- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
317-318

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käärmekotka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

317

Käärmekotka—

Käärmetähdet

318

sistaan erotettaessa. Poikittaisen peräaukon
edessä on suurempi n. s. anaalikilpi.
Selkäpuoli-set suomut ovat pienet ja kapeat, vatsapuoliset
leveät ja poikittaiset. K. eivät voi ummistaa
silmiään, sillä silmäluomet ovat kasvaneet
yhteen läpinäkyväksi kalvoksi silmän ulkopinnalle.
Tästä johtuu k: n terävä, tuijottava katse.
Vanha suomupeite luodaan (nahkaa vaihdetaan)
määrättyjen väliaikojen kuluttua (monasti
vuodessa) yhtenäisenä nahkatuppena päälaelta
alkaen. Nahanvaihdon aikana k. liikkuvat vähän
ja ovat arkoja. Välikorva, Eustachiou torvi ja
rumpukalvo ovat surkastuneet. Suussa on pitkä
ja venyvä, kaksiliuskainen kieli, joka sijaitsee
pitkälle suuonteloon ulottuvan kurkunpään alla.
Terävät ja taaksepäin kaartuvat hampaat ovat
kaikki melkein samanlaiset ja yläleuassa
yhdessä tai kahdessa rivissä. Myrkky-k:llä 011
ylä-leuassa vain yksi suuri hammas, myrkkyhammas,
jossa 011 uurre pinnalla tai sisässä kanava, joka
johtaa myrkkyä hampaan tyvessä olevasta
myrkkyrauhasesta. Myrkkyhammas, joka
tavallisesti on kitalakea vastaan painuneena
ihopoimussa, kohoaa pystyyn käärmeen aukoessa
suutansa. Päänluut ovat yleensä hyvin liikkuvat
ja muutamat niistä vain jänteellä toisiinsa
liittyneet. Hyvin pitkä alaleuka niveltyy
liikkuvaan nelisluuhun (quadratum), joka sekin on
välillisesti kalloon liittynyt. Selkärangan
nikamissa, joiden lukumäärä on hyvin suuri. 011
kylkiluita kaikissa muissa paitsi liäntänikamissa.

Kylkiluut päättyvät
vapaasti ruumiin
vat-sapuolelle, sillä
rintalasta puuttuu
kokonaan; niiden vapaat
päät ovat
liikkumisessa apuna. K: itä
puuttuvat myös
raajat ja niiden
kanna-tinluut (vain
jätti-läis-k:llä tavataan
vielä surkastuneet
takaraajat
lantioilleen). Luuston
rakenne ja
ruuansulatuskanavan suuri
ve-nyväisyys tekevät
k:lle mahdolliseksi niellä eläimiä, jotka ovat
niitä itseään läpimitassa suuremmat.
Sisälmykset ovat kaikki ruumiin muodon mukaan
pitkät ja kapeat, parilliset elimet
(sukupuolirauha-set ja munuaiset) perätysten eikä vieretysten.
Keuhkoista on toinen surkastunut (poikkeuksen
tekevät tässäkin suhteessa jättiläiskäärmeet, joilla
on 2 keuhkoa, toinen kuitenkin toista paljoa
pienempi). Keuhko 011 pussimainen, sen
sisäpinta on vain etuosassaan huomattavammin
poi-mettunut. Virtsarakko puuttuu, virtsa-aine
poistuu ruumiista jähmeässä muodossa. K. ovat
hyvin sitkeähenkisiä, paloiteltuinakin osat
liikkuvat vielä kauan. — Naaraat munivat useita
nahkakuorisia munia, jotka jätetään auringon
tai lahoovien aineiden synnyttämän lämmön hau
dottaviksi; vain harvat k. hautovat muniaan itse.
Muutamat vesi- ja myrkky-k. synnyttävät eläviä
poikasia. — K. syövät yksinomaan rutistamalla
tai puremalla tappamiaan eläimiä, jotka ne
nielevät kokonaisina pää edellä erittäen samalla

KUUrmeen luuranko.

runsaasti limaa sylkirauhasistaan. Ruuansulatus
011 hidasta; eläin makaa tällöin päiviä, jopa
viikkokausiakin liikkumatta. K:tä on runsaimmin
kuumissa seuduissa, ne vähenevät sekä kooltaan
että lajien runsaudelta kylmempiin seutuihin
siirryttäessä. Elävät maassa, erittäinkin
metsäisissä vuoriseuduissa, oleskelevat kivien ja
kantojen alla tai risukoissa; toiset oleskelevat
puissa, hiekkakankailla tai vedessäkin.
Kylmem-missä seuduissa k. viettävät talven horroksissa
maakoloissa, kuumissa maissa ne ovat kuivana
aikana niinikään horroksissa. Myrkky-k. ovat
\"leensä yöeläimiä, myrkyttömät liikkuvat
etupäässä päivisin. — Käärmeenmyrkky on yleensä
voimakasta ja pian tappavaa. Tämä riippuu
kuitenkin paljon käärmeen suuruudesta ja lajista,
ilmanalasta ja vuodenajasta. K. kuumissa
seuduissa ovat paljoa vaarallisemmat kuin
lauhkeissa ja kylmissä. Lämminverisiin eläimiin
käärmeenmyrkky vaikuttaa paljoa nopeammin
ja voimakkaammin kuin sammakkoeläimiin ja
kaloihin. Kuitenkin täytyy myrkyn joutua
suorastaan eläimen vereen, sillä
ruuansulatuskanavassa se 011 tehotonta. — Nykyään elävät k. (n.
1.000 lajia) jaetaan kolmeen alalahkoon. 1.
An-giostoma. Pieniä, maan sisässä eläviä sokeita
k:tä, jotka syövät hyönteisiä. 2. Peropoda.
Tähän kuuluvat jättiläis-k. Boa constrictor ja
Python reticulatus. 3. Colubriformia. Toiset ovat
myrkkykäärmeitä, toiset eivät: varmaa rajaa
näiden välille ei voida vetää. Myrkyttömiä ovat
tarhakäärme (Tropidonotus nutrix),
kanerva-käärme (Coronella austriaea) ja Coluber
loti-gissimus. Myrkyllisiä ovat kleopatrakäärme
(Naja haje), silmälasikäärme ’(N. tripudians) ja
N. bungariis, suurin (6 m) tunnettu
myrkkykäärme. Näihin kuuluvat myöskin vesi-k.. joilla
pyrstö on sivuilta litistynyt. 4. Solenoglypha.
Myrkky-k:tä kyykäärme (Pelias berus),
hieta-käärme (Vipera ammodytcs) ja kalkkarokäärme
(Crotulus dtirissits ja C. horridus). P. B.

Käärmekotka I. sihteeri ks.
Korppikotkat.

Käärmekuusi ks. K 11 u s i.

Käärmeliskot (Pytliomorpha), fossiilisia,
suuria (n. 20 m pitkiä) matelijoita, joiden ruumis
oli hoikka, käärmemäinen, suu hyvin venyvä.
Raajat olivat lyhyet, kynnettömät, evämäisiksi
muuttuneet. Elivät vedessä. Löydetty Maas-joen
seuduilta ja Polijois-Ameriikasta. P. B.

Käärmepäinen (Opliiocephalus punctatus),
30-40 cm pitkä. Ceylonissa ja Intiassa elävä
piikki-eväinen makeanveden kala. Sen päässä olevissa
onteloissa säilyvä vesi estää kiduksia kuivumasta
kalan liikkuessa pitkiäkin matkoja maalla
tukevien rintaeviensä avulla. Liha syötävää. P. B.

Käärmetähdet (Ophiuroidea), meren pohjalla
eläviä piikkinahkaisia, joiden pyöreän tai
5-kul-maisen levymäisen
ruumiin reunoissa
on pitkät, kapeat,
joskus
haaraan-tuneet lonkerot.
K. ovat silmiä ja
peräaukkoa vailla,
siivilälevy 011
vat-sapuolella. Joskus
k. yhdistetään nie-

ritälitiin. P. B. ,,„., ......

Killtrmetahti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0179.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free