- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
327-328

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Köninggrätz ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

327

Königsmark—Köppen

328

Jiuotsiin 1600 hän nimitettiin ylikamariherraksi
ja lähetettiin kotimaansa edustajana valtiollisiin
tehtäviin ulkomaille, jossa pian meni vieraitten
val-tain sotapalvelukseen. Alankomaiden sodan
alkupuolella hän oli Ranskan sotajoukossa, mutta
siirtyi 1674 Ruotsin sotapalvelukseen. Fehrbellenin
taistelun jälkeen K. lähetettiin Saksaan ja
nimitettiin 1676:n alussa Wrangelin jälkeen
ylipäälliköksi siellä olevalle Ruotsin sotajoukolle sekä
sotamarsalkaksi. Vaikka K. kävi taitavasti sotaa,
pakotti voimakkaampi vihollinen hänet antautumaan
Stralsundissa 1678. St. Germainin rauhan
jälkeen K. nimitettiin Ruotsin Pommerin
kenraalikuvernööriksi ja Greifsvvaldin yliopiston
kansleriksi. Tyytymättömänä peruutukseen K. jätti
Ruotsin valtakunnan ja meni 1685 Saksan
keisarin sotapalvelukseen: 1686 K. siirtyi Venetsian
sotajoukon päälliköksi Kreikassa, missä taisteli
hyvällä menestyksellä turkkilaisia vastaan,
vallaten m. m. Ateenan, jota pommitettaessa
Parthenon pahasti vahingoittui; kuoli ruttoon
Negro-ponten edustalla. Ulkomuodoltaan K. oli kaunis,
nuorena hän oli hankkinut itselleen
perusteelliset tiedot ja sotapäällikkönä hän oli sekä taitava
että urhoollinen. Siveellisessä suhteessa liän oli
moitteeton. [Geijerin muistokirjoitus Ruots.
akatemian toimit. XXII.]

3. Maria Aurora K. (1662-1728),
edellisen veljentytär, kuuluisa kauneudestaan,
sukkeluudestaan ja
lalijakkai-suudestaan. V. 1694 hän
tuli Saksin hoviin, jossa
itse vaaliruhtinas August
11 häneen ihastui. Hänen
kanssaan Aurora K :11a oli
poika, sittemmin
kuuluisaksi tullut Ranskan
sotapäällikkö Saksin Moritz.
Vaihemielinen
vaaliruhtinas hylkäsi pian Aurora
K:n, jonka jälkeen tämä
eli yksinäisyydessä
Saksassa. Kun Kaarle XII
myöhemmin kävi
Augustia vastaan sotaa, lähti
Aurora K. 1702, luottaen
viehättäväisyyteensä,
hänen luokseen toivossa saada takaisin osan
sukunsa kadottamaa omaisuutta. Samalla tarkoitti
luin saada Kaarlen taipumaan muutamiin
myönnytyksiin August II:n hyväksi, mutta Kaarle
oli taipumaton eikä edes ottanut häntä vastaan.
V. 1700 Aurora K. oli August II:lta saanut
Qvedlinburgin kanonissan toimen, joka tuotti
hänelle suuria tuloja. Qvedlinburgissa hän eli
loppuikänsä. Aurora K. oli hyvin kielitaitoinen. Hän
puhui saksan, ruotsin, ranskan, italian ja
latinan kieltä. Sen lisäksi hän oli etevä
laulan-nossa, jotenkin lahjakas runoilija ja osoitti
taipumusta maalaukseenkin. K. K. M.

4. Philip Christofer K. (1665-94),
sotilas. edellisen veli, kävi koulua Lontoossa;
hänen arvellaan nuorena jonkun aikaa
oleskelleen Cellen herttuan Georg Wilhelmin hovissa
ja silloin tutustuneen tämän tyttäreen Sofia
Doroteaan. Sen jälkeen K. kävi laajoilla
ulkomaanmatkoilla. V. 1688 hän tavataan
Hannoverin herttuan, sittemmin vaaliruhtinaan Ernst
Augustin hovissa ja kohosi vähän sen jälkeen

Aurora Königsmarck.

everstiksi hänen palveluksessaan. Täällä hän
joutui rakkaussuhteisiin Sofia Doroteaan, joka oli
tullut Ernst Augustin pojan, myöhemmin
Englannin kuninkaaksi kohonneen Yrjö T:n puolisoksi.
Sen jälkeen K. äkkiä katosi heinäk. 1 pcnä 1694
niinkuin luullaan murhattuna, ja prinsessa vietiin
Ahldenin linnaan Westfaleniin, jossa pidettiin
vankina kuolemaansa asti 1726. [v.
Zwiedineck-sudenhorst. ..Geschichte und Gescliichten",
Hisse-rick, „Die Prinzessin von Ahlden und Graf K.
in der erzählenden Diclitung".]

Königsmark-s u k u [könihs-J on hyvin vanha
saksalainen aatelissuku, joka on kotoisin
Königs-markin sukutilalta Brandenburgin Altmarkissa.
Jo 1300-luvulla tuli sen jäseniä Ruotsiin. Tätä
sukua oli esim. TI e n n i n g K., saksalainen ritari,
jolle kuningas Eerik Pommerilainen läänitti
Raaseporin linnan alueineen vuosiksi 1-115-26. vrt.
Königsmarck.

Königsstuhl fknnihsstül]. 1. Keisari Kaarle
IV:n käskystä 1376 rakennettu
vaaliruhtinait-ten kokoontumishuone Reinin vasemmalla
rannalla Koblenzin liallitusalueessa; raunioista
uudestaan rakennettu 1843. — 2. Äkkijyrkkä 133 m
korkea liitukallio Rügenin saarella
Stubben-kammerin niemen rannalla. (E. E. K.)

Könkömäeno, ylisen Muonionjoen nimitys.

Könni, ilmajokelainen talonpoikaissuku, jonka
useat jäsenet ovat olleet taitavia kello- ja
rautaseppiä. Konnin seinäkellot ovat vieläkin hyvässä
maineessa. 1. Jaakko Jaakon poika K.
(1721-94), suvun kanta-isä. osti 1757 verotaloksi
Konnin kruununtilan ja tuli tunnetuksi
kelloseppänä ja varsinkin pyssyseppänä. — 2. Juhana
J a a k o n p o i k a K. (1754-1815), edellisen poika,
perusti Konnin talon läheisyyteen
vesivasaralai-toksen ja suoritti myöskin vaskisepäntöitä
kellosepän toimen ohessa. — 3. Jaakko
Juhanan-poika K. (1774-1830). edellisen poika, suvun
kuuluisin kelloseppä, valmisti myöskin
taskukelloja ja tornikelloja, viimemainitulta
Tammisaareen, Hämeenlinnaan ja senaatintaloon
Helsinkiin (1822) ; hänen käsistään lähti myöskin
hienompia sepäntöitii: vietereitä, kirurgisia koneita
3T. m.; sai Suomen talousseuralta hopeamitalin,
senaatilta kultamitalin. — 4. Juhana
Juha-nanpoika K. (1782-1855). edellisen veli, teki
tornikelloja (Poriin ja Helsingin
Nikolainkirkkoon) ja valoi kynttiläkruunuja kirkkoihin y. m.;
sai hopeamitalin. — 5. Juhana
Jaakon-poika K. (1798-1865), laajensi Konnien
liikkeen varsinaiseksi tehtaaksi, jossa valmistettiin
seinä-, tasku- ja tornikelloja y. m.; sai
hallitukselta hopeamitalin.

Könyves Kalman [könjväs kälmän] ks.
Kalin ä n.

Köpenick 1. C ö p e n i c k [-Ö-], kaupunki
Preussissa. Potsdamin liallitusalueessa, Spree-joen
saarella 13 km Berliinistä kaakkoon; 30,882 as.
(1910). Kunink. linna, puisto; teollisuus
melkoinen. — K. on tullut kuuluisaksi suutari Voigtin
petoksesta 1906; pukeutuneena preussilaisen
upseerin univormuun hän. hankittuaan mukaansa
sotilasosaston, kaupungin raatihuoneella pakotti
rahastonhoitajan luovuttamaan itselleen rahaston.

E. E. K.

Köppen, Friedrich Theodor (1833-1907),
ven. luonnontutkija, tuli, tutkittuaan
Leipzigissä ja Haliessa maataloustiedettä, 1872 Pieta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0184.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free