- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
345-346

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kööpenhamina

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

345 Kööpen

i

Vor Frelsers kirke.

joitusta). Yliopisto 011 vailla itsehallintoa. Muita
korkeampia oppilaitoksia: polyteknillinen
oppilaitos. hammaslääkärikoulu, sotakoulu,
merisotakoulu. farmaseuttinen oppilaitos,
musiikkikonser-vatori. taideakatemia, kauppiaskoulu.
purjehdus-koulu. Kunnalliskouluissa ja yksityisissä
kansakouluissa on 55,000 oppilasta. Yllämainittujen
kokoelmien lisäksi mainittakoon kuninkaallinen
kirjasto. pohjoismaiden suurin, sisältäen n. 560,000
nidettä ja 20.000 käsikirjoitusta. — Seuroista ja
yhdistyksistä mainittakoon: Videnskabernes
Sel-skab (per. 1742), l)et nordiske Oldskriftselskab,
Landhusholdningsselskabet (per. 1769),
Kunstfore-ningen. Carlsberg-Fond (ks. Carlsbergin
rahasto) y. m. — Teattereita on 5:
Nationalteate-ret (1. Det kgl. Teater. per. 1748), Kasino,
Folke-teateret. Dagmarteateret, Det Ny Teater:
sitäpaitsi :i pienempää esikaupunkinäyttämöä.

Sairaaloita ja
hyväntekeväisyyslaitoksia. sekä yleisillä että yksityisillä
varoilla ylläpidettyjä, on paljon: Rigshospitalet
(liki 1.000 sairaspaikkaa), joka on astuva
Frede-riks Hospitalin ja Fodselsstiftelsenin sijaan,
Kom-munehospitalet (liki 1.000 sairaspaikkaa). Vestre
Ilospital. öresunds Ilospital. Epidemi 1.
Blegdams-hospital. Niels Finsens Lvseinstitut. S:t Josefs
Ilospital, sotilassairaalat, kunnallinen
mielenvikaisten hoitola, työkyvyttömäni hoitola ja
siihen yhdistetty vanhain koti Almindeligt
Ilospital (tilaa 2,000 hengelle), parantumattomien
hoitola S:t Johannesstiftelsen. vanhain koti Vartou
Ilospital, vanhain käsityöläisten koti Alderstrost
y. m. m.

Elinkeinot. K. on Tanskan tärkein
teollisuuskaupunki (33% maan teollisuustyöväestä asui

hamina 346

1906 K:ssa) ja on siinä suhteessa viime
vuosikymmeninä kehittynyt nopeasti, saamatta kuitenkaan
tehdaskaupungin leimaa, koska pienteollisuus- ja
käsiteollisuus vallitsevat. Suurteollisuudella on
kuitenkin monta edustajaa: laivaveistämöitä (m.
m. meilläkin tunnettu Burmeister & Wainin
konepajat. Tanskan suurin teollisuuslaitos),
konetehtaita („Atlas" ja ,.Titan"), valimoita, posliini- ja
fajanssitehtaita (maailmankuulu n. s. Kunink.
posliinitehdas sekä Bing og Grondahls
Porcelæns-fabrik). panimoita (Carlsbergin suurenmoiset
oluttehtaat), viinapolttimoita, sokeritehtaita, höyry
-myllyjä, säilyketehtaita, kutomoita, huonekalu-,
vaunu- ja jalkinetehtaita. — K:n erinomainen
asema ia hallituksen suosio ovat keskittäneet siihen
suurimman osan kaupasta ja liikenteestä.
Tanskan koko tuonnista 1909 tuli K:n osalle n.
maahan jääneistä ja•/10 jälleenviedyistä tavaroista,
viennistä menee n. ’/3 K:n yli. — Satama on maan
paras ja huomattavimpia Itämeren rannalla. Sen
%’esialue on 314 ha. pituus etelästä pohjoiseen 10
km. Satama jakaantuu kahteen osaan:
Hiilisatamaan (jossa uiko-, sisä- ja eteläsatama) sekä
tämän pohjoispuolella olevaan, 1894 perustettuun
vapaasatamaan, jonka alueella (61 ha) on, paitsi
suuria varastomakasiineja (m. m. uudenaikainen
vilja-aitta), useita tehdaslaitoksia. Sen
satama-altaaseen pääsevät suurimmatkin alukset;
vapaa-ja tullisatamain laituripituus on n. 21/,
peninkulmaa. Säännöllinen liöyrylaivayhteys on kaikkiin
suurempiin Euroopan satamiin sekä useaan
valtamerentakaiseen liikekeskustaan; höyrylautta
vapaasatamasta Malmöliön. V. 1909 K:n satamassa
selvitettiin 7.8 milj. rek.-ton. (enemmän kuin
missään muussa Itämeren satamassa), josta 6.5 milj.
oli ulkomaaliikennettä l. 36.7% koko Tanskan
ulkomaisesta merenkulusta. Sam. v. K:n
kauppalaivasto käsitti 362.144 rek. ton. (65.9% maan
kauppalaivastosta), josta 344.649 rek. ton. oli
höyryaluksia (84.s% maan höyrylaivastosta).
K-ssa on pohjoismaiden suurimman
höyrylaivayh-tiön Det Forenede Dampskibsselskabin kotipaikka.
Toinen suuri liikenneyhtiö on Det Store Nordiske
Telegrafselskab: K:ssa on myös
kauppakomppania Det Østasiatiske Kompagnie. — K. on
Sjæl-landin tärkeimpien ratojen lähtökohta.
Kaupungin sisäistä liikennettä välittää 14 raitiotielinjaa
(raidepituus 56 km), jotka läheisessä
tulevaisuudessa tulevat kunnan huostaan otettaviksi. —
Pankkeja y. m. rahalaitoksia:
Natio-nalbanken, Privatbankeu. Landmandsbanken,
Handelsbanken. Haandverkerbanken sekä muutamia
muita pienempiä pankkeja; säästöpankit
Spare-kasseu for K. og Omegn. Bikuben. Dansk
Arbej-derbank, Den Sjællandske Bondestands Sparekasse.
Danmarks Hypotekbank. Tiendebanken, 5
luottolaitosta kiinteistönomistajia varten, useita henki-,
palo-, meri-, tapaturma- y. m. vakuutuslaitoksia.

Kunnallishallintoa hoitaa maistraatti,
jäseninä kuninkaan nimittämä Overpresident sekä
4 pormestaria ja 4 raatimiestä, jotka valitsee
Bor-gerrepresentationen (kaupunginvaltuusto). Satama
on hallinnollisesti kaupungista erotettu. —
Pääkaupunkina K. on maan hallituksen, eduskunnan,
hengellisten sekä maallisten keskusvirastojen
asuinpaikka.

K. on Tanskan ainoa linnoitettu
paikka. Sitä ympäröi luja linnoitusvyö sekä
maan että meren puolelta; valtiopäiväin päätök-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0195.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free