- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
329-330

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Köppen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

327

Königsmark—Köppen

329

rin keis. kirjaston hoitajaksi.
Hyönteistieteellisiä ja dendrologisia teoksia: „Die scliädlichen
Insekten Russlands" (1880; ven., 1881-83, 3 nid.);
..Geographisclie \’erbreitung der Holzgew iiclise
des europäischen Russland und des Kaukasus"
(1888-89, 2 os.; ven., 1885); „Bibliotheca
zoolo-giea rossiea’’ teosta, jonka piti sisältää
luettelo kaikesta Venäjällä ja ulkomailla julkaistusta,
Venäjän eläimistöä käsittelevästä kirjallisuudesta,
ilmestyi K:n eläessä 2 osaa. J. A. W.

Köppen. 1. Peter von K. (1793-1864). ven.
maantieteilijä ja muinaistutkija. julkaissut
paljon asutus- ja kansallisuussuhteita, vesistöjä y. m.
seikkoja koskevia, lukuisiin matkoihin ja
havaintoihin perustuvia tutkimuksia: m. m. Suomea
käsittelevän ..Finnland in ethnographischer
Be-ziehung" (1846). — 2. V 1 a d i m i r K. (s. 1846),
edellisen poika, v:sta 1875 meteorologina
Hampurin meriobservatorissa. v:sta 1903 mainitun
laitoksen yhteydessä olevan leija-aseman esimies.
On vaikuttanut tuntuvasti ilmatieteellisen
tutkimuksen kehitykseen, vars. sääopin alalla.
Toimittanut yhdessä Hännin kanssa aikakauskirjaa
,.Meteorologiselle Zeitschrift" (1884-91), julkaisua
,.Annalen der Hydrograpliie"; teoksia:
..Grund-linien der maritimen Meteorologie", ..Klimalehre"
y. m. (E. E. K.)

Köpping 1. K o e p p i n g, Johan Karl
(s. 1848), saks. etsaaja; v:sta 1890
vaskipiirros-ja etsaustaiteen professori Berliinin
taideakatemiassa. Kuuluu alallaan nykyajan etevimpiin
mestareihin. Paitsi originaali-etsauksia K. on
varsinkin tehnyt etsausjäl jennöksiä vanhojen
(m. m. Rembrandtin ja Fr. Haisin) ja
nykyaikaisten maalarien teoksista. Viime aikoina K.
on myöskin ansiokkaasti työskennellyt värillisten
korulasien (hoikkavartisten kukkien muotoisten
juomapikarien) valmistamisessa. E. R-r.

Köprili, Muhammed (1585-1661), Turkin
sulttaanin Muhammed IV:n suurvisiiri. joka
tarmollaan paransi valtion raha-asiat ja lujuudellaan
piti sisäiset ja ulkomaalaiset viholliset aisoissa.
Taitavia ja ansiokkaita valtiomiehiä olivat
hänen poikansakin Ahmed (k. 1676) ja Mustafa
(k. 1691). A". T-t.

Körber, Ernst von (s. 1850), itäv.
valtiomies, palveli aluksi kauppaministeriössä. jossa
1893 kohosi osastonpäälliköksi; tuli 1895
Itävallan valtionrautateitten ylitirelitööriksi ja sai
rautateitten hallintoa varten perustetuksi
erityisen ministeriön 1S96: oli 1897-98
kauppaministerinä, tuli 1899 sisäasiainministeriksi, 1900
pääministeriksi. K. koetti saada edustajahuonetta
luopumaan jarrutuspolitiikasta ja ryhtymään
positiiviseen työhön varsinkin taloudellisella
alalla. Hänen onnistuikin saada myönnetyksi
varoja suuriin rautatie- ja kanavarakeunuksiin ja
1902 tulo- ja menoarvio hyväksytyksi
säännöllisissä muodoissa. Mutta jo seur. v. hänen täytyi
budgetti-asiassa turvautua keisarin apuun, samalla
kuin hänen yrityksensä saada aikaan sovinto
saksalaisten ja tsekkiläisten kesken raukesi tyhjiin ;
luopui jouluk. .31 )). 1904. V:sta 1899 K. on
herrainhuoneen elinkautinen jäsen. J. F.

Körmöcbanya f-ötsbänja] (saks. Kremnilz).
vuorikaupunki Luoteis-Unkarissa. Barsin
komi-taatissa, radan varrella; 4.306 as. (1900;
alaisine kylineen 8.906 as.). Unkarin vanhimpia
kaupunkeja; muureilla ympäröidyssä sisäkau-

pungissa goottilainen linnankirkko 1200-luvulta,
Pyhän Elisabetin kirkko 1300-luvulta y. m.;
kuuluisa kulta- sekä hopeakaivoksistaan, joiden
merkitys kuitenkin on entisestään vähentynyt. Iv:ssa
on Unkarin kuningaskunnan rahapaja. E. E. K.

Körner. 1. Christian Gottfried K.
(1756-1831). Schillerin ystävä, joka toimi
valtiollisella alalla ja lopulta 1817 kohosi
salaiseksi ylihallintoneuvokseksi. Hänen
vaikutuksensa Schillerin elämänkulkuun oli melkoinen.
Julkaisi ensimäisen painoksen Schillerin teoksia
(1812-15, 12 nid.) ynnä elämäkerrallisen
luonnoksen ja esiintyi kirjailijanakin; hänen
tuotteistaan mainittakoon „Ästhetische Ansicliten"
(1808). Elämäkerrallisesi tärkeä on .,Schillers
Briefwechsel mit K." (julk. Goedeke. 1874 ja
myöh.). [Jonas, „Chr. G. K.,
biographisclu-Nachrichten iiber ihn und sein Ha us" (1S82) ;
A. Weber, ..Briefe der Familie K." („Deutselie
Rundschau", 15-16 nid.).]

2. Karl Theodor K. (1791-1813), saks.
runoilija, edellisen poika, kasvoi henkisten
lahjojensa kehitykselle erittäin
suotuisassa ympäristössä,
opiskeli 1808-1(1
Freiber-gin vuoriakatemiassa,
harjoitti sitten Leipzigin
ja Berliinin yliopistoissa
lakitieteellisiä sekä myös
historiallisia ja
filosofisia opinnoita. Berliinistä
hän jo 1S11 siirtyi
Wieniin, missä meni
kihloihin näyttelijätär Antonie
Adambergerin kanssa ja
1813 sai
hovinäytelmä-runoilijan paikan. Jo
Leipzigissä hän oli
julkaissut runokokoelman
..Knospen" (1810);
1811-13 seurasi nopeaan
oopperalibrettoja ja draamallisia teoksia: ..Die
Braut", „Der grüne Domino", „Der
Xaelit-wächter", „Toni", „Die Siihne", „Zriny" ja
,.Hedwig", joissa ilmenee melkoista Schillerin ja
Kotzebuen vaikutusta. Preussin kehoittaessa
taisteluun Napoleonia vastaan K. liittyi maalisk.
19 p. 1 SI3 Breslaussa Lützowin vapaajoukkoon
ja yleni pian luutnantiksi. Elok. 26 p.,
sepi-tettyään )>ari päivää aikaisemmin
joutsenlaulunsa. hän kaatui Gadebuschin luona
Mecklenbur-gissa ja haudattiin Wöbbelinin kylän lähellä
kasvavan tammen juurelle.

Kuolemattoman maineen maalaistensa kesken
K. saavutti vapaus- ja taistelulauluillaan, jotka
nimellä ..Leier und Sclnvert" julkaistiin 1314.
[K:n elämäkertoja: Lehmann (1819). Erliard
(1821), L. Bauer (1883), Kreyenberg (1892).
E. Peschel ja E. Wildenow (perinpohjaisin).]

J. H-l.

Körting, Gustav (s. 1845), saks. romanisti,
tuli yliopettajaksi Dresdeniin 1863. romaanisen
ja englantilaisen filologian professoriksi
Ministeriin 1876. roinaan, filologian prof. Kieliin 1892.
Tutkinut muinaisranskalaisen ..Rou’n romaanin"
lähteitä (1867). Petrarcaa (1878). Italian
rene-sanssikirjallisuutta (1878-84). Boccaccioa (1880).
kirjoittanut Englannin kirjallisuuden historian
1SS7: 4:s pain. 1905), ranskan muoto-opin il8n:>-

Karl Theodor Kinner.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0185.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free