- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
331-332

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Köppen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

331

Kortti —Köyden punon ta

332

98). lauseesta ja sen osista (1905), vieläpä
Kreikan ja Rooman teatterista (1897). Laajalti
tunnettuja ovat erittäinkin teokset Encyklopädie u.
Methodologie d. roman. Philologie" (1884-88; lyh.
laitos: „Handbuch", 1896), Gröberin (ks. t.)
aatteeseen perustuva „Lateinisch-roman.
Wörter-buch" (1891; 3:s pain. 1907; tämän teoksen
syrjäyttää parhaillaan ilmestyvä Meyer-Liibken
»Roman. etymol. Wörterbuch") ja »Etymol.
Wörter-buch d. franz. Sprache" (1908). — Lehtien
..Zeitschrift für franz. Sprache u. Litteratur" ja
..Franz. Studien" (Iak. ilm. 1893) perustajia.

O. j. T.

Kortti (ruots. skört) ks. Puku ja
Kortti-Iäiset.

Körttikansa ks. Körttiläiset.

Körttiläiset, Suomen myöhäisemmän
lierännei-syvden (ks. II e r ä n n e i s y y s) edustajille
heidän pukunsa perustuksella annettu nimi.
Voidakseen pysyä vapaana muotien vaihtelusta
Savon heränneet ottivat käytäntöön vanhan
suomalaisen talonpoikaispuvun, ja pohjalaiset
uskon-veljet rupesivat seuraamaan heidän esimerkkiään.
Puvun suurimpana omituisuutena on
pystykau-luksella varustettu. ruumiinmukainen, lyhyt
nuttu, jonka liepeessä on selkäpuolella kolme
pystysuoraa poimua (»kortit"). Miehen ja
naisen nuttu on jokseenkin samanlainen. Puvun väri
on miehillä useimmiten harmaa, naisilla
tummansininen. Talviseen aikaan miehet pitävät usein
koiran nahkaista lakkia. A. J. P-n.

Körös fkorösj, joki Unkarissa, Tiszan
lisä-joki vasemmalta. Sillä on kolme
Bihar-vuoris-tosta alkavaa lähdejokea: eteläisin ja pisin on
Fehér-K. (Valkoinen-K.), johon Békésin luona
yhtyy keskimäinen Fekete-K. (Musta-K.). Joki
on nyt nimeltään Kaksinkertainen-K., kunnes
siihen K.-Tarcsan luona laskee pohjoisin Sebes-K.
(Vuolas-K.) lisäjokineen Berettyö ja Hortobägy,
jolloin se saa nimen Kolminkertainen-K. Pituus
Fehér-K:n lähteiltä K:n suuhun Csongrädin
kohdalla on 303 km. Lautoilla kuljettava K. on
Békésistä asti. E. E. K.

Körösi Csoma, Sandor ks. C s o m a.

Körösy, Jözsef [korosi jözefj, (1844-1906),
unk. tilastomies, tiili 1869 silloin perustetun
Budapestin tilastollisen toimiston johtajaksi pysyen
tässä toimessa kuolemaansa asti. K. oli aikansa
nerokkaimpia ja tuotteliaimpia tilastotieteilijöitä.
Hänen toimintansa kunnallistilaston alalla oli
tie-täraivaavaa laatua, ja hänellä oli erinomainen kyky
tehdä tilastolliset selvityksensä käytännöllisessä
elämässä hedelmiä tuottavaksi; m. m. hän sai
aikaan suuria parannuksia Budapestin
terveydenhoito-oloissa. V. 1872 hän sekä Böckh saivat
tilastotieteelliseltä kongressilta toimekseen
valmistaa sen osan »kansainvälistä tilastoa", joka
koskee suuria kaupunkeja, minkä valmistuttua
K. vielä julkaisi »Bulletin annuel des finances
des grandes villes" (1877-86). Tiedemiehenä hän
etupäässä käsitteli syntyväisyys- ja
kuolevaisuus-tilastoa: oli kansainvälisen tilastollisen
instituutin perustajia ja toimeliaimpia jäseniä. K:n
julkaisuista mainittakoon vielä: »Limites de la
dömographie" (1882), ..Armut und Todesursachen"
(1886). J. F.

Koslin, samannimisen liallitusalueen
pääkaupunki Saksassa, Pommerissa, 8 km Itämerestä;
23.247 as. (1910). Oppi- ja ammattikouluja:

rauta-, paperi- y. m. tehtaita. — Per. 1188,
hävitettiin 30-vuotisessa sodassa.

Kostiin, Heinrich (1846-1907), saks.
teologi ja musiikkikirjailija, Württenibergin evank.
kirkkolauluyhdistyksen perustaja. Tuli 1895
Giesseniin teol. prof:iksi. Pääteokset; »Musiikin
historian pääpiirteet" (1875, 5:s painos 1899),
»Säveltaide kristillisenä kansanmahtina" (187S),
»Johdatus musiikin estetiikkaan" (1879),
»Kristillisen jumalanpalveluksen historia" (1886).

I. K.

Kostiin, Julius (1826-1902), saks.
evankelinen teologi. K. joka on n. s. välitysteologian
etevimpiä edustajia, saavutti etupäässä mainetta
Lutherin-tutkijana. Pääteokset: »Luthers
Theo-logie", 2:nen pain. (1901); »Martin Luther",
5:s pain. (1903); »Christliche Ethik" (1899).

E. K-a.

Kövesligethy, Radö [Icöväsligäti radö],
(s. 1862), unk. tähtitieteilijä, 1883-87
observaat-torina O-Gyallan astrofysikaalisessa
observato-rissa, 1S87 meteorologisen laitoksen assistenttina
Budapestissä, 1888-93 Budapestin yliopiston
fysikaalisen laitoksen assistenttina, v:sta 1890
kosmografian dosenttina, v:sta 1893 saman tieteen
professorina mainitussa yliopistossa; v:sta 1899
myös O-Gyallan observatorin varajohtaja. K:n
monilukuisista (alkujaan unkariksi ilmestyneistä),
enimmäkseen spektraali-analyysia koskevista
teoksista mainittakoon vain: »Grundziige einer
theore-tischen Spektralanalyse" (1890), »Hamlhuch "der
matematischen und astronomischeu Geographie"
(1899) ja ȟber die beiden Parametergleichungen
der Spektralanalyse" (1899).

Köydenpunonta on aina viime aikoihin saakka
ollut käsityötä, vaikka tosin 19:nnellä vuosis.
koneellinenkin punonta on tullut yleiseksi ja yhä
suuremmassa määrässä
syrjäyttänyt tämän käsityöam-

Köydenkehruurukki. Säikeiden yhdistäminen.

matin. Köydenpunoja kehrää ensin langat
köyden-keliruurukilla, jossa voimapyörä käyttää rukin
yläosassa olevia koukkupäisiä kiertimiä. Punoja
kiertää hamppukuiduista silmun kiertimen
koukkuun ja kiertimen pyöriessä liittää uusia kuituja
valmistaen siten tarkoitetun köyden pituisen
langan. Täten kehrätessään punoja kulkee taapäin
pitkin kövdenpunojan rataa, jolla nimellä
tunnetaan punoessa tarvittava avoin, tasainen paikka.
Kun riittävä määrä lankoja on valmistettu,
asetetaan ne rinnakkain kimpuksi ja kierretään koko
kimppu päinvastaiseen suuntaan kuin langat.
Täten valmistetussa köyden säikeessä kutistuvat
ulkomaiset langat enemmän kuin keskimäiset, joten
näistä valmistettu köysi vasta jonkun aikaa
käytettynä saavuttaa suurimman lujuutensa. Säikeet
yhdistää punoja vähitellen toisiinsa kartion avulla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0186.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free