Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laanila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
käytettiin kauan paitsi toisena myöskin
ensimäisenä oikeusasteena, kunnes se vihdoin 1600-luvun
alussa saatiin vakiintumaan toiseksi
oikeusasteeksi. Alkuaan käsiteltiin l:ssa rajoituksetta
erilaisia oikeusasioita, mutta sittemmin sen
tuomiovaltaa rajoitettiin; v:n 1734 lain mukaan voitiin
siinä käytellä vain sinne vedottuja riita-asioita
ja ainoastaan poikkeustapauksissa pieniä
rikosjuttuja. L:na toimi alkuaan maakuntakäräjille
kokoontunut käräjäyleisö laamannin johdolla,
sittemmin laamanninkäräjillä laamanni ynnä
lautakunta. Viimemainittuna oli 1734 v:n lain
mukaan 12 lakikunnan kihlakunnanoikeuksista
oteltua lautamiestä, jotapaitsi laamanni sai
oikeuteen avuksensa ottaa muutamia lainoppineita
miehiä, joilla ei kuitenkaan ollut tuomio-oikeutta.
L:t lakkautettiin Ruotsissa 1849 ja Suomessa
huhtik. 27 p:nä 1868 annetulla asetuksella. —
Oikeudenkäyntilaitoksemme uudistusehdotuksissa
esitetään perustettavaksi uudelleen l:ia osaksi
yleisiksi alioikeuksiksi sekä kaupungissa että maalla
vaikeampia siviili- ja rikosjuttuja varten, ja osaksi
muutoksenhakuasteeksi sellaisille yksinkertaisille
rikosjutuille, joita kihlakunnanoikeus on
käsitellyt ensimäisellä tuomioistuimena. L:sta tulisi
kolleginen tuomioistuin, jossa puheenjohtajana olisi
laamanni sekä jäseninä kihlakunnassa toimivista
kihlakunnantuomareista vuorotellen kaksi ja
rikosasioita käsiteltäessä sitäpaitsi
laamanninlautakuntana viisi jäsentä. Kullakin oikeuden
jäsenellä olisi yksi ääni, kuitenkin niin, että ketään
ei saisi tuomita rikokseen syypääksi, ellei joku
lainoppineista jäsenistä äänestä sellaisen tuomion
puolesta. L:ia, joiden tuomiopiiriin (lakikuntaan)
kuuluisi korkeintaan 8 tuomiokuntaa, tulisi
komitean laatiman ehdotuksen mukaan maamme
oikeudelliseksi jaoksi olemaan 21. — Norjassa on
v. 1887 säädetty l:ia (lagmansretter)
perustettaviksi rikostuomioistuimina käsittelemään
suurempia rikoksia ensimäisenä ja pienempiä toisena
oikeusasteena. vrt. Laamanni,
Laamanninkäräjät, Maakuntakäräjät. K. K-a.
Laanila, entinen kullanlouhimo, Inarin
pitäjässä Raututunturin pohjoisreunustalla lähellä
Sodankylän rajaa. V. 1902 ryhdyttiin siellä H.
Kerkelän kultalöytöjen johdosta louhimaan
kultaa kiinteästä kalliosta. Maa palstoitettiin,
yhtiö muodostettiin (o.-y. Prospector), komeita
taloja rakennettiin, kalliita koneita hankittiin ja
alueella syntyi erittäin vilkas elämä. Muutamin
paikoin tunkeuduttiin kiinteään kallioperään n.
60 m:n syvyyteenkin, mutta kullansaanti
huomattiin niin vähäiseksi, ettei työ
kannattanutkaan, jonka vuoksi muutaman vuoden kuluttua
L:n valtasi jälleen aution erämaan hiljaisuus.
L:n päätaloa on ehdotettu luonnontieteelliseksi
asemaksi. L. H-nen.
Laapis (lat. lapis = kivi), hopeanitraatti, jota
käytetään syövytysaineena, joko kiinteänä
puikkomuodossa tai liuoksessa (laapisliuos). ks. Lapis.
Laappikone ks. Kehruuteollisuus.
Laar, Pieter van ks. Laer.
Laari (ruots. lår). aitan l. säilytyshuoneen elo-
l. jyvälaari.
Laas, Ernst (1837-85), saks. filosofi, oli
ensin koulunopettajana Berliinissä, v:sta 1872
professorina Strassburgissa, L:n filosofia on
omintakeinen positivismin muodostus. Hänen
pääteoksensa on „Idealismus und Positivismus” (3 os.,
1879-84); sitäpaitsi hän on julkaissut „Kants
Analogien der Erfahrung” (1876), jossa hän
terävästi ja ankaranlaisesti arvostelee Kantin oppia,
sekä huomattavia kasvatusopillisia teoksia.
A. Gr.
Laastari (emplastrum), ulkonaisesti iholle
asetettava kiinteä, lämmössä pehmenevä lääke, jossa
paitsi vaikuttavaa lääkeainetta on laastarin
perusaineena käytettyä vahaa, pihkaa, kumipihkaa
tai rasvaa ja erilaisia metalliaineita. Tämän
perusteella erotetaan eri laastarimuotoja:
pihkalaastarit, vahalaastarit ja metallilaastarit.
Laastarin käyttö on hyvin vanha. Niinpä mainitaan jo
Pergamonin kuninkaan Attaloksen (n. v. 135
e. Kr.) käyttäneen lyijylaastaria ja keisari
Tiberiuksen henkilääkärin Menekrateen (n. v. 50
e. Kr.) diakylonlaastaria. Y. K.
Laastearkkitehtuuri ks.
Rappausarkkitehtuuri.
Laasti, sideaine, jolla muurin kivet tai muut
samantapaiset kappaleet liitetään toisiinsa. L:ia
erotetaan tavallisesti kahta lajia: ilmalaasti,
joka kovettuu ilmassa, ja vesi- l.
hydraulinen laasti, joka kovettuu vedessäkin.
Edellisistä on kalkkilaasti (ks. t.) tavallisin,
jälkimäisistä sementtilaasti, joka
valmistetaan sementistä (ks. t.), hiekasta ja vedestä.
J. C-én.
Laastikku l. lataustanko, pyöreä, puusta
tai metallista tehty keppi, jonka avulla ruuti
ja kuula (haulit) painetaan suusta ladattavan
ampuma-aseen piippuun. L:ua käytetään myös
piipun puhdistamiseen. Takaaladattavien aseiden
piipun puhdistamiseen käytetään n. s.
pesutankoa. M. v. H.
Laastinsekoituskone, kone jolla muurilaastia
sekoitetaan, on tavallisesti pysty
sylinterintapainen astia, jonka keskessä pyörii pystysuora
akseli. Akselista lähtevät varret eli siivet
sekoittavat sylinteriin pannun kalkin, hiekan ja veden
kalkkilaastiksi. Akselia kierretään käsin taikka
useimmin nykyään koneella tahi sähkömoottorilla.
Sementtilaastin ja betonin sekoittamiseen
käytetään hyvin monenlaisia, enimmäkseen
vaakasuoran akselin ympäri kierrettävien sylinterien,
katkaistun kartion, kaksoiskartion, kuution y. m.
muotoisia astioita, joiden sisässä on sopivasti
asetettuja siipiä, varsia, välipohjia, kuulia y. m. esteitä,
jotka astian pyöriessä heittävät sen sisällön
moneen kertaan nurin ja sekoittavat sen. J. C-én.
Laastisauma, laastilla täytetty sauma eli rako
kahden muurikiven välissä, tiilimuurissa yleensä
korkeintaan 1 cm leveä.
Laatokan kanavat ks. Laatokka.
Laatokan kanavain kivikautiset löydöt. Jo
1700-luvun loppupuolella oli vanhempia Laatokan
kanavia rakennettaessa tehty siellä täällä
muinaislöytöjä. Nämä aiheuttivat Pietarin yliopiston
geologian professorin A. Inostrantsevin
kiinnittämään huomiotansa Laatokan etelärannikon
arkeologian tutkimiseen uusia, edellisten kanssa
rinnakkain kulkevia Säässyn ja Syvärin kanavia
rakennettaessa 1878-82. Tuloksena oli runsaiden
löytöjen talteensaaminen, joihin kuuluu n. 300
muinaisesinettä, niistä runsaasti puolet
luuesineitä, muut kivikaluja, saviastianpalasia,
yksipuinen ruuhi y. m., sekä n. 20 ihmisen pääkalloa
y. m. luurangon osia, eläinten luita 44
luurankoisesta ja jäännöksiä 39 eri kasvilajista (löydöt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
