Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laakamadot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Laakamadot—Laakeri
354
Sama äänne voidaan eri tapauksissa ääntää
lyhyempänä tai pitempänä. joten se siis voi
esiintyä eri laajuusasteissa. Tavallisesti erotetaan
kaksi eri laajuusastetta: lyhyt ja pitkä (esim.
tuli sanassa «-äänne 011 lyhyt, tuuli sanassa taas
pitkä) ; tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä. ettii
..lyhyet" (tai ,.pitkät") äänteet aina olisivat
laajuudeltaan täsmälleen yhdenarvoisia, vaan
ainoastaan sitä, että todellisuudessa esiintyvät
laajuus-asteet jaetaan kahteen pääryhmään (..lyhyihin"
ja ..pitkiin"). Jokainen kielenäänne voidaan
sellaisenaan ääntää eri laajuusasteissa; siitä
huolimatta eri kielissä eri äänteet voivat esiintyä
ainoastaan lyhyinä taikkapa myös ainoastaan
pitkinä. Tarkemmissa kielitieteellisissä
tutkimuksissa laajuusasteet usein jaetaan viiteen
ryhmään: ylipitkään. pitkään, puolipitkääu. lyhyeen
ja ylilyhyeen. jolloin eri laajuusasteiden
osoittamiseen käytetään eri laajuusmerkkejä (esim.
pi-tuusmerkkiä " ja lyliyysmerkkiä ’).
Käytännöllisessäkin kirjoituksessa pitkä laajuusaste joskus
merkitään; esim. suomessa pitkä vokaali
kirjoitetaan kahdella vokaalimerkillä (esim. tuuli, maa),
unkarissa taas accent aigu’llä (esim. värok, lue:
vürok; kevés, lue: kävés). Sitävastoin ei suomal.
kirjoituksessa merkitä konsonanttien eri
laajuus-asteita (suomen konsonantit ovat tavun lopussa
pitemmät kuin tavun alussa: kahdennetusta
konsonantista ks. Geminaatta). — Tavun
laajuus 011 = siinä esiintyvien äänteiden laajuuden
summa. Myöskin tavujen laajuusasteet jaetaan
tavallisesti kahteen ryhmään: lyhyihin ja
pitkiin. Niinpä esim. suomessa ovat lyhyitä ne
tavut, jotka loppuvat lyhyeen vokaaliin (esim.
kaikki tavut sanassa ma-ta-li-na), pitkiä taas ne,
jotka sisältävät pitkän vokaalin, diftongin tai
loppuvat konsonanttiin (esim. vai-vaa. pals-tan).
Useassa vanhassa sivistyskielessä (niinkuin
sans-kriitissa, kreikassa, latinassa) tavun laajuudella
oli tärkeä merkitys runokielessä, säerakenne kun
niissä perustui juuri laajuuteen. Tavun
laajuuden merkityksestä vanhassa suomalaisessa
runomitassa ks. Kalevalan runomitta.
Y. U".
Laakamadot (Plutodes, Plathelminthes),
alhainen matoluokka; ruumis dorso-ventraalisesti
litistynyt, niveletön tai moninivelinen. Ruumista
peittää väryskarvaepiteli. loisina elävillä
kuitenkin vahva kutikula peittää ruumiin ja vain
toukka-asteella on ihon pinnalla väryskarvoja.
Imusuuksi kehittynyt suu on joko vatsapuolella
tai ruumiin etupäässä; siitä lyhyt ruokatorvi
johtaa yksinkertaiseen tai monihaaraiseen suoleen,
jolta ulostusaukko (perä-aukko) melkein aina
puuttuu. Loisina eläviltä lieisimadoilta puuttuu suu ja
ruuansulatuskanava kokonaan: ne ottavat
ravintoa ruumiin koko pinnalla. Verisuonet,
hengityselimet ja ruumiinontelo ovat vain
nemertiini-madoilla tavattavissa. Hermoston muodostaa pari
ruumiin etupäässä olevaa hermosolmua ja 2 tai
4 näistä lähtevää pituusliermoa. Erityseliminä
toimivat 11. s. protonefridiot. joiden tiehyet
yhtyvät laajemmiksi kanaviksi, päättyen lopuksi
ruumiin takaosassa pinnalle avautuvaan supistuvaan
rakkulaan. Useimmat 1. ovat kaksineuvoisia;
niiden sukupuolielimet ovat hyvin monimutkaiset
rakenteeltaan. Ruumista tukee lihasparenkymi.
Kehityksensä aikana 1. usein läpikäyvät
muodonvaihdoksen, ja loisina elävät sukupolven
vuorot-12. V. Painettu % 12.
telun. L. jaetaan tavallisesti neljään lahkoon:
Turbellaria, Trematodes, Cestodes. Nemertini.
P. B.
Laakapihdit ks. P i h <1 i t.
Laakaruoti, fyllodio, etenkin
austraalialai-silla akaasioilla esiintyvä leveä, ohut lehtiruoti,
joka täyttää lehden tehtävän. Usein on itse lehti
-lapa olemattomiin surkastunut.
Laakasorvi ks. Sorvi.
Laakaverso, k 1 a d o d i o, on lehdennäköinen
oksa, joka kasvin elämässä täyttää lehden
tehtävän. esim. Ruscus aculeatus pensaalla.
Laakeri ks. Laakeripu u.
Laakeri, koneenosa, ionka tehtävänä 011
tappien sekä niihin kuuluvien akselien, vipujen y. m.
kannattaminen tai tukeminen, niin että tapit
voivat kiertää geometristen akseliensa ympäri.
K a n n a t u s-l:e i h i n tapin paine vaikuttaa
koh-tisuorasti kiertoakselia vastaan, t uk i-l:e i h i 11
kiertoakselin suuntaisena. Yksinkertaisin
kan-natus-1. on 11. s. s i 1 m ä-1.. kappale, johon
poratussa liereässä reiässä tahi siihen sovitetussa
erityisessä putkessa
(kuva 1) tappi
pyörii.
Suuremman rasituksen
alaiset l:t ovat
moniosaisempia
(kuva 2). Tässä
L on laakeri-
runko. D
-kansi, a
-kuoret. Kansi liitetään runkoon, tämä perustukseen,
seiniin, kattoon j. n. e. tavallisesti ruuvipulteilla.
— L-k u o r i e n tulee jakaa tapin paine tarpeeksi
suurelle pinnalle, vähentää hankausta sekä olla
vaihdettavat ja kulumisen varalta aseteltavat.
Kuoret ovat joko antifriktsionimetallilla (ks. t.)
sisustettuja tahi pelkkää pronssia, pelkkää
valurautaa tai puuta (pokkenholtsia). — Runko
011 melkein aina valurautaa. Tavallisin muoto 011
pysty-1. (kuva 2), jonka runko 011 kiinnitetty
Kuva 1.
Kuva 2.
joko suoraan alustaan tai, painepinnan
suurentamiseksi ja asettelun helpottamiseksi, erityiseen
pohjalaattaan F. joka vuorostaan on pitkillä
ank-kuripulteilla Cl perustukseen kiinnitetty. Jos
polijalaatta tehdään pukintapainen, sanotaan 1:ia
pukki-l:ksi ja jalustaa l.-p ukiksi. Voiman-
Kuva 3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
