- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
315-316

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kääpiökansat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

315

Käärepaperi

i—Käärmeet

316

m?.an sairaan elimen parantumista ja
vähentämään kivuntunnetta. Käytetään kaikenlaisissa
säryissä ja kolotuksissa, pistossa, hermovioissa.
kurkkutaudissa ja vatsanvaivoissa sekä
louk-kautumisesta syntyneissä turvotuksissa. — H a
u-dekääre laitetaan kuten edellinen, mutta
kastetaan kuumaan veteen ja pannaan
väännekui-vana, mahdollisimman lämpimänä iholle.
Vaihdetaan ennenkuin se ehtii jäähtyä. —
Höyry-kääre kastetaan kuumaan veteen ja pannaan
puoleksi väännekuivana kahdenkertaisen,
lämmitetyn villakankaan välissä iholle. Muutetaan
ennenkuin se ehtii jäähtyä. Höyrykääreen
asemesta, jota käytetään tav. märkäpesien
kypsyttä-miseen, käytetään usein puuroliaudetta. —
Jääh-dyttävä kääre kastetaan jääkylmään veteen
ja pannaan puoleksi väännekuivana iholle sekä
vaihdetaan 1-5 min:n kuluttua. Kääreellä on
tarkoituksena pitää verisuonet supistuneina ja
siten estää verenvuotoja (esim. nenä-, keuhko).
Samaan tarkoitukseen käytetään myös jääpussia.
Yleis- 1. koko-kääreet: Hiostuskapalo.
Lakana kastetaan ja kierretään kuten
lämmittävässä kylmässä vesikääreessä, levitetään vuoteelle
ja potilas pannaan selälleen sen päälle, jonka
jälkeen kostea lakana kääritään nopeasti potilaan
ympäri kaulaa myöten, niin että käsivarsien ja
rinnan sekä jalkojen väliin tulee lakanan poimu.
Sen jälkeen potilas peitetään tiviisti peitteellä
ja annetaan hänen maata siten 1-2 tuntia.
Päähän voi asettaa jäähdyttävän kääreen.
Tällaisella kapaloimisella koetetaan potilas saada
hikoilemaan tai rauhoittaa hänen hermojaan. — J ä ä
h-dytyskapalo laitetaan kuten edellinen, mutta
potilas saa maata siinä vain lyhyen ajan: ensin
4-5 min.; sen jälkeen muutetaan hänet toiseen
samanlaiseen kapaloon, jossa hän nyt lepää n. 10
min. ja sen jälkeen voi hänet muuttaa vielä
kolmanteen 15-20 minuutin ajaksi.
Jäähdvtyskapa-lolla koetetaan kuumetiloissa alentaa ruumiin
lämpöä. Sitä käytetään usein lapsia hoidettaessa.
Niitä voi päivässä antaa 2-3 yllämainittua
ka-palojaksoa. Y. K.

Käärepaperi, tavallisesti halvemmista
aineksista valmistettu käyttötarkoituksensa mukaan,
ominaisuuksiltaan hyvin erilainen paperi.
Yksinkertaisimmat käärepaperit valmistetaan
käytetyistä papereista ja ruskeasta puuvanukkeesta.
Hyvin lujia käärepapereja tehdään puoliksi
keitetystä sulfaattiselluloosasta (kraftpapper).
Paljon käytetään valkaisemattomasta
puuselluloo-sasta valmistettuja käärepapereja parempiin
tarkoituksiin. Paraimpia käärepapereja, kuten
me-talliesineitten kääreitä, tehdään lujista köysi- ja
pellavalumpuista. Erikoisella tavalla
viimeisteltyjen käärepaperien joukossa ovat mainittavia
pergamentti- 1. voipaperi, jota tehdään
antamalla väkevän rikkihapon vaikuttaa
imu-paperiin, sekä erinäisillä rasvankaltaisilla
aineilla imeytetyt paperit kuten parafiini- ja
vahapaperit, joita samaten kuin
edellistäkin paperilajia käytetään kaikenlaisten
ruoka-aineitten kääreinä, meillä kuitenkin vähemmissä
määrin kuin esim. Ameriikassa. Käärepaperin,
varsinkin ruskean käärepaperin valmistus
muodostaa tärkeimmän osan Suomen
paperiteollisuutta. A. S-r.

Käärinliina, liinavaate, johon itämailla
kuolleiden ruumiit kääritään (vrt. Matt. 275„). Muha-

mettilaisen turbaanin pitää muka olla niin pitkä,
että se hätätilassa kelpaa k:ksi, mikä väriltään
on valkoinen tai viheriäinen. K. T-t.

Kääriäiset, Tortricidae-heimoon kuuluvia
perhosia. Niiden toukat elävät enimmäkseen
kokoon-käärittyjen ja yhteenkehrättyjen lehtien välissä,
jotka muodostavat suojelevan suojuksen niiden
ympärille. Hätyytettyinä toukat tekevät
vilkkaita kiemurteluliikkeitä takaperin. Monet
kää-riäistoukat ovat sangen vahingollisia erinäisille
kasvilajeille, vrt. Tuhohyönteiset. E. R.

Kääriäiskoit ks. Kääriäiset.

Käärmeenkieli ks. Ophioglossum
vul-g a t u m.

Käärmeenpalvelus ks.
Eläintenpalve-1 u s.

Käärmeenpistoyrtti ks. Cynanchum
vin-c e t o x i c u m.

Käärmeenpurema. Meidän ainoan
myrkkykäärmeemme, kyykäärmeen (Pelias berus) purema
tunnetaan muusta käärmeenpuremasta siitä, että
siinä on kaksi myrkkyhampaiden tekemää,
lähekkäin olevaa reikää. Purtu kohta alkaa nopeasti
turvota ja sitä rupeaa särkemään. Ihon väri
haavan ympäristössä on ensin tavallinen,
sittemmin siinä huomataan pieniä ihonalaisia
verenvuotoja, myöhemmin laajalle ulottuva mustelma,
joka aikaa voittaen muuttuu kellertäväksi. Purtu
henkilö alkaa tuntea huimausta ja päänsärkyä,
hän saa kuumetta ja oksennuskohtauksia, valtimo
heikkenee. Noin 3-9 %:ssa k. johtaa kuolemaan;
muissa tapauksissa seuraa parantuminen tav.
muutamissa päivissä, mutta potilas voi pitkät
ajat jälkeenpäin olla heikko ja voimaton. Lapset
ovat k:lle arempia kuin aikuiset. Kyykäärmeen
myrkky, joka samoin kuin muidenkin käärmeiden
myrkyt, liuottaa punaisia verisoluja, on verraten
lievää, minkä m. m. osoittaa yllämainittu
alhainen kuolevaisuusprosentti. Lämpöisissä maissa
on paljoa myrkyllisempiä käärmeitä (kobra- ja
kalkkarokäärmeet). Näiden purema johtaa n.
20 %:ssa kuolemaan. Yksin Itä-Intiassa kuolee
vuotuisesti k:iin 20,000 ihmistä. — Hoito: Mitä
nopeammin hoitoa saadaan, sitä suurempi on
parantumismahdollisuus. Hoidon tarkoituksena on
alussa estää myrkkyainetta pääsemästä leviämään
ruumiiseen, myöhemmin auttaa ruumista
taistelussa myrkkyä vastaan. Senvuoksi on purtu
jäsen haavan ylipuolelta heti sidottava verrattain
lujasti ja itse purtuun kohtaan tehtävä kylliksi
suuri haava, jonka kautta ruumiiseen joutunut
myrkky voidaan puristaa tai imeä imukupilla tai
kupparinsarvella (huom. ei koskaan suorastaan
suulla, sillä myrkky tarttuu silloin huulissa
oleviin haavoihin). Sen jälkeen potilas asetetaan
vuoteeseen ja purrun jäsenen ympärille pannaan
vesi-, lyijyvesi- tai multa-kääre.
Alkoholinpitoi-sia juomia käytetään usein lääkkeenä
käärmeenpuremaa vastaan ja ne vaikuttavatkin tällöin
sy-dämentoimintaa valivistavasti, joskaan niillä ei
ole suoranaisen vastamyrkyn ominaisuuksia.
Etelä-maiden vahvamyrkkyisten käärmeiden puremaa
vastaan on keksitty vastamyrkkyjä. Y. K.

Käärmeet (Ophidia) ovat raajattomia
matelijoita, jotka liikkuvat kiemurtelemalla pitkää
matomaista ruumistaan. Ruumiin peitteen
muodostavat sarveisaineiset suomut tai kilvet, jotka
erittäinkin päälaella ovat määrätyssä
järjestyksessä ja tarjoavat tunnusmerkkejä eri lajeja toi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0178.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free