- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
325-326

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Köninggrätz ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

32.")

Königgrätz—Königsmarck

326

riitoihin papiston kanssa, niistä sai aihetta
selvitellä kantaansa kirkollisissa kysymyksissä
kirjoitelmassa „Der Christbaum des Lebens" (1831).
Tämän johdosta piispa sulki hänet pois kirkon
yhteydestä, jolloin hän siirtyi reformeerattuun
seurakuntaan. I\:n draamallisista teoksista on
huomattavin murhenäytelmä ..Die Bussfahrt"
(1836). Hänen muut kaunokirjalliset teoksensa
ovat osaksi historiallisia romaaneja, 20 nid.,
osaksi pikkukertomuksia: ne ovat enimmästi
pitkäveteisiä ja jokapäiväisiä. J. Tl-l.

Königgrätz [köniligrets] (Sadowa),
Böömissä, Adlerin ja Elben yhtymäkohdassa oleva
kaupunki, jossa lieinäk. 3 p. 1866 Wilhelm I:n
johtamat preussilaiset (220.000) voittivat vapaah.
v. Benedekin komentamat itävaltalaiset ja
saksilaiset (215,000). Voittajain mieshukka 4,s <JC,
voitettujen 20,n Taktillinen arvo l,u.
Suuruudeltaan kolmen viime vuosis. taisteluista 3:s.

-Iskm-.

Königinhofin käsikirjoitus ks. Hanka,
Väclav.

Königsberg [k unihsb erhj]. 1. Hallitusalue
Preussissa. Itä-Preussin maakunnassa, 14.010 km2,
914.119 as. (1910), joista 85% evankelisia.
-2. Edellisen pääkaupunki (puol. Krotewiec, lat.
Regiomon tanum), Pregelin kummallakin puolen
7 km Frisehes Haffista; 245.853 as. (1910). Se
on lujasti linnoitettu, Preussin kruunaus- ja
kolmas hallituskaupunki. — K:n vanha, osaksi
alidas-katuinen keskusta, jonka muodostavat v:een 1724
itsenäiset kaupunginosat Altstadt ja Löbenicht
Pregelin pohjoisrannalla sekä Kneiphof joessa
olevalla saarella, on kauppa- ja liikenneosa;
sitä ympäröi 6 esikaupunkia. — Huomattavia
rakennuksia: Altstadtissa vanha kuninkaanlinna
(alettu 1255), historiallisista muistoista rikas,
suunnikkaan muotoinen jättiläismäinen rakennus,
jossa kruunauskirkko, iso sali Moskowitersaal,
„Prussia" nimisen muinaismuistoyhdistyksen
rikkaat kokoelmat, virastojen huoneistoja y. m.
Linnan läheisyydessä herttua Albrektin, Fredrik
I:n, Vilhelm T:n, Bismarckin kuvapatsaat.
Kneiphofissa on tuomiokirkko (alettu 1333),
vanha yliopisto. Kauempana keskustasta pörssin,
taideakatemian, hallituksen ja yliopiston
rakennukset. Jälkimäinen on kauniin
Paradeplatz-puiston laidassa, niissä myös kaupungin teatteri;
Paradeplatzin yhteydessä olevassa
Königsgarte-nissa on Fredrik Vilhelm TTI:n ja I. Kantin
muistopatsaat; lähellä on l.« km pitkä lammikko
Sehlossteich. Sivistyslaitoksia: yliopisto
Collegium Albertinum (per. 1544). jossa 4 tiedekuntaa,
1.565 ylioppilasta (1910) : siihen kuuluu kirjasto
(300,000 nidettä), kasvitieteellinen puutarha,
observator! y. m.; 5 lukiota, reaalilukio, 3
korkeampaa ja 3 tavallista reaalikoulua,
taideakatemia y. m. — K:ssä asuu Itä-Preussin
ylipresi-dentti sekä kenraalisuperintendentti. —
Pääelinkeinot ovat kauppa ja teollisuus (veturi-, kone-,
puu-, villa-, ravintoaine-, meripihkateollisuutta).
Kauppaa edistää kulkukelpoinen, Njemenin
yhteydessä oleva Pregel (tavaraliike K:n
jokisata-massa l.i milj. tonnia), sekä matalan Frisehes
Haff in kautta Pillauhun kaivettu merikanava.
Suuri osa K:n vientitavaroista (pellava, hamppu,
vilja, siemenet, puutavarat, karja) tulee
Venäjältä. K:n satamassa selvitettiin l,»s milj.
rek.-ton. aluksia (1909). Kauppalaivastoon kuuluu

15 höyryalusta, 8,113 rek.-ton. brutto. — K:n
(Altstadtin) perusti Saksalainen ritarikunta 1256 ;
se sai kaupunginoikeudet 1286. Suurmestarien
hallituskaupunki v:sta 1457, 1525-1618 Preussin
herttuain, linnoitettu 1626. K:n sopimuksessa
1656 Brandenburgin vaaliruhtinas otti
Itä-Preussin lääninä Ruotsilta siten tunnustaen Ruotsin
yliherruuden. K:n valloittivat venäläiset 1758.
ranskalaiset 1807. Siellä valmistettiin Preussin
nousua Napoleonia vastaan 1813. — 3.
Piiri-kunnankaupunki (K. in der Neumark)
Frankfurtin hallitusalueessa, Oderiin laskevan Röriken
varrella; 6.138 as. (1905). Teollisuutta.
Kaupungin valtasivat ruotsalaiset 1630. E. E. K.

Königshiitte [könilis-J, kaupunki Sleesiassa,
Preussin hallitusalueessa Oppeln; 72,642 as.
(1910), enimmäkseen katolilaisia, n. J/3
puolalaisia. —• K. on Sleesian vuoriteollisuuden tärkein
keskusta ; siellä on alueen suurin
rautateollisuus-laitos, per. 1797, „Vereinigte Königs- und
Laura-hötte Aktien-Gesellsehaft"in omistama, johon
kuuluu 7 masuunia, valimoita, putlaus- ja
vals-sauslaitoksia, koksipolttimoita v. m., sen
työväestö 22,000 henkeä. Alueen
rautamalmintuo-tanto ei enää riitä, vaan on tuotava muualta
lisää. Läheisyydessä isoja kivihiilikaivoksia, m. m.
valtion omistama König, 4,500 työmiestä, ja
edellämainitun yhtiön omistama Laura, 3,000
työmiestä. E. E. K.

Königsmarck fko-J. ruots. aatelissuku,
polveutuu saks. Königsmark-suvusta (ks. t.).

1. Hans Christofer von K. (1600-63).
sotilas, osoitti jo nuorena halua sotauralle.
Palveltuaan Saksan keisarin sotajoukossa Italiassa
K. 1029. innokas protestantti kun oli, meni
Ruotsin sotapalvelukseen ja osoitti 30-vuotisessa
sodassa taitoa ja urhoollisuutta monessa taistelussa.
Hän kohosi 1640 kenraalimajuriksi, 1644
kenraaliluutnantiksi ja 1648 sotamarsalkkaluutnantiksi.
V. 1648 hän valloitti osan Praagin kaupunkia
saaden siellä erittäin suuren sotasaaliin. Tämä
valloitus vaikutti tuntuvasti Westfalenin rauhan
tekoon. Rauhan jälkeen K. nimitettiin Bremenin
ja Verdenin kenraalikuvernööriksi, mutta siirtyi
aluksi Ruotsiin ja osti siellä sodassa
hankkimillaan varoilla kartanoja. Kristiina kuningatar
korotti hänet 1651 kreiviksi, jolloin hän sai
Vester-vikin ja Stegeholman kreivikunnakseen. Sam. v.
hän nimitettiin valta neuvokseksi ja lähti sen
jälkeen Bremeniin ja Verdeniin
kenraalikuver-nöörinvirkaansa. K. nimitettiin 1655
sotamarsalkaksi. 1656 hänen piti lähteä Puolan sotaan,
mutta joutui Danzigissa sotavangiksi ja pääsi
vapaaksi vasta Olivan rauhan jälkeen. K :11a oli
komea ulkomuoto ja hieno käytös. Sotilaat
pitivät hänestä hänen reippaan luonteensa ja hyvän
menesty ksensä tähden sodassa sekä sen johdosta,
että hän antoi heidän ryöstää mielensä mukaan.
Hänen ottamansa ryöstösaaliin joukossa oli
paljon tieteellisessä ja taiteellisessa suhteessa
arvokasta niinkuin hänen kuningatar Kristiinalle
lahjoittamansa ..codex argenteus" (ks. t.), joka
nykyään kuuluu Upsalan yliopistolle.

2. Otto Wilhelm K. (1639-88), edellisen
poika, valtiomies ja soturi, opiskeli nuorena
useassa Saksan yliopistossa m. m. Jenassa E.
Pu-fendorfin johdolla, missä oli 1654 rector illustris:
teki sen jälkeen laajoja matkoja Euroopassa
käyden samalla monessa sen hovissa. Palattuaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0183.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free