- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
337-338

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Köysikäyrä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

337

Köysikäyrä—Köysirata

338

Kuva 2.

teen pisteeseen ja kuviosta tulee n. s.
voima-kulmio, jossa säteet ilmaisevat köyden
vastaavissa osissa vaikuttavia jännitysvoimia painojen
P kaavalla ilmaistuina. Päinvastaisesti
menetellen voidaan, kun painojen P asento ia suuruus
tunnetaan sekä tiedetään kiinnityskohdat .1 ja li
sekä vielä kolmas piste C, jonka kautta k:n on
mentävä, määrätä voimakulmion n. s. napa O.
niin että säteille vedetyt yhdensuuntaiset antavat
.1, B ja C liisteiden kautta kulkevan k:n. Ellei
piste C ole määrätty, voi A: n ja B : n kautta
kulkevia k:ita piirtää äärettömän monta painoille P.
Jos köysikulmion ensimäisen ja viimeisen sivun
(siv. 1 ja 4) pitentää, kunnes ne leikkaavat
toisiaan, saadaan leikkauspisteessä /S, piste, jonka
kautta painojen resultantti 1. summa käy. K :11a
ja voimakulmiolla on monenlaisia ominaisuuksia
ja keskenäisiä suhteita ja ne ovat «raafillisen
statiikan tärkeimpiä peruskäsitteitä, niitä
käytetään m. m. kannatinpalkeissa. sillankannattimissa
y. m. s. rakenteissa esiintyvien taivutus- y. m.
rasitusten määräämiseen piirteellisesti
(graafilli-sesti). Jos painoja P on äärettömän monta ja
ne äärettömän lähellä toisiaan, tulee
voimakul-mioon äärettömän monta sädettä ja k:oon
äärettömän monta sivua, joten se muuttuu tasaisesti
taipuvaksi käyräksi (kuva 2), k ö y s i k ä
y-räksi. Jos kaikki painot ovat samansuuruiset,
on köysikäyrä säännöllinen parabeli. Sellaisen
köysikäyrän muodostaa kahdelta tuelta riippuva
tasapaksu köysi tai lanka esim. puhelin- ja Ien
nätiujohtolanka. •/. C-én.

Köysikäyrä, käyrämuoto, johon tasapaksu
homogeenisesta aineesta tehty taipuisa köysi t.
lanka asettuu kun se heikosti jännitetään kahden
tuen välille, ks. Köysikulmio.

Köysikäyttö, voiman siirto akselista toiseen
köysien ja köysipyörien avulla. II a m p p
u-köyttä käytetään hihnakäytön
asemesta. kun siirrettävä voima on suuri.
200-300 hevosvoimaa, ja on jaettava
yhdestä akselista useammalle. Akselien
väli on tavallisesti 5-25 m ja köysi

Kuva I.

Knva 2.

pyörä moniuurteinen (kuva 1).
Teräs-köyttä käytetään, kun voima on
siirrettävä pitkän matkan päähän. 20-2.000
m. Hevosvoimaluku vaihtelee 15-200.
akselien väli 20-100 m, köysi pyörä on 1- tai
2-uurteinen (kuva 2). V. L.

Köysipallo ks. Palloleikit.

Köysipora, köydessä riippuva maapora
tai kivipora, jossa köyttä käytetään
poran vartena painon keventämiseksi. K :11a
työskennellään siten, että poraterä
köydellä nostetaan ja pudotetaan sitten reikään tai
torveen iskun synnyttämistä varten. Käytetään
varsinkin syviä reikiä porattaessa. ./. Cén.

Köysirata, kulku- t. kuljetusneuvo. jossa
varsinaisena liikkeen välittäjänä on kiintonaisen
koneen tai moottorin, iolitopyörillä määriteltyä
rataa pitkin, liikkeelle panema köysi, johon vaunut
tai kuljetusastiat kiinnitetään. K:ja on
pääasiallisesti kolmea päälajia. 1. Vuori radat
ovat tavallisen rauta- tai raitiotien tapaan
rakennettuja, kuitenkin siten näistä eroavia, että
niissä vaunu on kiinnitetty yläasemalla
pyörän tai telan ympäri kiertävän teräsköyden
kumpaankin päähän, joten vaunut pitävät toisiaan
jotakuinkin tasapainossa. Rata on kaksiraiteinen
tai on keskellä rataa kaksiraiteinen
sivuutus-kohta, sillä kun toinen vaunu laskeutuu
tavallisesti varsin jyrkkää rataa alas. nousee toinen
ylös ja lisävoimaa (tav. sähkövoimaa) tarvitaan
telaan vain vaunujen painon tasaamiseksi ja
liikkeen jarruttamiseksi iks. Vuori ra ta). — 2.
K ö y s i r a i t i o t e i s s ä kiintonainen kone
pitää kadun alle muuratussa kanavassa
johtopyö-rien päällä kulkevaa päätöntä köyttä
herkeämättömässä liikkeessä. Kanavan laessa on kapea
rako. jonka läpi vaunusta pistää kanavaan
tart-tumavarsi. jolla vaunu mielen mukaan kytketään
liikkuvaan köyteen tai siitä irroitetaan. Tätä
järjestelmää on käytetty Ameriikasss. — 3. R i i
p-puvat köysiradat ovat tavallisin k:n
muoto. Näissä on kaksi korkeiden, raudasta
taikka hyvin usein puusta tehtyjen pylväiden
varassa riippuvaa kiintouaista kannatinkövttä sekä
kolmas jonkunverran edellisiä alempana oleva,
päättömän renkaan muodostava, herkeämättä
liikkuva kuljetuskövsi. Vaunut ovat tavallisesti
levystä tehtyjä laatikoita, jotka riippuvat
kan-natinköydellä liikkuvasta, kahden pienen
leveä-laippaisen pyörän muodostamasta juoksuvaunusta.
Vaunut kytketään liikkuvaan kuljetusköyteen
pu-ristuslukkolaitteella, joka vakavasti tarttuu
köydessä oleviin paksumpiin solmuihin.
Asemapaikoissa, joita tavallisesti on vain kaksi (radan
kummassakin päässä) on kannatinköyteen
liittyvä kiintonaine i kannat inkisko. jolle juoksu

Kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0189.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free