- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
397-398

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lagena ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

397

Lagena—Lagerheim

398

sista ja monipuolisista filologisista teoksista
mainittakoon: j.Gesammelte Abhandlungen" (1860),
„Semitica" (1878-79), „ül>ersicht tiber die im
Ara-mäischen, Arabisclien und Hebräischen übliche
Bildung der Nomina" (1889). Sitäpaitsi L.
julkaisi runokokoelmia sekä kuuluisaksi tulleen
teoksen ,.Deutsche Scliriften", jossa hän
käsittelee Saksan valtion suhdetta uskontoon ja
kirkkoon. Siinä ilmenee terävä valtiollinen
ymmärrys ja lämmin isänmaallisuus. [Anna de Lagarde.
„Paul de L., Erinnerungen aus seinem Leben"
(1894).] ’ H. H-a.

Lagena ks. Kuuloelin.

Lagenaria vulgaris, kalebassikurpitsa,
pullokurpitsa, polveutuu vanhan maailman
tropiikkiseuduista; sitä viljellään miltei kaikissa
kuumissa maissa ison hedelmänsä kovan kuoren
vuoksi, josta yleisesti valmistetaan pulloja,
maljoja, piipunpesiä. Siemenet sisältävät öljyä ja
kasvilimaa ja niitä on käytetty lääkkeen
valmistukseksi virtsaelinten tiehyitten tauteja
vastaan. J. A. W.

Lagerbjelke, Gustaf (1817-95), kreivi;
po-litikko. Ruotsin viimeinen maamarsalkka. V:sta
1844 L. otti osaa valtiopäiviin, päästen sangen
vaikuttavaksi; oli esim. usein valiokuntain
puheenjohtajana. Oli’ sen ajan nuor-oikeiston, n. s.
junker-puolueen johtajia; kannatti vapaakauppaa.
Teki valtiopäivillä 1850-51 ehdotuksen
eduskunnan muutokseksi; säädyt oli säilytettävä, mutta
persoonallinen itseoikeutus poistettava. Oli
aateliston viimeisenä maamarsalkkana (1862-63;
1865-66) sekä ensimäisen kamarin ensimäisenä
puheenjohtajana (1S67-76, 1881-91), joita toimia
hän täytti etevällä tavalla. Oli jäsenenä useissa
komiteoissa. —- Södermanlannin läänin
maaherrana 1858-88. G. R.

Lagerblad [-ä- -0-], Anna ks.
Haapakoski.

Lagerblad
Ct- -«-/, Gustaf Elis (s. 1845),
koulumies, yliopp. 1865, fil. maist. 1873, historian,
maantiedon ja ruotsin kielen kollega Helsingin
ruots. normaalilyseossa v:sta 1876, ruotsin kielen
lehtori samassa koulussa v:sta 1907. Julkaissut
maantiedon oppikirjoja (myös suom.) sekä ruotsin
koulukielioppeja, etupäässä kasvatusopillisia [-kirjoituksia eri aikakauskirjoissa ja sanomalehdissä,
Porvoon valtiopäivien säätypöytäkirjat sekä muita
näitä valtiopäiviä koskevia asiakirjoja, y. m. Ruots.
kirjall. seuran julkaisuissa; tämän seuran
perustamisesta (1885) saakka sen arkistonhoitaja.

Lagerborg [ il- -orj], ruots.-suom. aatelissuku.

1. Robert Vilhelm L. (1796-1849),
maaherra; ylioppilas 1811; rupesi sotilaaksi,
kunnostautui m. m. Puolan sotaretkellä 1831. tuli
everstiksi Suomen kaartinpataljoonaan 1832. L.
luopui nyt sotapalveluksesta tullen 1833 Oulun
läänin vara- ja seur. v. varsinaiseksi maaherraksi.
Tässä harvaan asutussa läänissä, jota kadot ja
kulkutaudit silloin olivat rasittaneet, L.
osoittautui erittäin toimeliaaksi hallitusmieheksi. Hän
järjesti hallinnon, edisti isoa jakoa ja
uutisasu-tusta, rakennutti teitä, kuivautti soita, harrasti
teollisuus- ja palovakuutuslaitosten sekä
viljamakasiinien perustamista. Oli väestön yleisesti
suosima.

2. Robert Olof L. (1835-82),
sanomalehtimies, edellisen poika; palveli upseerina Venäjällä
ja kotimaassa, tullen 1860 alikapteeniksi. L. jätti

kuitenkin lupaavan sotilasuran jo seur. v.,
ruve-ten sen sijaan innokkaasti harrastamaan
valtiollisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Vilkkaan
valtiollisen elämän herätessä maassamme
1860-luvulla L. liittyi silloin vallitsevaan
vapaamieliseen suuntaan. — Jo upseerina ollessaan L. oli
kirjoittanut ,.Papperslyktan" nimiseen
viikko-lehteen; hän julkaisi myös elämäkerrallisia
kuvauksia nimellä „Porträtter tili Fiiurik Ståls
Sägner". Sittemmin L. kokonaan antautui
sanomalehtimiehen toimeen, johon hänellä
taitavana kynänkäyttäjänä oli suuria
edellytyksiä. Hän oli ,,Helsingfors Dagblad"in perustajia
1862 ja tuli 1865 sen päätoimittajaksi. L:n
ansioksi on etupäässä luettava lehden suuri
menestys, vaikka hänellä olikin eteviä avustajia,
kuten A. H. Chydenius y. m. Lehden
päätarkoituksena oli edistää perustuslaillisen vapautemme
kehitystä ja vahvistaa maamme asemaa ulospäin.
Suomalaisuuden merkitystä kansallemme se ei
täysin käsittänyt, tulipa se osaksi
vastustamaankin tätä liikettä. — L. otti aatelissäädyn jäsenenä
osaa valtiopäiviin 1863-82.

3. Carl Hjalmar L. (1842-1910),
postipääl-likkö. edellisen veli. Käytyään kadettikoulun hän
meni tie- ja vesirakennus-liikenteen
insinöörikuntaan. sittemmin rautateitten palvelukseen. V.
1877 liikennetirelitöörin apulainen. Vv.
1887-1903 L. oli postipäällikkönä ja edisti tehokkaasti
postilaitoksemme kehitystä (uusia postitoimistoja
perustettiin, postimaksuja alennettiin y. m.); oli
puheenjohtajana v:n 1889 postikomiteassa ja
rautateiden hallinnon uudelleen järjestämistä
varten 1897 asetetussa komiteassa. G. R.

Lagerbring [lä-J. 1. Sven L. (1707-87), ruots.
yliopistonopettaja ja historioitsija. Vaikutti v:sta
1742 Lundin yliopistossa historianprofessorina ja
oli opettajana hyvin suosittu. Olof v. Dalinin
kera luin on kriitillisen historiantutkimuksen
perustajia Ruotsissa. L. on tutkijana edellistä
huomattavasti etevämpi, joskaan hänen esitystapansa
ei ole yhtä selvä ja sujuva kuin tämän. L:n
pääteos on „Svea rikes historia", joka käsittää ajan
Kristian I:n hallitukseen asti (4 os., 1769-83; 5:s
osa on julkaistu L. Weibullin toimesta vasta 1907).
L. on liikkunut kirjailijana myös arkeologian,
valtiotieteen, filosofian ja lakitieteen alalla.
Hänet aateloitiin 1769 ja vaihtoi silloin Rring
nimensä Lagerbringiin. [L. Weibull. „Sven
Lagerbring. Skrifter och bref"; Schück-Warburg,
„Illustrerad svensk literaturhistoria".] A. R. S.

2. Karl L. (1751-1822), ruots. kreivi ja
virkamies, edellisen poika, tuli 1792 valtiosihteeriksi
sotatoimituskuntaan, sittemmin Södermanlandin
läänin maaherraksi ja 1796 ylipostitirehtööriksi;
oli Kustaa IV:n Aadolfin huomattavimpia
neuvonantajia kuuluen v:sta 1797 valtakunnan yleisten
asiain valmistelukuntaau. V. 1812 L. oli
maa-marsalkkana ja nimitettiin valtioneuvokseksi:
korotettiin 1813 vapaaherraksi sekä 1818
kreiviksi. A. R. S.

Lagerheim [Id-]. 1. Karl Herman T e
o-dor Alfred L. (s. 1843), ruots. valtiomies,
antautui diplomaattiselle uralle, tuli 1871 ulkoasiain
departementin poliittisen osaston johtajaksi, 1876
kabinettisihteeriksi; oli 1875-76 ruots.-norj.
kon-sulaattikomitean jäsenenä, v:sta 1886 lähettiläänä
Berliinissä, Karlsruhessa ja Dresdenissä, v:sta
1890 sen ohessa Münchenissä; kutsuttiin 1899

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0221.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free