- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
323-324

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Köln ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

327

Königsmark—Köppen

323

min olleen roomalaisleirin paikalle
veteraani-siirtolan. Colonia Agrippinensis 1. Colonia
Claudia Agrippina, jota ympäröivistä vahvoista
linnoituksista vielä on jätteitä. Kaupungista tuli
jo 320 piispanistuin, samalla vuosis. se joutui
frankeille. 511 Austrasialle. 923 lopullisesti
Saksalle: tuli vapaakaupungiksi 949. yhtyi
1200-luvulla Hansa-liittoon, jonka mahtavimpia
jäseniä se vilkkaan Englannin-kauppansa nojalla oli,
sekä samaan aikaan Reinin kaupunkien liittoon.
Teollisuudessa se kilpaili Flanderin kaupunkien
kanssa. K. taisteli menestyksellä arkkipiispoja
vastaan, karkoittaen arkkipiispa Siegfriedin 1288.
Sisäisiä sotia jatkui kauppiasylimysten ja
ammattikuntiin yhtyneen alemman porvariston
välillä, päättyen 1396 jälkimäisten voitolla.
Uskonpuhdistuksen aikana K. pysyi uskollisena
katoliselle kirkolle, pyrkien kaikessa olemaan „Sancta
Colonia sanctæ Roman<e Ecclesiæ fidelis filia"
(,.Pyliä K.. Pyhän Rooman kirkon uskollinen
tytär", K:n sinetin kehäkirjoitus), sulkien
porttinsa protestanteilta, kuten aikaisemmin
juutalaisilta. Näiltä ajoilta alkaa K:n rappeutuminen.
Asukasmäärä alenee J/3:aan. Ranskalaiset
valloittavat sen 1794. lakkauttavat 1388 perustetun
yliopiston sekä aikoinaan kuuluisan
maalariakate-mian. Preussiin liittymisen jälkeen 1815 K:lle
alkoi uusi kukoistus. E. E. K.

Köln, ent. saksal. arkkihiippa- ja
vaaliruhti-naskunta; sen alue oli useammassa osassa
kummallakin puolen Rein-jokea; pinta-ala (kaikkine
siihen kuuluvine alueineen) n. 6.600 km2: 230.00U
as. Arkkipiispa oli järjestyksessä kolmas Saksan
valtakunnan hengellisistä vaaliruhtinaista sekä
valtakunnan arkkikanslerina Italiassa. K:n
kaupunki vapauttautui jo 13:nnella vuosis.
arkkipiispan vallasta; hänen asuinpaikkansa oli
myöhempinä aikoina Bonn: tuomiokapitulin
tyyssijana K:n kaupunki. K. oli jo 4:nnellä vuosis.
hiippakuntana. Hildebold. Kaarle Suuren
ystävä. tuli 785 arkkipiispaksi. Eräs hänen
seuraajistaan, Filip v. Heinsberg, hankki
hiippakunnalle m. m. Westfalenin herttuakunnan 1180.
Seur. piispat kävivät pitkällisiä taisteluja K:n
kaupunkia vastaan. Gebhard II liittyi
uskonpuhdistukseen ja meni naimisiin sekä menetti sen
johdosta hiippakuntansa (K:n sodassa 1582-86).
Maksimilian Henrik (1650-88) sääsi K:n
maaoikeuden (Kölnisches Landreclit), joka kauan
pysyi voimassa. Josef Klemens (Baierin prinssi)
piti Espanjan perimyssodan aikana LudvikXIV:n
puolta ja menetti maansa, mutta sai sen
takaisin Rastattin rauhassa 1714. Maksimilian
Frans (Itävallan arkkiherttua, k. 1801) teki
Bonnin akatemian yliopistoksi. V. 1801
Lune-villen rauhan johdosta K. sekulariseerattiin, ja
sen alue joutui 1814 Preussille.
Arkkihiippakunta järjestettiin uudestaan 1821. Sen alaisia
ovat Trierin. Münsterin ja Paderbornin
hiippakunnat. [Podlech, „Geschichte der Erzdiözese K."]

G. R.

Kölnin-liima, Kölnissä valmistettu liima,
kirkkaankeltainen. läpinäkyvä, arvossa pidetty
liima-laji.

Kölnin markka ks. Kölnin paino.

Kölnin paino, rahapaino, jota keskiajalla ja
myöhemmin käytettiin Kölnissä ja joka tämän
kaupungin laajalle ulottuvien kauppasuliteitten
johdosta otettiin käytäntöön koko Saksassa ja

myöskin Pohjoismaissa. Yksikkönä oli n. s.
Kölnin markka, jonka paino vaihteli 234.o«8 g:n
ja 231.i5s g:n välillä. Kölnin markka
(=Kölnin naulaa) jaettiin 8 unssiin = 16 luotiin = 64
quentcheniin = 256 pfennigiin. Saksassa Kölnin
markka oli v:een 1857 kulta- ja hopeapainon
sekä raliapainon yksikkönä. Tanskassa ja
Norjassa Kölnin markka oli säädetty käytettäväksi,
mutta riidanalainen kysymys on, oliko se
raha-painona myöskin Ruotsissa. [H. Forssell,
,.An-teekningar om mynt, vigt, mått ocli varupris
i Sverige etc"; L. Falkman. ..Om mått ocli vigt
i Sverige".] vrt. Markka. .1. F.

Kölnin-vesi ks. E au de Cologne.

Kölnische Zeitung /-sc tsäiturjk], suuri saks.,
Kölnissä kolme kertaa päivässä (sunnuntaina
kerran, maanantaina kahdesti) ilmestyvä
sanomalehti ; se on saavuttanut suuren merkityksen ja
laajan lukijakunnan aktuaalisten uutistensa ja
sen johdosta, että se on läheisissä suhteissa
Berliinin hallituspiireihin: oma lennätin- ja
puhelinyhteys Berliinin kanssa; juontaa alkuperänsä
vanhoista postisanomista ja sai nykyisen
nimensä v. 1802: puolueväriltään
kansallisvapaa-mielinen. [Dieudonné ,.Die K. Z."]

Kölreuter ks. Koelreuter.

Költeri 1. kvlteri (ruots. kyller),
nahkahaarniska.

Kömi, Konginkankaan pitäjän toinen nimitys:
sitä väitetään kansan paikkakunnalla
käyttävänkin yleisemmin kuin virallisesti vakiintunutta
Konginkangas nimeä. L. IJ-nen.

Köndös, suom. myt., mainitaan Agricolan
suomalaisten epäjumalien luettelossa karjalaisten
jumalien joukossa kasken ja pellon jumalana:
..Köndös huchtat ia pellot teki". Sana on
yhdistettävä permalaisten kielten sanoihin: votj.
ki-dys, syrj. köidys, jotka merkitsevät „siementä"
(kenties vielä kuuluu yhteen suom. köynnös,
kön-nös, kyönnös). ja kuuluu nähtävästi niihin
us-konnonomaisiin nimiin, jotka ovat johtuneet
ra-vinnonnimistä (vrt. Egres). E. N. S.

König [könihj, F r i e d r i ch (1774-1833),
pika-painokoneen keksijä, saks. maanviljelijän poika:
työskenteli Leipzigissä kirjanpainaja-oppilaana
1790-94, tutki sittemmin matematiikkaa ja
mekaniikkaa: keksi 1803-05 parannuksia
painokoneeseen ja kävi kauppaamassa keksintöään
Hampurissa, Wienissä, Pietarissa sekä vihdoin
Lontoossa, jossa hän teki sopimuksen kirjanpainaja
Th. Bensleyn kanssa v. 1807. K:iin liittyi täällä
stuttgartilainen mekaanikko A. F. Bauer. V. 1810
he saivat ensimäisen patentin laakapainimelle ja
seuraavina vuosina useita uusia
sylinteri-pika-painokoneen patentteja. Marrask. 29 p. 1814
painettiin „Times" ensi kerran konepainimella.
Suuttuneena Bensleyn omanvoitonpyynnöstä K. palasi
Saksaan 1817 ja perusti yhdessä Bauerin kanssa
konetehtaan Oberzelliin. K:n syntymäkylään
Eislebeniin on hänelle pystytetty pronssinen
muistopatsas. V. L.

König f könihj, Gustav (1808-69), saks.
taidemaalari. Tunnettu monista historiallisista,
uskon-puhdistusaikaa ja Lutheria esittävistä
piirustuksistaan ja maalauksistaan. [Ebrard, „Gustav K."
(1871).] E. R-r.

König [könihj, Heinrich Joseph
(1790-1869), saks. kirjailija, joutui julkaistuaan
kirjoitelman „Rosenkranz eines Katholiken" (1829\

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0182.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free