- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
351-352

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - L ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

351

Laajavuori—Laajuus

352

telien voimaperäisen tieltä, sillä
maatalousliik-keen harjoittajan kannattaa uhrata enemmän
kustannuksia tuotantoon. Jos taas
maataloustuotteiden hinnat laskevat tuotantoon
käytettävien apuvälineitten hintojen alenematta samassa
suhteessa, voi maanviljelijä olla pakotettu
palaamaan jälleen laajaperiiisempään
taloudenhoito-tapaan. Niinpä jätettiin esim. Englannissa
1870-luvulla viljan hintain laskeuduttua melkoisia
peltoaloja laidunmaiksi, ks. Intensiivinen
m a a t a 1 o u s. J. E. S.

Laajavuori, vuori lähellä Jyväskylän
kaupunkia. Tuomiojärven länsipuolella, läheisen
Roniu-mäen kanssa paikkakunnan korkeimpia paikkoja ;
228 m yi. merenp.: tunnettu itäisellä rinteellä
olevasta luolastaan. L. E-nen.

Laajeneminen ks. Laajennu s.

Laajennus 1. laajeneminen. Lämmön
vaikutuksesta melkein kaikki kappaleet, olkoot ne
missä olomuodossa tahansa, pyrkivät laajenemaan
s. o. tilavuudeltaan kasvamaan. Jähmeän
kappaleen l:ta tutkittaessa voi tulla kysymykseen joko
sen jonkun pituusmitan venyminen tai sen
kuutiosisällyksen lisääntyminen. Jähmeitten
kappalten 1. ei ole suhteellinen lämpötilan
kohoamiseen muuta kuin alitaitten rajojen sisäpuolella.
I.. on myös siksi pieni, että se tulee selvästi
huomattavaksi vasta vähän suuremmalta
lämpötilan korotukselta. Sen tähden 1. on määrättävä
tuntuvammalta lämpötilan korotukselta ja saatu
tulos verrattava mainittuun lämpötilan lisäykseen
ja kappaleen pituuteen tai tilavuuteen 0°:lla. Siten
saadaan kappaleen joko p i t u u d e n-1 a a j e
n-nuskoeffisientti tai tilavuude n-1 a
a-jennuskoeffisientti (tietyltä
intervallilta) s. o. luku. joka ilmoittaa, suurellako osalla
pituudestaan tai tilavuudestaan 0° :11a kappale
kasvaa. kun sitä lämmitetään 0°:sta 1° :een. Edellinen
saadaan määrätyksi esim. vipupyrometrillä
seuraavalla tavalla. Sam anmuotoinen kappale, jonka
l:ta tutkitaan, asetetaan niin. että sen toinen
pää nojaa kiinteään pylvääseen ja toinen
kulma-vivun lyhyempään varteen. Vivun pitempi varsi
osoittaa asteikkoa. Sauvaa kuumennetaan
tunnettuun lämpöasteeseen saakka esim. kiehuvassa
vedessä tai öljyssä. Pitemmän varren liikkeestä
asteikkoa pitkin voidaan sauvan 1. laskea. .Tos
jähmeän kappaleen pituutta 0°:lla merkitään
/iu:ksi. /-asteella /)<:ksi ja pituuden-1 -koeffi-

sienttiä ccksi. on a = I1’—"" Muovailemalla
vh-r„t

tiilöä saadaan: p t - p0(l-\-ut). Kun vastaavia
tilavuuksia ja tilavuuden-l.-koeffisienttiä merkitään
t"„:ksi, i ;:ksi ja (j:ksi, on rt = c„(l pt).
Kappaleille. jotka laajenevat yhtä paljon joka
suunnalle ß on likipitäen = 3a. Seuraava taulukko
sisältää (Fizeau’n mukaan) muutamien jähmeitten
kappaleitten pituuden-1.-koeffisientit. laskettuina
0° :een ja 100°:een väliseltä intervallilta:

Lyijy .... 0.0000294H
Hiippa . . . 0.00001936
Vaski .... 0.00001698

kultaa 1,5 mm, kankirautaa l,s mm ja
valurautaa l.i mm. Jään l:ta useat tiedemiehet ovax
tutkineet. Saadut pituuden-1.-koeffisientit
vaihtelevat 0.oooo24:stä O.oooos-i :ään (eri intervallit).
On paljon aineita, joita ei ole riittävästi tai
jotka eivät esiinny sellaisessa muodossa, että
niistä voitaisiin valmistaa pituuden l:n
tutkimiseksi sopivia sauvoja. Näille aineille sekä
sellaisille. jotka kuten kiteet (paitsi regulaariseen
järjestelmään kuuluvat) laajenevat eri paljon eri
suunnissa, tilavuuden-].-koeffisientti on suoraan
kokeilemalla määrättävä. Yksinkertaisimmin tälliä
tapahtuu niin, että määrätään aineen
ominaispaino alhaisessa lämpötilassa 110-20 ast.) ja
toistamiseen korkeammassa lämpötilassa (40-50 ast.).
Pyknometrimenetelmää (ks. O m i n a i s p a i n oi
käyttämällä Kopp sai lyijyn tilavuuden-l.-koeff
i-sientiksi 0,oooos9. vasken O.oooosi ja raudan 0,oooost.
Tulokset ovat yhtäpitävät (likip.) niiden tulosten
kanssa, jotka saadaan kertomalla edellä luetellut
pituuden-1.-koeffisientit 3:11a. Eri aineitten
erilaista l:ta käytetään suunniteltaessa
metalli-lämpömittareita, kronometrin liipottimia,
arina-lieilureita (ks. Heiluri) j. n. e. — Nesteet
laajenevat vain jotenkin ahtaissa rajoissa
suhteellisesti lämpötilan kanssa kuten jälimeät
kappaleetkin. mutta enemmän kuin nämät. Suliin
aineisiin nähden tulee luonnollisesti kysymykseen vain
tilavuuden-1 :n tutkiminen. Se lasketaan esim.
hienolla kaulalla varustetun lasipullon
(dilato-metriu) avulla, joka sisältää tutkittavaa nestettä
määrättyyn kaulassa olevaan pykälään saakka.
Astiaa lämmitettäessä neste nousee siinä jonkun
verran. Havaitsemalla l:n määrän saattaa
l.-koeffi-sientin laskea, kun tunnetaan lämpötilan
kohoa-niinen ja nesteen alkuperäinen tilavuus 0°:lla
(vrt. edellä olevaan kaavaan). Saatu tulos
ilmoittaa nesteen näennäisen l:n, s. o. l:n astian
samanaikaista l:ta lukuunottamatta.
Viimemainitun seikan tähden oikaistu luku antaa
nesteen absoluuttisen 1:n. Näennäinen t
i-1 a v u u d e n-1.-k oeffisientti
vähennettynä astian tilavuude n-1.-k o e f f i s i e
n-tiliä antaa absoluuttisen
tilavuu-de n-l.-k oe f f i s i e n t i n. 0°:sta 100°:een
lämmittämällä laajenee väkiviina 0,n (noin ’/]„), vesi

0.0129 (noin 1/ja elohopea O.oisi (noin ’/ss)
tilavuudestaan 0°:lla. Koska nesteet yleensä
lämpötilan kasvaessa laajenevat, niin niiden
tiheys samalla pienenee. Tästä säännöstä vesi
tekee poikkeuksen. Se on tiiviintä -|-40:ssa C ja
laajenee siitä alkaen sekä lämpötilan kasvaessa
että laskiessa Iks. Vesi). — Kaasujen l:ta
lämmöstä määrättäessä otaksutaan niitä puristavan
voiman pysyvän kaiken aikaa muuttumattomana.
Tällä edellytyksellä kaikki n. s. ideaaliset
kaasut (ks. t.) laajenevat suhteellisesti lämpötilan
lisäyksen kanssa ja saman verran yhtäsuurilta
lämpötilan korotuksilta (Gay-Lussacin laki).
Kaasut laajenevat enemmän kuin nesteet. L.
koeffisientti on 0.00867 (noin ’/ars)- Kaasun
jännitys-koeffisientti, joka ilmoittaa suurellako
osalla jännityksestään 0°:lla kaasun jännitys
kasvaa joka lämpöasteelta, kun sen tilavuus
pysytellään muuttumattomana on yhtäsuuri kuin

1.-koeffisientti. V. S:n.

Laajuus. 1. Log., ks. Kvantiteetti.

2. Kielit, (kvantiteetti), se aika, mikä
menee äänteen tai äänneryhmän ääntämiseen.

Kulta..... 0.00001451

Kankirauta, meltoa 0,00001208
Valurauta .... 0.00001075

1 :n 111:11 pituinen sauva laajenee siis
lämpötilan kohotessa 0°:sta 100°:een. jos se on
lyijyä noin 2.9 mm. hopean 1.9 mm, vaskea 1.7 mm,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0198.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free