- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
393-394

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - La Fayette ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

393

La Fayette—Lafayette

394

tui 1854 Torinoon, missä joutui yhteyteen
Cavou-rin ja muiden Italian yhteyden harrastajain
kanssa, perusti 1857 kansallisen yhdistyksen
tullen sen sihteeriksi ja julkaisten sen
äänenkannattajaa. Sotavuonna 1859 L. toimi Sardinian
hallituksen komissaarina Pohjois-Lombardiassa; sai
rauhan jälkeen estetyksi Garibaldis aikeen
hyökätä Kirkkovaltioon, mutta auttoi Garibaldis
aseilla ja rahoilla tämän valmistaessa
Sisilian-retkeänsä; kesäk. 1860 Cavour lähetti hänet
Sisiliaan, missä hän kuitenkin riitaantui Garibaldis
kanssa, kun hän tämän mielestä ajoi liian
innokkaasti saaren yhdistämistä Sardinian
kuningaskuntaan; saapui jouluk. 1860 uudelleen Sisiliaan
ja hoiti jonkun aikaa saaren hallintoa; valittiin
1861 Italian parlamenttiin; teoksia: „Storia
do-cumentata della rivoluzione siciliaua 1848-49"
(1850-51), „Storia dTtalia del 1815 ai 1850"
(1851-52). „Seritti-politici" (1870), „Epistolario"
(1869). [Biondi, „Di G. La Farina e del
risorgi-mento italiano".]

La Fayette 1. Lafayette [lafaje’t], Marie
Joseph Paul Roch Yves Gilbert M
o-tier de (1757-1834), markiisi, ransk. soturi ja
valtiomies, lähti 19-vuotiaana 1776 omalla
varustamallaan laivalla
vapaaehtoisena taistelemaan
Pohjois-Ameriikan
siirtokuntien itsenäisyyden
puolesta. Täällä hän saavutti
mainetta
urhoollisuudellaan ja pääsi
Washingto-nin ystävyyteen;
kongressi antoi hänelle
kenraalimajurin arvon (1777).
L. lähti 1779 Ranskaan,
jossa hän hankki suuren
lainan ja sai Ranskan
hallituksen lähettämään
laivaston ja apujoukon
ame-riikkalaisten avuksi.
Palattuaan takaisin
Ame-riikkaan hän
pääasiallisesti puolusti Virginiaa ja vaikutti tehokkaasti
Yorktownin voittoon (1781). Ranskassa L.
valittiin aateliston edustajana valtiopäiville 1789
ja esiintyi sielläkin innokkaana vapauden
puolustajana; hänellä oli puhtaat aikeet, hän oli
epäitsekäs, mutta epäselvä päämäärästään ja kansan
suosiolle herkkä; kuitenkin hän asettui kansan liial
lisuuksia ja hurjuutta vastustamaan. L.
kannatti kolmatta säätyä kuningasvaltaa vastaan ja
laati »julistuksen ihmisen ja kansalaisen
oikeuksista" (ks. Ihmisoikeudet): tuli heinäk. 15
p. 1789 vastaperustetun kansalliskaartin
päälliköksi; lokak. 5 ja 6 p:n tapahtumia, jolloin
Pariisista tulleet kansanjoukot pakottivat Ludvik
XVI:n perheineen muuttamaan Pariisiin, hän
lienee ollut valmistamassa, mutta esti sitten
kansan tekemästä väkivaltaa kuningasperheelle. L:n
valtiolliseen ohjelmaan kuului perustuslaillinen
kuninkuus kansanedustuksilleen,
säätyetuoikeuk-sien hävittäminen, paino- ja uskonvapaus sekä
valaoikeus, ja hän perusti samanmielisten kanssa
n. s. feuillantein klubin. Maltillisuutensa vuoksi
hän menetti kannatuksensa sekä hovipuolueen että
jakobiinien taholta. Kun Itävallan sota oli alkanut
1792, kutsuttiin L. Ardennien luona olevan
sotajoukon osaston ylipäälliköksi; mutta hänen huo-

J. P. La Fayette.

mionsa oli etupäässä kääntynyt Pariisin
tapahtumiin, ja kun kansa kesäk. 20 p. 1792 oli
hyökännyt Tuilerioihin ja loukannut kuningasta,
meni hän Pariisiin vaatien lakiasäätävää kokousta
rankaisemaan metelin alkuunpanijoita; elok. 10
p:n meteliä hän niinikään vastusti jyrkästi,
vangitutti Sedan’issa kansalliskokouksen lähettiläät,
ja aikoi sotamiehineen mennä Pariisiin
järjestystä toimeenpanemaan. Mutta kun sotamiehet
eivät olleet halukkaita siihen, täytyi L:n paeta:
hän aikoi mennä Ameriikkaan, mutta joutui
itävaltalaisten käsiin, jotka pitivät häntä vankina,
kunnes Napoleon Bonaparten 1797 onnistui
hankkia hänelle vapaus. L. oleskeli sitten Hampurissa
ja Hollannissa, kunnes Brumairen
vallankumouksen jälkeen 1799 palasi Ranskaan. Satapäiväisen
keisarikunnan aikana L. oli eduskunnassa, ja
vaati Waterloon taistelun jälkeen Napoleonia
erotettavaksi; Bourbonien hallituskautena hän
1818 edustajahuoneeseen valittuna esiintyi
taantumuksellista suuntaa vastaan; kun heinäkuun
vallankumous (1830) oli puhjennut, valittiin
hänet Ranskan kaikkien kansalliskaartien
ylipäälliköksi, ja hän vaikutti suuresti siihen, että Ludvik
Filip valittiin kuninkaaksi. Mutta jo 1831 luin
jälleen liittyi hallituksen vastustajiin. Ameriikassa.
jonne hän 1824 kongressin kutsumana matkusti,
hänelle »kansakunnan vieraana" osoitettiin suurta
kunnioitusta, ja hänen suosiotaan
amerikkalaisten keskuudessa osoittaa sekin, että 24
kaupunkia siellä on saanut nimensä hänen nimensä
mukaan. Pariisissa on kaksi muistopatsasta
pystytetty L:lle. — [..Mémoires, correspondance et
ma-nuscrits du général L." (1837-40) ;
»Correspondance inödite de L." 1793-1801 (1903) ;
Tucker-man, »Life of general L."; Bardoux, »La jeuiiesse
de L." ja »Les dernières années de L."; Tower.
»The marquis de La Fayette in the American [-re-volution".]-] {+re-
volution".]+} K. O. L.

La Fayette [lafaje’t], Marie Madeleine
de (1634-93), kreivitär, ransk.
romaaninkirjoit-taja, marsalkka de Camp Aymar de Lavergnen
tytär, tuli jo aikaisin hotel Rambouillefn (ks. t.)
seurapiiriin, meni 1655 naimisiin kreivi Francois
Lafayetten kanssa. Kuului ystävättärensä
Or-léansMn herttuattaren, Englannin Henrietten
hoviin tämän ruhtinattaren kuolemaan saakka (1670).
Hänen hovikertomuksensa ..Histoire de Madame.
Henriette d’AngIeterre etc", julkaistiin vasta
hänen kuoltuansa. Samaan tapaan ovat kirjoitetut
muistelmat »Mömoires de la Cour de France pour
les ans 1688 et 1689", jotka hänen poikansa vasta
kauan hänen kuoltuaan julkaisi (1720).
Kreivitär L:n romaanit tietävät 17:nnen vuosis.
san-kariromaanin huippua. Kaikessa, mistä hän
kirjoitti, hän tavoitteli ylevää hyveen ja kunnian
ihannetta. Mainittavimmat niistä ovat
kertomus »Mademoiselle de Montpensier" (1660),
romaanit »Zayde" (1670) ja hänen mestariteoksensa,
hoviromaani »La princesse de Clöves" (1677-78).
Viimemainittu on ensimäinen laatuaan, siinä kun
vakava romaani kohoaa taiteelliseen korkeuteen,
turvautumatta elämän epätodelliseen
ihannoimiseen ja mielivaltaiseen fantastisuuteen. [Kreivi
dTIaussonville. „M:me de L." (1891); Scheuer.
»Frau von L." (1898).] ,/. Il-l.

Lafayette [läfeie’tj 1. La F a y e 11 e. kaupunki
Yhdysvalloissa Indianan valtiossa, Ohioon
laskevan Wabash-joen vas. rannalla Erie-Wabash-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0219.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free