- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
391-392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laertes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

.191

Læsö—La Farina

392

Lars Levi Laestadius.

sena näistä matkoista oli useita ennen
tuntemattomia kasvilajeja sekä arvokkaita Lapin
luontoa ja ilmastoa
käsitteleviä tieteellisiä tutkielmia,
joita L. julkaisi
erinäisten tieteellisten seurain
toimituksissa. Näin L:n
elämä näytti
suuntautuvan luonnontutkijan
työhön, johon hänellä oli
hyviä edellytyksiä, ja hän
harjoittikin
lempiainettaan kasvitiedettä vielä
paljoa myöhemminkin.
Hänen ansionsa tällä alalla
kasvoivat vähitellen niin
suuriksi, että Upsalan
tiedeseura ja Edinburgh’n
kasvitieteellinen seura
kutsuivat hänet jäsenekseen, ja 1838 hänet,
palkinnoksi erään ranskalaisen tieteellisen seurueen
opastamisesta, nimitettiin Ranskan
kunnialegionan ritariksi. Mutta jo 1824 hän erään suosijansa
neuvosta valitsi papillisen uran. V. 1825 papiksi
vihittynä L. tuli 1826 kirkkoherraksi
Karesuannon seurakuntaan Tornion Lappiin. Siellä
hän työskenteli v:een 1849, jolloin muutti
Pajalaan. niissä hän eli loppuikänsä. — L. oli
vilkasluontoinen, tunteellinen, terävä-älyinen.
oivallisilla saarnalahjoilla varustettu, harvinaisen
kielitaitoinen ja, ajan oloihin nähden, oppinut
mies. Työskenneltyään alusta alkaen uutterasti
seurakuntansa rappeutuneiden olojen
kohentamiseksi pitämällä lukukinkereitä lappalaisten
kodissa ja rippitutkintoja vanhemman väen
ehtool-liskäyntien yhteydessä sekä vaatimalla
rippi-koulunuorisolta kelvollista luku- ja
kristinopintaitoa L. sai työhönsä uuden innon, sittenkuin
hän oli 1839 joutunut poikansa kuoleman ja oman
peloittavan sairautensa vuoksi todelliseen
uskonnolliseen herätykseen. Hän rupesi taistelemaan
varsinkin laajalle levinnyttä juoppous-pahetta
vastaan, saaden vasta vuosia kestäneiden
ponnistusten perästä nähdä sen hedelmän, että yksi
seurakuntalainen teki raittiuslupauksen. Tavattuaan
1844 matkallaan Äselen Lappiin erään Maria
nimisen uskonnollisiin asioihin syvästi
perehtyneen lappalaistytön L. syventyi huomattavasti
uskonnollisuudessaan ja alkoi pitää kiivaita
laki-saarnoja kaikkia paheita vastaan. Hänen puheensa
oli usein kansanomaisen pitkäveteistä ja karkeaa,
jopa paikoittain raakaakin, mutta se sopi sille
kansalle, jolle se oli tarkoitettu, ja teki siihen
erinomaisen voimakkaan vaikutuksen. Työ
laajeni maallikkovoimain avulla, paisuen ennen
pitkää todelliseksi uudistusliikkeeKsi, jonka
vaikutukset eivät tuntuneet ainoastaan Ruotsin ja
Suomen Lapissa, vaan tunkeutuivat kauas
eteläänpäin molemmissa maissa. Tehtäviinsä
sydämestään antautuneena L. oli tullut kaikessa
„lappalaiseksi lappalaisille", kävi puettuna
talonpoikaiseen pukuun ja oli kaikessa kuin veli
seurakuntalaisilleen. Siten hän voitti monen
luottamuksen ja rakkauden, niin että hänellä oli usein
täysi työ varoittaessaan heitä asettamasta hänen
henkilöään liian korkealle.

L:n kirjoituksista mainittakoon: „Om
Uppodlingar i Lappmarken" (1823)), „Loca parallela,
plantarum", „De elimate Lapponiæ" (painamaton), j

"Hålailattem Ristigasa ja satte Almatja kaskan"
(Keskustelua kristittyjen ja tavallisten ihmisten
kesken) (1839), lapinkielinen raamatunhistoria
(1844). „Crapula mundi seu morbus animi
contagiosus" (1839), „En ropandes röst i öknen"
(hengellinen kuukauslehti, 1852-54). Saarnojaan L.
julkaisi suomeksi 1849-51, ja hänen kuoltuaan
julkaistiin niistä 1876 täydellinen
„Kirkkopostilla". Erittäin mieltäkiinnittävä on L:n
käsikirjoituksena jälkeenjäänyt teos „Dårhushjonet",
jossa hänen filosofinen ja uskonopillinen
käsitystapansa tulee selvimmin näkyviin.

[J. A. Maunu, "Lars Levi Læstadius" (1891) ;
P. L. Stenborg, „En röst från Zion,
lefnadsteckning efter aflidne prosten m. m. Lars Levi
Læstadius" (1895).] A. J. P-ä.

2. P i e t a r i L. (1802-41), pappi, Lars Levi L:n
veli. Harjoitettuaan opintoja Upsalassa L.
määrättiin hoitamaan lähetystointa Piitimen Lapissa.
Suoritettuaan papilliset opintonsa loppuun hän
1832 määrättiin kolmeksi vuodeksi Ruotsin Lapin
seurakuntien tarkastajaksi ja koulunopettajaksi
Piitimeen. L. kuoli Vibyggerån kirkkoherrana.
Hänen 1835 laatimansa ehdotus tuli pohjaksi
Ruotsin Lapin kirkollisten olojen järjestelylle.
Lapin olojen kuvauksina ovat huomattavat L:n
"Journal af Petrus Læstadius, för första året
af hans tjenstgöring såsom missionaire i
Lappmarken" (1831. uusi painos 1861) ja
„Fortsättning af Journalen öfver missionsresor i
Lappmarken. innefattande ären 1828-1832" (1833).

Læsö (mskand. Ulersey, Hlerin. meren jumalan
saari), Tanskalle kuuluva saari Kattegatin
pohjoisosassa. 17 km Jyllannin itärannasta; 116 km1,
2.909 as. (1911). L. on matalaa (korkein kohta
28 m), nummimaata, jonka muhkeat metsät
keskiajalla ja uuden ajan alussa hävitettiin kuuluissa
suolakeittämöissä, niin että 1600-luvulla
lento-hiekka alkoi levitä suojattomaksi jääneiltä
rannoilta peittäen laajat alat. Maanviljelys on
kehittymätöntä, pääelinkeinona vanhoista ajoista
merenkulku; kalastusta harjoitetaan myös.
Ennen vanhaan oli asukkailla hyvä tulolähde
matalikkojen ja karien ympäröimillä rannikoilla
alituiseen tapahtuvista haaksirikoista, mutta
sen-jälkeen kuin ympäröiville vesille on sijoitettu
majakkalaivoja (1829 asetettu oli ensimäinen
Tanskassa) ja kareille rakennettu majakoita, ovat
haaksirikot vähentyneet. Väestössä on säilynyt
paljon vanhoja tapoja ja vaateparsia. — L.
kuuluu Hjorringin amtiin. Merenalainen
lennätin-kaapeli yhdistää L:n mantereeseen. — L:n luona
tapahtui 1051 ottelu Harald Ankaran ja Sven
Estridssonin välillä. E. E. K.

La Farge [fäz], John (1835-1910),
ransk.-anier. taidemaalari; luonut parhaimpansa
koristeellisen maalauksen alalla, toiminut
opettajana ja kirjailijana. Kirjoittanut „Considerations
on painting" (1895), „An artisfs letters from
Japan" (1S97) ja ..Hokusai" (1897). E. K-r.

La Farina [-V-], Giuseppe (1815-63), it.
politikko, toimi ensin asianajajana ja
sanoma-lehtimiehenä Sisilian Cataniassa, josta hänen
valtiollisten vehkeilyjen johdosta täytyi 1841 paeta
Firenzeen; täällä liän vista 1847 julkaisi „Alba"
nimistä lehteä ohjelmanaan Italian vapaus ja
yhteys; toimi 1848-49 vallankumouksen hyväksi
Sisiliassa, mutta kapinan tultua kukistetuksi
hänen oli pakko uudelleen lähteä maanpakoon; aset-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0218.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free