- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
335-336

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Köyhyydentodistus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

335

Köyliö njärvi—KÖysikulmio

rikin saari Köyliössä" (..Suonien museo" 1905.
N:o 4): J. Jaakkola, ..Köyliön niinestä"
^Satakunta" II, sivv. 97-102); sama, ,.Lähteen eli
Pyhän Henrikin kappeli Köyliössä" (..Satakunta"
II, sivv. 192-220).] L. Il-nen.

Köyliönjärvi, n. 10 km. pitkä, 1-2 km leveä järvi
Köyliön pitäjässä; pohjoisosan pituussuunta käy
luoteesta kaakkoon, mutta keskikohdalta järveä
kaartuu koko eteläpää pohj.-etel. suuntaiseksi;
pinnan korkeus 39 m yläp. merenp. Rannikot
tiheään asuttuja ja hyvin viljeltyjä. Järven
keskikohdilla olevalla Köyliönsaarella sijaitsevat
Köyliön kartano ja Köyliön pitäjän kirkko. — K:n
jäällä sai tarun mukaan piispa Henrik surmansa.

L. H-nen.

Köyliön kartano (ruots. Kjuloholm,
paikkakuntalaisten kesken V a n h a k a r t a n o).
Cedercreutz- ja Tersmeden-sukujen
sääntöperintö-tila Köyliön pitäjässä, kauniilla paikalla
Köyliönjärven keskellä olevalla saarella. 21 km
Peipoli-jan asemalta, käsittää nykyään suunnilleen
pohjoisen puolen Köyliön pitäjästä (29 taloa ja 116
torppaa). 17 ’/’m manttaalia. 13,500 ha. —
Vesi-saha ia vesimylly, tervailuni, meijeri. — Pyhän
Henrikin surmavirren ja paikkakunnalla vielä
elävien kansantarinojen mukaan oli Henrik
piispan surmaaja Lalli K. k:ii isäntä.
Keskiajalla tila oli Turun piispojen hallussa.
Hemmiliä: piispa puhuu jo siitä niinkuin omastaan
1365. Maunu Tavast ja hänen seuraajansa
kartuttivat sitten ostojen ja vaihtojen kautta sen aluetta,
niin että kartano uuden ajan alussa, kun se
Vesteråsin resessin jälkeen joutui maallisiin
käsiin. käsitti Köyliön seurakunnan koko
pohjoisen osan. Kustaa Vaasan aikana kartano
näyttää olleen kuninkaan yksityistä omaisuutta. Vv.
1529-34 se kuului hänen lankonsa Hoijan
kreivin läänityksiin. vista 1556 taas Juhana
herttualle. joka 1559 lahjoitti sen pommerilaiselle
suosikilleen Jaakkima Bulgrimille ja. tämän
kuoltua. 1562 puolalaiselle sihteerilleen Ezechias
Gip-fertille, jolta Eerik XTV kuitenkin jo seur. v.
otti sen pois. Sitten olivat kartanon omistajina
Tii-ine Olavinpoika Delphin), Niilo Pietarinpoika
(Silfversparre) ja Henrik Abel von Minden (v:een
1576). V. 1574 Juhana TII oli määrännyt, että
K. k. <li rakennettava hänen äpäräpoikansa
Julius Gyllenhjelmin asumakartanoksi. Kun tämä
1581 kuoli, samoin myös pian hänen sisarensa
Lukretia, peri tilan hänen ainoa eloonjäänyt
sisaren.-. i Sofia Gyllenhjelm. Pontus De la Gardien
puoliso, ja heidän kuoltuaan 1585 heidän
poikansa Juhana De la Gardie. Viimeksimainitun
tytär joutui 1634 naimisiin Turun hovioikeuden
presidentin, loistoa rakastavan Jöns Kurjen
kanssa, jonka hallussa kartano oli hänen
kuolemaansa v:een 1652 saakka. Hänen tyttärensä
naimisen kautta tuli kartanon omistajaksi Natt
ocli Dag-suku, varapresidentti Arvid Ivarinpoika
Natt och Dag (v:een 1683) ia. sittenkuin kartano
vaihtojen kautta oli pelastettu reduktsiOilista,
hänen poikansa Sten (v:een 1730). joka tultuaan 1720
vapaaherraksi otti nimen Sture. Hänen leskensä
(o. s. Piper) möi kartanon 1745 neiti Karolina
Gustaviana Soopills. Seur. v. siirrettiin tämä
kauppa vapaaherra, sittemmin kreivi Herman
Cedercreutzille (ks. t.). V. 1754 kreivi
Cedercreutz määräsi K. k:n sääntöperintötilaksi
isäpuolensa suvulle s. o. Cedercreutzeille ja sen mah-

dollisesti sammuttua isänsä s. o.
Tersmeden-suvulle. Kun hän s. v. kuoli ilman miespuolisia
perillisiä, joutui kartano hänen leskensä kuoltua
1765 yllämainitun määräyksen mukaan hänen
velipuolelleen vapaaherra Carl Gustaf
Cedercreutzille. jonka jälkeläisillä se vielä tänäkin
päivänä on. Vv. 1869-1909 oli kartanon omistajana
valtiopäivämiehenä ja innokkaana suoviljelyksen
harrastajana tunnettu vapaaherra Axel Fredrik
Nikolaus Cedercreutz. Nyk. omistaja on tämän
poika dosentti, vapaaherra Axel Magnus
Cedercreutz.

Kartano oli ostojen ja vaihtojen kautta
1600-ja 1700-luvuilla yhä laa jentunut. V. 1812 myötiin
Kepolan ia Puolimatkan kylät professori Gabriel
von Bonsdorffille, jotenka K:n ja P:n kartanot
syntyivät.

Vanha, muistitiedon mukaan Juhana ITI:n
aikana rakennettu päärakennus paloi n. 100 vuotta
sitten — jäännöksenä siitä on vielä n. s. Lallin
kellari, jossa kansantarina tietää Henrik-piispan
vierailleen — ja on korvattu kahdella
yksikerrok-sisella rakennuksella, joista toinen tiilestä. [V.
Salminen, ,.Köyliön pitäjän historia".] .1. Es.

Köyliön Vanhakartano ks. Köyliön ka
r-t a n o.

Köynnöksinen ks. Kukka.

Köynnös, yleinen koriste juhlatilaisuuksissa,
tehdään sovittamalla kukkia tahi lehtiä, meillä
tav. katajan oksia köyden ympärille.
Rakennus-ornamentiikassa tavallinen aihe. f es to n, g i
r-landi.

Köynnöskasvit, joiden varret kiertyvät
kohtalaisen paksun tuen ympärille hankkien ’Siten
lehdille edullisemmat valaistussuhteet. Useimmat k.,
kuten kierto ja papu, kiertyvät vasemmalle,
harvemmat. kuten humala, oikealle, aniharvat
milloin millekin puolelle. J. A. K*.

Köyri ks. K e k r i.

Köysi. Monet lämpimien maiden kansat
käyttävät köytenä paksuutensa ja notkeutensa
puolesta tähän tarkoitukseen sopivia aarniometsien
köynnöskasveja. Tavallinen köysi valmistetaan
hampusta, mutta lujia ja notkeita köysiä
valmistetaan myös hyvästä puuvillasta. Lujimpia ovat
teräsköydet ja kaapelit (ks. t.). Köysi on
tavallisesti kolmisäikeiueu ja jokainen sää eli säije
muodostettu monesta langasta. Kaapeli sitä vastoin
muodostetaan kiertämällä yhteen kolme köyttä.
Tämän tähden on kaapelin kierresuunta yleisesti
päinvastainen kuin köyden. Tunnetaan myöskin
neli- ja useampi.säikeisiä köysiä ja kaapeleja,
mutta koska niiden keskustaan jää aukko,
täytetään se pehmeällä hampputäytteellä 1. köydellä,
joka yleensä ei lisää jännityslujuutta. Köysien
ja kaapelien paksuusmittana käytetään aina
niiden ympärysmittaa, ks. K ö y d e n p u n o n t a.

E. J. S.

KÖysikulmio, kulmiomuoto. johon
painottomaksi ajateltu, kummastakin päästään
kiinnitetty köysi asettuu, jos siihen ripustetaan
painoja. Kulmion muoto riippuu kiinnityskohtien
asennosta, painojen suuruudesta ja asennosta,
mutta tarvitsee vielä kolmannen tunnetun pisteen
ollakseen täysin määrätty. Jos painot
esitetään graafillisesti (ks. G r a a f i 11 i n e n
statiikka) palasilla ikuva 1) Pu P2 ja P:. ja
jakopisteistä vedetään järjestyksessä yhdensuuntaisia
k:n sivuille, yhtyvät nämät yhdensuuntaiset yh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0188.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free