuttuu, iho vaalean suklaanvärinen
tai kellahko, ryppyinen, usein pitkien
ihokarvojen peittämä. Vaatteena nahkasiekale tai
ruoho-vihko, ei mitään koristuksia. Elintavoiltaan
kaikki k. ovat kuljeskelevia metsästäjiä ja
hunajan, vahan y. m. s. kokoojia, maanviljelystä
ja teollisuutta he eivät harjoita. Läheisille
muun-sukuisille heimoille he usein tuovat riistaa,
auttavatpa heitä sodissakin, saaden vaihdoksi
maatalouden tuotteita, rautaesineitä y. m. Aseena
on melkein poikkeuksetta ainoastaan jousi ja
myrkytetty puunuoli. Asumukset l-l’/2 m
korkeita, metsäaukeaman reunaan kyhättyjä
risumajoja. — K:n sukuperä on’ epätietoinen: jotkut
tutkijat (Fritsch, Schweinfurth, Hartmann)
pitävät heitä Afrikan alkurodun rippeinä, toiset
(Virchow, Ratzel) selittävät heidän
muodostuneen huonon ravinnon, epäedullisten
olosuhteitten y. m. seikkojen vaikutuksesta
neekeriheimoista. Muutamat asettavat k. Etelä-Afrikan
pienikasvuisten, vaaleaihoisten busmannien ja
hottentottien yhteyteen. — Pieuikasvuisia, k:ksi
nimitettyjä kansoja on myöskin Etelä-Aasiassa sekä
mantereella että saarilla, Melaneesiassa ja
mahdollisesti Etelä-Ameriikassa. Useat Pohjoisen
jäämeren rannoilla asuvat kansat ovat myöskin
tuntuvasti alle keskiko’on (esim. lappalaiset), ja
hautalöydöt esim. Sveitsissä näyttävät todistavan, eitä
Euroopassakin on esihistorialliseen aikaan k: ja io
asunut. — Jo vanhat kreikkalaiset (Homeros,
sitten Herodotos, Aristoteles) olivat kuulleet
kertomuksia oudoista kääpiöistä, pygmaioi (vrt. P y
g-m e e), joiden milloin luultiin asuvan
auringon-paahtamassa Etiopiassa, milloin hyisessä
Thu-lessa. Uuden ajan alussa nämä tarut jälleen
elpyivät; jonkinlaista selvyyttä niihin saadaan
vasta 1850-luvulta lähtien. E. E. K.

Kääpiö-ohrakärpänen ks. Oh r a k ä r p ii n e n.

Kääpiöpalmu ks. V a i v a i s p a 1 m u.

Kääpiöpuut, japanilaisten viljelemiä
havupuita, bambuja y. m., joiden kasvu on saatu
pysähtymään n. 0,5 m:iin, huolimatta siitä että puu
on saavuttanut kookkaan metsäpuun iän.
Viljelyksessä käytetään kiduttamista pienissä
ruukuissa, ylen niukkaa kastelua ja usein
uudistuvaa juurien ja oksain typistystä kasvun
häiritsemiseksi. — Iledelmäpuuviljelyksessä
nimitetään k:ksi hitaasti kasvavan, läheisesti samaa
sukua olevan lajin taimille jalostettuja
hedelmäpuita. Näistä mainittakoon doucinille (Pyrus
mains præcox) ja paratiisiomenapuulle (Pyrus
mains paradisiaca) jalostetut omenapuut sekä
kvit-tenille (Cydonia vulgaris) jalostetut
päärynäpuut. Suomessa voivat avomaaviljelyksessä tulla
jossain määrin kysymykseen ainoastaan doucinin
rungoille jalostetut omenapuut.

J. A. TV. & B. TV. II.

Kääpiöpäästäinen (Crocidura suaveolens),
pienin kaikista tunnetuista imettäväisistä, ruumis
4 cm, häntä 2,5 cm pitkä, elää Etelä-Euroopassa
ja Pohjois-Afrikassa. P. B.

Kääpiöskorpionit (Pseudoscorpionidea,
Chclo-nethi), pienikokoisia, n. 5-6 mm:n pituisia,
skorpioneja muistuttavia hämähäkkieläimiä, jotka
laajalle levinneinä elävät sammalikoissa,
puunkuorin alla y. m. Suomessa, jossa näitä lajeja ei
kuitenkaan tarkemmin ole tutkittu, esiintynee
niitä n. 10 lajia. Näihin kuuluu myös vanhoissa
kirjoissa ja museoissa asustava kirjaskorpioni
(Chelifer caticroides L.). ks.
Hämähäkkieläi-m e t. kuva 4. T. II. J-i.

Kääpiösäkiä (Amiurus nebulosus),
pohjois-j ameriikkal., n. 30 cm pitkä, rakkosuisiin kuuluva
kala, jota hyvänmakuisen lihansa takia viljellään
Euroopassakin. P. B.

Kääpiöverso, verso, jolla on erikoisen lyhyet
nivelvälit ja lehdet siitä syystä lähekkäin, kasvu
rajoitettu ja ikä lyhyt. K:oja ovat esim.
männyn ja lehtikuusen neulaskimput. J. A. TV.

Kääpä ks. P i 11 i s i e n e t.

Kääreet ovat joko erityiselle ruumiinosalle
(paikalliskääreet) tai koko ruumiin yli
(vleis-kiiäreet) asetettuja, veteen tai lääkeaineisiin
kastettuja tahi kuivia vaatteita, joilla koetetaan
aikaansaada lämpötilan muutosta ihossa ja siitä
johtuvaa reaktsionia. Kääreitä käytetään sangen
useissa taudeissa hyvällä menestyksellä.
Paikalliskääreet: Lämmittävä kylmä
vesi-kääre. Karkea kangas kastetaan 20°-18°-l6°C
ji muutamissa tapauksissa kylmempäänkin
veteen, kierretään kuivaksi ja asetetaan kipeälle
paikalle. Tämän päälle sovitetaan
samansuuruinen, tai hieman suurempi vahakangas tai muu
ilmanpitävä peite (esim. voipaperi) ja näin tehty
käiire peitetään kuivalla villaisella kankaalla,
joka sidotaan verrattain tiukasti kysymyksessä
olevan ruumiinosan ympärille. (Vahakankaan voi
toisissa tapauksissa jättää pois.) Kääre
vaihdetaan asianhaarain mukaan 1-4 tunnin väliajoilla.
Jos ihoon kääreen alle syntyy ihottuma,
voidella in sitä vaseliinilla tai muulla rasvalla. Kääreen
vi iki tuksesia iho ensin kylmenee, verisuonet
supistuvat ia potilas tuntee kylmän tunteen; pian
tämän jälkeen verisuonet laajenevat, veri virtaa
entistään enemmän kääreen alla olevaan kohtaan
ja potilas tuntee siinä miellyttävää lämpöä.
Täten kiillotettu verenkierto on omiaan joudutta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0177.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free