- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
357-358

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laakso ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

357

Laakso—Laamaeläimet

38-40° :ssa. L:yä käytetään salvoissa; sen haju
karkoittaa kärpäset. Y. K.

Laakso on enimmäkseen pitkä, usein
mutkitteleva syvennys maanpinnassa, jommoista
ympäröivien rinteiden kaltevuuskulman suuruuden
mukaan nimitetään myös rotkoksi, notkelmaksi
j. n. e. L:t ovat syntyneet joko samalla kuin
ympäröivät korkeusmuodot nousivat
maanpinnasta: primääriset l:t, tai kuluttavien
voimien vaikutuksesta uurtuneet maanpintaan:
sekundääriset l:t; nämä voimat vaikuttavat
myöskin primääristen l:jen edelleen
muovailemi-seen. Primääriset 1 :t ovat: tek tönisi a l:oja,
tektonisten liikkeitten kautta syntyneitä
(poimet-tuneita tai murtuma-1 :oja : viimemainittuja hauta-,
kattila- ja penger-l:t); k e r r o s t u m a-1 :o j a,
syntyvät kerrosten epätasaisesti laskeutuessa
(vulkaanisia, eolisia, fluviaalisia, jääkautisia ja
organogeneettisiä) sekä verrattain harvoin
esiintyviä r ä j ä h d y s-1 :o j a, jotka syntyvät
tuliperäisten purkausten yhteydessä kraaterikanavan
päällä olevan maankuoren räjähtäessä pois.
Yleisempiä kuin primääriset ovat sekundääriset l:t:
d e f 1 a t s i o n i-l:t syntyvät kuivissa seuduissa
etupäässä tuulierosionin vaikutuksesta;
joki-ero s i o n i-l:t ovat kaikkein yleisimmät ja ovat
neutraalisia uurtuessaan vaakasuoriin
kerrostumiin, pitkittäis-, poikki- ja diagonaali-hoja
uurtuessaan poimettuneisiin kerrostumiin,
epigeneet-tisiä kun niiden suuntaa eivät määrää kerrokset,
joiden kautta vesi nykyään virtaa; doliinit
(ks. t.) ; abrasion i-l:t ovat loivia, abrasionin
kovempien kerrosten väliin uurtamia uomia; j ä
ä-e r o s i o n i-l:o j a muodostuu vain pehmeisiin
maakerroksiin, vaikka jääerosioni kyllä voi olla
vaikuttamassa jo olevien l:jen muovailemiseen. —
Suomessa on etupäässä murtuma-1 .oja,
jääkautisia kerrostuma-l:oja, abrasioni-l:oja,
epigeneetti-siä jokierosioni-1:oja, organogeneettisiä
l:oja(sam-malsuokuoppia).

(E. E. K.)

Laaksonsulku ks. L a a k s o s a 1 p a.

Laaksosalpa, vahva pato, joka on rakennettu
laakson poikki salpaamaan veden kulkua siinä.
Tarkoituksena on joko estää vuorilta tulevaa,
tulvivaa puroa kaivamasta ja hävittämästä
rantojaan, taikka muodostaa laaksosta salpaamalla
suuri umpinainen säiliö, johon sulavasta lumesta
ja sateesta tuleva vesi kokoontuu laajemmalta

Sengbachin laaksosalpa. jolla kootaan veitit Solingenin
kaupungin sähkölaitosta varten.

sadealueelta vesijohdoilla tarpeen mukaan
pois-johdettavaksi ja eri tarkoituksiin käytettäväksi.
Niinpä käytetään Lilla kerättyä vettä
maatalouteen ja teollisuuden tarpeisiin, sillä syötetään
kaupunkien vesijohtoja ja laivakulkukanaviakin.
voidaanpa äkkinäinen ja vahingollinen tulvakin
johtaa hilla muodostettuun säiliöön ja siitä
vähitellen johtoja pitkin laskea vaaratta ulos
taikka kuivan aikana käyttää viljelysmaiden
vesittämiseen. L. rakennetaan laakson ahtaimmalle
paikalle joko maatäytteestä, jossa sisällä on
kivestä tai betonista tehty sydän, taikka kokonaan
kivestä, nykyään kuitenkin useimmin betonista.
Ne tulevat usein hyvin korkeat, yli 50:kin m,
ja saavat sen vuoksi kestää suuren vesipaineen.
minkä vuoksi ne tehdäänkin alhaalta varsin
paksut, upotetaan hyvin perusmaahan ja
pohjamuotoonsa nähden kaaristetaan holvimaisesti vesipai
netta vastaan. J. C-én.

Laakspohja (ruots. Laxpojo), 2 ’I,
manttaalin suuruinen, kaksinaisesti ratsuvelvollinen
säteri Lohjan pitäjässä kirkolta kappaleen matkaa
koilliseen. Lohjanjärven rannalla. Samassa
pitäjässä olevat Ventelän ja Moision kartanot ovat
olleet 1760-luvulta, Veijolan kartano v:sta 1810
siihen yhdistetyt. Koko tilusrvhmä on 5 1\i
manttaalia. n. 2.000 ha. — Sähkölaitos,
turvepehku-tehdas. — Laakspohja mainitaan ensikerran 1402
ja se oli silloin näköjään pieni kyläkunta. V. 1556
tehtiin siitä Kustaa Vaasan määräyksestä
kuninkaan karjakartano, jossa asuva vouti hallitsi
Lohjan ja Vihdin, aika-ajoin myös Lopen pitäjiä.
V. 1564 muuan Niilo Bertilinpoika sai sen
lääni-tyksekseen. Häneltä se joutui 1569 hänen
velipuolelleen Juhana Booselle ja pysyi hänen
hallussaan v:een 1590. 1600-luvulla se oli Slang-,
Sabel-stjerna- ja ison reduktsionin jälkeen
Wellingk-suvulla, 1700-luvulla von Knorring- ja
vapaaherrallisella Armfelt-suvulla. V. 1797 se myötiin
kenraali K. G. Ehrnroothille, jonka jälkeen sen
omistajina olivat hänen poikansa Magnus
Ehrnrooth, rovasti Collin ja kihlakunnankirjuri
G. Böhm, kunnes se 1848 oston kautta joutui
tehtaanpatruuna Magnus Linderille, jonka
suvulla se oli v:een 1905. Sen jälkeen sen ovat
omistaneet varatuomari Valter Ahlqvist, kapteeni
Hj. von Bonsdorff ja nyk. konsuli n. van Gilse van
der Pals. — Päärakennus viime vuosisadan keski
vaiheilta, puusta. [G. Rein, „Historiska
auteek-ningar om Laxpojo gård" (Bidrag tili Lojo
sockenbeskrifning XV, 1907).] A. Es.

Laaland ks. Loi la n d.

Laama ks. Laamaeläimet.

Laama, kangas, jonka nimi johtuu
samannimisestä eläimestä ja on alkuaan tarkoittanut
laamaeläimen villaa sekä siitä valmistettua
lankaa ja kangasta. L.-kaugas on ohutta
nukitet-tua villakangasta, jonka sidos on 4-niitinen
ka-simirtoimikas ja jota käytetään alus- 1.
iho-vaatteiksi. — Meillä sanotaan laamaksi ohutta
löyhäksi kudottua ja joustavaa
trikotaasi-kangasta, jonka sidos on kudottu 2 silmää
nurin ja 2 oikein. Näitä käytetään yleensä
iho-paidoiksi. Nimitykset villalaatua ja
pumpuli-laama johtuvat raaka-aineesta. E. J. S.

Laamaeläimet (Auchcnia) ovat
Etelä-Amerii-kan vuoristoissa eläviä kamelieläimiä. Ne ovat
noin aasin kokoisia, suoraselkäisiä,
hoikkasiiäri-siä, pitkä- ja kaarevakaulaisia. Niiden jalat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0201.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free