Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kööpenhamina - Kööpenhaminan amti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
347
Kööpenhaminan amti—Köösi
348
sen mukaan maalinnoitukset tulevat purettaviksi
1922. — K:n linnoituskysymys on ollut pitkiin
aikaa hyvin tärkeä, aikaansaaden paljon
riitaisuuksia puolueiden välillä.
Historia alkaa 1167, jolloin piispa Absalon
perusti linnan vähäisen Ilavn nimisen kylän
viereen: Absalonin kuoleman jälkeen linna joutui
Roskilden piispanistuimelle, joka kuitenkaan ei
saanut sitä rauhassa omistaa Tanskan
kuninkaitten ja Hansan siitä alituisesti taistellessa. V. 1254
se sai ensimäiset kaupunginoikeudet; 1416 K.
joutui lopullisesti kruunun haltuun. Eerik
Pommeri-lainen ja Kristofer Baierilainen tekivät siitä
valtakunnan keskuksen ja hallituskaupungin;
Hannu ja Kristian II sitä kaikella tapaa
suosivat. V. 1422 annetut etuoikeudet uusittiin 1485.
Kristian II:n puolta pitäen K. kesti 1523-24 ja
1535-36 ankarat piiritykset. Uskonpuhdistuksen
voitto ja kuningasvallan kasvaminen vahvistavat
K:aa. Kristian IV rakentaa ja laajentaa
kaupunkia kehittäen samalla sen taloudellisia
mahdollisuuksia. Nopeaa edistystä jatkuu pari vuosisataa
1800-luvun alkuun, ainoastaan tilapäisten
onnettomuuksien katkaisemana: 1658-59 kaupunkia
piiritti Kaarle X Kustaa (Kööpenhaminan rauha
1660), 1700 sitä pommitti
englantilais-hollanti-lais-ruotsalainen laivasto, 1710-12 hävitti rutto,
1728, 1794. 1795 raivosi tulipaloja. 1700-luvun
viimeisen neljänneksen loistoajan sijaan K.
1800-luvun ensimäisellä puoliskolla meni taaksepäin
kärsien koko valtakuntaa kohdanneista
onnettomuuksista; 1801 K: n edustalla tapahtui onneton
meritaistelu englantilaisia vastaan, 1807 sitä
pommitti englantilainen sotalaivasto tuottaen
tavatonta tuhoa. Uusi kehityskausi alkaa 1850-luvulla.
E. E. K.
Kööpenhaminan amti, Tanskassa, alueena
keskinen osa Itä-Sjællandia sekä saaret Amager
ja Salthohn. Jakautuu kahteen osaan:
Kööpenhaminaa ympäröivä alue on nimeltä Vanha K.
a.. 485.7 km2, tämän ulkopuolella oleva on Vanha
Roskilden amti, 687,s km2; as. yhteensä 218,770
(1911). Kaupunkeja on Roskilde, Koge sekä
kauppapaikka Frederiksberg, Kööpenhaminaan
kiinnikasvanut esikaupunki. (E. E. K.)
Kööri ks. K u o r o.
Köösi (ruots. gös), pienehkö lippu, jossa on
asianomaisen valtion tai liittovaltioiden sota- tai
kauppalipun tunnusmerkki. Tätä lippua
käytetään sota-aluksissa sellaisenaan nostamalla se
keulaan pystytettyyn tankoon, ja luotsia
pyydettäessä kauppa-aluksissa taas leveähkön valkoisen
lisäreunan ympäröimänä. F. VV. L.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
