- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
319-320

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käärmekotka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

319

Köbke—Kölliker

32U

Köbke, (J h r i s t e n Schjellerup (1810-48),
tansk. taidemaalari. Opiskeli Kööpenhaminan
taideakatemiassa, Lorenzenin ja etenkin
Eekers-bergin johdolla. Oleskeli 183S-40 Italiassa. K. on
taiteessaan realisti niinkuin Eckersberg, jonka
koulun tyypillisin oppilas hän 011, mutta hänellä
011 enemmän väriaistia ja tyylikästä hienoutta.
Pääasiallisesti K. on maalannut mitä
vaatimattomimpia. somia maisemia vanhasta
idyllimäi-sestä Kööpenhaminasta sekä
luonteenkuvaukseltaan sangen syviä muotokuvia. Aito
tanskalaisen, todellisen tunteensa ja työnsuorituksensa
hartaan taiteilijan-ilon vuoksi K. on luettava
Tanskan etevimpien maalarien joukkoon. [E.
Hannover. „Maleren Cli. K." (1803).] E. R-r.

Koge 1. Kjnge
Ö-J, kaupunki Tanskassa
SiHlmdin itärannalla. K.-lahteen laskevan [-K.-joen suussa; 4,284 as. (1906). Linnoitettu.
Hauta-tien varrella. Kauppa ja teollisuus vilkasta.— K:n
luona tapahtui 29 p. elok. 1807 taistelu
englantilaisten maihinnousujoukkojen ja tanskalaisten
välillä. K:n edustalla olevassa lahdessa (K.-Bugt)
oli 1 p. lieinäk. 1677 verinen taistelu Niels Juelin
johtaman tanskalaisen ja H. Hornin johtaman
ruotsalaisen laivaston välillä, niissä jälkimäinen
joutui tappiolle; 4 p. lokak. 1710 oli samojen
maiden laivastojen välillä ratkaisematon ottelu.

E. E. K.

Köhler [koi-], Reinhold (1830-92), saks.
kirjallishistorioitsija, saavuttanut
arvossapidetyn nimen varsinkin satututkimuksen alalla, on
m. m. kirjoittanut arvokkaita selityksiä
seuraaviin teoksiin: Kreutzwald, „EsthnischeMärclien";
Gonzenbach, ..Sizilianisclie Märclien": Bladé,
„Contes populaires rec. en Agenais": Gering,
„Islendzk æventyri". J. H-l.

Köhnä 1. k e h n ä, hiuksien peittämässä
päänahassa olevan ihottuman aikaansaama
liilseile-minen.

Köhä, eläimissä, sama kuin yskä. ,

Kökar ks. K ö ö k a r i.

Kokkenmødding, raakkutunkio, kivikauden
kalastaja- ja metsästysasteella olevan kansan
asuinpaikkojen jäte-kasautuma, ks.
Esihistorialliset ajanjaksot, II, palsta 814.

Köklot 1. Köcklot [t säkiät], merensaari
Koivulahden pitäjän saaristossa: pituussuunta
pohjoisesta etelään, pituus n. 7.s km,
keskimääräinen leveys 1 1/,-2km. K:n itäpuolella
sijaitsee Värlaksön saari, jonka pohjoisosasta
luoteeseen päin pistävä niemeke tulee melkein kiinni
K:n koillisrantaan. L. H-nen.

Kölcsey, Ferenc [költsäi färänts]
(1790-1838), unk. runoilija, puhuja ja arvostelija,
vetäytyi. opiskeltuaan lakitiedettä, maatilalleen
antautuen kirjalliseen toimintaan: v:sta 1829
Szat-märin komitaatin vlinotaari, mainitun
komitaa-tin edustajana valtiopäivillä 1832-36. Runoilijana
K. on huomattava taiteellisen balladin ja
romanssin koteuttajana Unkarissa ja ennenkaikkea
isänmaallisten runojen erinomaisena sepittäjänä. K:n
kirjoittama on 111. m. kansallishymni „Siunaa,
Herra, magyaria . . ." (v:lta 1823). K :n ankarat
arvostelut Berzsenyi’n, Csokonai’n ja Kisin (ks. n.)
runoudesta sekä hänen kantansa
kielenuudistus-kysymyksessä (K. oli Kazinczyn koulun
miehiä) herättivät paljon huomiota ja
vastustustakin. Valtiopäivillä K. oli puhujista parhaimpia
sekä vapaamielisen puolueen vaikuttavimpia mie-

hiä. Hänen puheistaan ovat kuuluisia loistavat
muistopuheet Kazinczysta ja Berzsenyi’stä.
Vanhojen reettorien tapaan K. harjoitteli itseään
puhetaitoon m. m. siten, että sepitti puheita omia
keksimiään tilaisuuksia varten. J. Eötvös, L.
Szalav ja P. Szemere julkaisivat 1840-48 K : n
kootut teokset (6 nid. runoja, novelleja,
luonteenkuvauksia, arvosteluja, puheita ja Iliadin
käännös); myöhemmin Toldy (10 nid., 1877). V. IV.

Kölen ks. K j o 1 e n.

Köli (ruots. koi), aluksen ulkopohjassa oleva
emäpuu 1. taika, joka tavallisesti ulottuu
keulasta perään ja johon rungon pantturit (kaaret)
liittyvät. " F. W. L.

Kölialus, alus, joka rakenteen
vahvistamiseksi, sortumisen vähentämiseksi ja painon
tasoittamiseksi on varustettu kölillä. Riippuen
tarkoituksesta, johon alusta käytetään, vaihtelee
kölin muoto ja tästä johtuva aluksen nimitys.
Alkuperäinen kölimuoto oli n. s. „suora köli", ja
k:lla tarkoitetaan vieläkin sanan ahtaammassa
merkityksessä sellaista alusta, jonka köli,
ulottuen aluksen koko pituudelle tasakorkeana, on
kiinteänä pääosana aluksessa mahdollisesti
suipeten sekä leveydeltään että korkeudeltaan aluksen
keula- ja peräpuolella. Useimmat
valtameri-aluk-set ovat juuri tällaisia kölialuksia, koska „suora
köli" erinomaisesti vahvistaa laivan runkoa. On
olemassa muita kölialuksia, jotka sortuvat
vähemmän ja kääntyvät nopeammin kuin
tavallinen suorakölinen alus. Eri ryhmän
suoraköli-siä aluksia muodostavat centerbord (ks. t.)
-alukset. Näitä aluksia käytetään paljon virroissa.

O. v. Z.

Kölijalkaiset (Heteropoda), pelagisesti eläviä
kotiloita, uivat vilkkaasti kölimäiseksi eväksi ja
pyrstöksi muuttuneen jalkansa avulla; ovat
erittäin ahnaita ja saaliinhimoisia. Ruumis
läpikuultava, lasimainen. Kidukset, sukupuolielimet,
sydän ja hermosto ovat samanlaisia kuin
etu-kiduksisillakin. Pää, jossa on suuret silmät. 011
hevosenpään muotoinen. Muutamilla 011 pieni
kuori, toisilta tämä puuttuu. P. li.

Köller, Ernst Matthias von (s. 1841),
preussil. hallitusmies, oli 1881-88 vanhoillisten
edustajia Saksan valtiopäivillä; tuli 1888
poliisi-presidentiksi Mainin Frankfurtiin ja 1889
Elsass-Lotringenin alivaltiosihteeriksi; oli 1894-95
Preussin sisäasiainministerinä ja 1897-1901
Slesvig-Holsteinin ylipresidenttinä. Viimemainitussa
toimessa ollessaan K. koetti mitä
häikäilemättömim-mällä kuristuspolitiikalla tukahuttaa
Polijois-Slesvigin tanskalaisen väestön
kansallisuuspyrin-nöt. Hän pani toimeen joukkokarkoituksia, riisti
useilta henkilöiltä kansalaisoikeuden ja
vanhemmilta, jotka käyttivät lapsiaan Tanskan kouluissa,
edusmiehyydeu näiden suhteen y. m., herättäen
siten yhä yltyvää katkeruutta. Vv. 1901-08 K.
oli valtiosihteerinä Elsass-Lotringenissa, jossa
esiintyi sävyisemmin ja m. m. kannatti
dikta-tuuripykälän poistamista (1902). [Mackeprang,
„Nordslesvig 1864-1909".]

Kölliker, Rudolf Albert von (1817-1905),
sveits. anatomi ja eläintieteilijä. Oli ensin
fysiologian ja vertailevan anatomian ylim.
professorina Zürichissä, sitten vakinaisena
Würzbur-gissa. On edistänyt varsinkin normaalisen
kudos-opin sekä embryologian kehittymistä. Julkaisuja:
„Handbucli der Gevvebelelire" (6:s pain. 3 nid.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0180.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free