- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
379-380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Labour church ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

370

Labradori—Labuan

380

(kuusilajit Picea alba ja nigra, lehtikuusi Larix
americana, kanoottikoivu Bat ula papyrifera,
useita poppelilajeja y. m.) suurimman osan
maasta, mutta pohjoisempana se vetäytyy
suojattuihin laaksoihin, kunnes puukasvullisuus 59
leveysasteen seuduilla (Helsingin leveysasteen
eteläpuolella i lakkaa. Viljakasvit menestyvät
vain kauimpana etelässä, perunat y. m. juurekset
ja vihannekset vielä 50:n lev. asteen seuduilla.
Eläimistö on samanlaatuinen kuin muualla
Kanadan pohjoisosissa, myskihärkä kuitenkin puuttuu.
Turkiseläimet ovat vähentyneet, suunnaton on
lintujen paljous, runsaasti on lohia y. m. joissa,
meressä turskia, sillejä, makrilleja, hummereita,
hylkeitä; moskiitot ja kärpäset ovat
maanvaivana. Asutus. Valkoihoiset (n. 9,000-13,500)
asuvat yksinomaan rannikolla ja siellä täällä
sisämaassa olevissa Hudson-Bay-komppanian
kauppapaikoissa; sitäpaitsi saapuu rannikoille vuosittain
kalastusta harjoittamaan n. 30,000 miestä eri
kansallisuuksia. Intiaanit, 3.000-3,500, kuuluvat
al-gonkin heimoon, elävät metsästyksellä ja
kalastuksella, vaihtaen turkiksia Iludson-komppanian
kauppa-asemilla ruutiin y. m. tarvetavaroihin.
Suurin osa heistä on kristittyjä. Eskimot, n.
1.500-2.000, asuvat yksistään rannikoilla, eläen
kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä. Heidän
keskuuteensa koillisrannikolle herrnliutilaiset ovat
v:sta 1771 perustaneet 7 lähetyssiirtolaa (Nain,
Okkak. Hopedale, Hebron. Zoar. joka sittemmin
on hyljätty, Ramali ja Makkovik), jotka
kauppapaikkojen ohella (suurin Rigolet Hamilton
Inle-tin varrella, 1.200 as.) ovat L:n ainoat
kiinteät asutukset. — Hallinnollisesti L.
jakautuu New Foundlandiin kuuluvaan
koillisran-nikkoon, Quebeciin kuuluvaan eteläosaan sekä
Kanadan hallituksen alaiseen, 1897 järjestettyyn
Ungava-alueeseen, joka käsittää loput L:sta. —
L:n löysi islantilainen Leif Eriksson 1000,
nimittäen sen Hellulandiksi (kalliomaa);
uudestaan sen löysi G. Caboto 1498. Port.
Gas-pir Cortereal antoi sille nimen 1501. 1800-luvun
lopulla ovat aikaisemmin melkein tuntematonta
L:a tutkineet A. P. Löw, R. Bell v. m.

E. E. K.

Labradori 1. k a 1 k k i n a t r o n i m a a s ä 1 p ä.
ks. Maasälpä.

Labradoriitti = labradori, ks. Maasälpä.

Labradoriporfyriitti, porfyrinen,
perusmassal-taan tiivis vuorilaji, jossa hajarakeet ovat
labra-doria. Sitä tavataan monin paikoin Suomessa,
sekä alkuvuoressa että nuoremmissa
muodostumissa. esim. Suursaarella, (vrt. Diabaasi.)

P. E.

Labrax ks. Meriahven.

Labrouste [ bru’st], Henri (1801-75), ransk.
arkkitehti, irtautui opettajansa Lebas’n
klassilli-suudesta ja kehitti onnistuneissa
sisäsommituk-sissaan etenkin raudan käyttöä rakennusaineena.
S:e Genevièven (1840-50) sekä
Kansalliskirjaston (1850-56) lukusalit L. huomiota herättävällä
tavalla kattoi rautarakenteisilla, hoikkien
pylväiden kannattamilla laakakupoleilla. U-o. N.

Labrum, ylähuuli, ks. Hyönteiset.

Labrunie [labrynV], Gérard de.
kirjailija-nimeltään Gérard de Nerval (1808-55),
ransk. romanttinen kirjailija, joka
mielenhäiriössä hirttäytyi. Hän oli Ileinen ystävä, asui
jonkun aikaa Saksassa ja käänsi ranskaksi m. m.

Goethen Faustin. L:n omista teoksista
mainittakoon runot „Élégies nationales et satires
politi-ques" (1827), näytelmät ..Tartuffe chez Moliére".
,.L’imagier de Harlem", ja suorasanainen teos
..Scènes de la vie orientale" (2 nid. 1848-50). L:n
kootut teokset ilmestyivät uutena painoksena
1868 (5 nid.). [Gauthier-Ferrières, ,,G. de Nerval,
vie et ceuvre" (1906).] ,/. B-l.

La Bruyère [bryjä’r], Jean de (1645-96),
kuuluisa ransk. luonteen- ja tapainkuvaaja.
syntyisin arvossapidetystä pariisil.
porvarisper-heestä, oli ensin asianajajana parlamentissa,
siirtyi sitten rahastonhoitajaksi Caen’in veropiiriin.
V. 1684 hän Bossuet’n välityksellä pääsi
Bourbonin herttuan kasvattajaksi. Herttuan isoisän,
..suuren Condén" kuoltua (1685) lakkasi
opetustoimi, mutta L. B. jäi edelleen oppilaansa isän
taloon, toimittaen m. m. jossakin määrin
kirjastonhoitajan ja sihteerin tehtäviä. Oleskelu
itsepäisen ja oikullisen ruhtinaan talossa tarjosi
L. B:lle tilaisuuden monipuolisesti tutustua
hovi-piireissä liikkuvien henkilöiden luonteisiin,
toimintaan ja elämään. V n 1688 alussa L. B.
julkaisi kuuluisan teoksensa ,.Les earactères de
Theophraste avec les mceurs de ce siècle".
Tlieo-phrastuksen ,.Karakterien" ranskalaista käännöstä
seurasi tässä teoksessa kuusitoista lukua, joilla oli
eri otsakirjoitukset, kuten ,.Hengentuotteista".
„Persoonallisesta ansiosta". „Naisista ja
sydämestä", ..Ihmisestä", ..Muodista" y. m. Mutta
näiden eri lukujen päällekirjoitusten
tarkoituksena oli ainoastaan saada järjestystä tekijän
mietelmiin ja luonnekuviin. Painos painokselta
hän yhä lisäsi näiden lukua, niin että teos
lopullisesti paisui alkuperäistä melkoista
laajemmaksi. Kuvaamiensa luonteiden mallit L. B. on
etupäässä noutanut hovista ja kaupungista.
Maa-laisväestöä ja -oloja hän ei sanottavasti
tuntenut. Hänen pääasialliset kuvausesineensä ovat
kuningas ja tämän välitön ympäristö, n. s.
..suuret", ministerit, aateli, parlamentti, yliopisto,
oppineet ja ylempi porvaristo, nänen näistä
antamansa kuvaus on voittopuolisesti pessimistinen.
Mutta erittäin synkin värein hän kuvaa
hovi-laisia. joiden tekojen päävaikuttimena hänen
mielestään on mitä erilaisimpiin muotoihin
pukeutunut itsekkyys. Mutta lopulta hän huomaa
hovi-elämän yleisinhimillisen komedian heijastukseksi.
— Parhaat L. B:n teosten painokset Servais’n
toimittama sarjassa ..Grands écrivains" (1866-78.
3 nid.) ja ChassangMn toimittama (1876).
[Rali-stede. ..L. und. seine Charaktere" (1886); Allaire.
„L. dans la maison de Condé" (1886); Pellisson.
..L. B." (1892); Morillot, „L. B." (1904).]

J. B-l.

Labuan [läbüä’n/ (< malaij. labu-han =
ankkuripaikka), vähäinen saari Borneon
luoteisrannalla. 10 km Borneosta; 78 km=, 8.411 as. (1909),
malaijeja, kiinalaisia, joitakuita eurooppalaisia.
Saaren luovutti Sarawakin radza Englannille
1846. Aikomus oli tehdä siitä Malaijin
saariston meriliikenteen keskus. Mutta saaren laajat
kivihiilikerrokset osoittautuivat kustannusten
tähden kannattamattomiksi; kaivostyötä harjoittava
yhtiö teki vararikon, ja sen omistamat kolme
jättiläistelakkaa ovat käyttämättöminä.
Merenalainen sähkölennätin Singaporeen. Hongkongiin
ja Borneoon. Oltuaan alkuaan kruununsiirtomaa
L. 1390-1906 oli British North Borneo Companyn

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0212.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free