- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
401-402

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lagervall ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

johdolla Kööpenhaminassa. Ollut Helsingissä
piirustuksenopettajana suom. normaalilyseossa
(1897-1903), v:sta 1901 Helsingin suom. reaalilyseossa,
v:sta 1903 Suomen taideyhdistyksen
piirustuskoulussa sekä Polyteknillisessä opistossa (nyk.
Teknillisessä korkeakoulussa). L. on maalannut
muotokuvia ja varsinkin maisemia.

Lagervall [lā-], Jaakko Fredrik
(1787-1865), suom. kirjailija; antautui jo nuorena
sotilasuralle ja otti kersanttina osaa Suomen
sotaan 1808-09. Luovuttuaan sotapalveluksesta 1830
kapteenina L. antautui maanviljelystointensa
ohella — hän oli vuokrannut Koitsanlahden
kuninkaankartanon Parikkalasta — kirjallisiin
harrastuksiin. V. 1831 ilmestyi „Satu Sallisesta” ja
„Uni”. Edellinen on eepillinen laulu kuvitellusta
muinaissuomalaisesta sankarista, jälkimäinen on
mukaelma eräästä Oehlenschlägerin runosta.
Erittäin L. on koettanut kykyään
näytelmänkirjoittajana. Hän julkaisi 1834 „Ruunulinnan”,
mukaelma Shakespearen Macbethista; näytelmän
tapaukset on sovitettu Suomeen Kurkijoen seuduille
ja sen henkilöillä on suomalaiset nimet. Tätä
koetta, jota ulkomaillakin mainittiin, on muuten
pidettävä jotenkin epäonnistuneena. Hannikaisen
„Silmänkääntäjä” ja toiveet suomalaisen teatterin
perustamisesta innostuttivat kuitenkin L:ia vielä
jatkamaan. V. 1847 hän julkaisi pikku näytelmät
„Kaini”, „Josephi”, „Judithi” ja „Tuhkapöperö”
(= Tuhkimus). Lagervallin kirjallisilla tuotteilla ei
ole sanottavaa esteettistä arvoa, mutta hänen
elävä suomalaisharrastuksensa ansaitsee täyden
tunnustuksen. Hänen kokeensa olivat „ensimäisiä
uudemman runouden yrityksiä suomen kielellä”.
L. noudattaa näytelmissään vanhaa suomalaista
runomittaa ja suosii syntymäseutunsa karjalaista
murretta. Ruotsiksi hän on kirjoittanut eepilliset
runoelmat „Brudskaran” (1831) ja „Blindt alarm,
ett studentäfventyr” (1838) sekä „En Karelsk
jägares sorgliga minnen” (1866), suorasanaisia
muistelmia Karjalan jääkäriväestä Kustaa III:n
ja IV:n aikana. [L. Suomalainen, „J. F. L.”
(Suomi IV, 1. 1901).] H. O.

Lagi [lā-], Rudolf Teodor (1823-68), suom.
musiikkimies, Mankellin oppilas. Toimi Helsingin
Nikolainkirkon urkurina (v:sta 1851) sekä
kouluissa uusien kielten opettajana.
Virsikirjakomitean apumiehenä L. pani perustavasti alkuun
koraalivarastomme järjestelyn ja uudistuksen.
Kuolema keskeytti hänen aloittamansa työt:
koraalikirjan (jonka Faltin [1871] täydensi ja julkaisi)
ja Suomen kirkkolaulun historian. I. K.

Lagidit [-ī-], Egyptin
makedonialais-kreikkalaisen, n. s. ptolemaiolaisen hallitsijasuvun
rinnakkaisnimitys esi-isän Lagoksen mukaan.
[Champollion-Figeac, „Annales des Lagides”
(1819); Bouché-Leclercq, „Histoire des Lagides”
(1903-04).] H. H-a.

Lagidium ks. Jänishiiri.

Lagmansö [lā- -ȫ], säteritila Ruotsissa,
Södermanlandin läänissä Nyköpingistä luoteeseen.
Kuului 1300-luvun alkupuoliskolla valtaneuvos Sigge
Maununpojalle. sittemmin se perinnön kautta
siirtyi Posse-, Sparre-, Sture-, Oxenstjerna- y. m.
suvuille, sekä 1600-luvun lopulla
Falkenberg-suvulle, joka sen yhä omistaa. (E. E. K.)

Lago (it., < lat. lacus), järvi.

Lagobolon ks. Heittoaseet.

Lago Maggiore [madžō’re] (it. lago = järvi, ja
maggiore = isompi; ransk. Lac Majeur, lat. Lacus
Verbanus
), läntisin Pohjois-Italian isoista
järvistä, 197 m yl. merenp. Pituus 65 km, suurin
leveys 11 km (keskimäärin 4-6 km), suurin
syvyys 372 m, pinta-ala 212 km2 (siitä 167 Italian
alueella). Vedenkorkeuden vaihtelut suuret, aina
7 m. Suurin L. M:een laskevista joista
(luvultaan n. 40) on Ticino (St. Gotthardilta), joka
myös on L. M:n laskujoki. Länteen työntyvän
Pallanzan-lahden suussa ovat Borromeon-saaret.
Rannikot, korkeitten vuorten ympäröimät paitsi
etelässä, ovat romanttisesta kauneudestaan,
väririkkaudestaan ja suopeassa ilmastossa
rehoittavasta kasvullisuudestaan kuuluisat. Kaupungit
(tärkeimmät Locarno, Intra, Pallanza ja Arona)
ja kylät sijaitsevat viehättävästi viinitarhojen
sekä hedelmäpuistojen ympäröiminä. — Itärantaa
kulkee St. Gotthardilta tuleva rautatie.

E. E. K.

Lagomys ks. Piiskujänis.

Lagopus ks. Kiiruna ja Metsäkana.

La Gorce [gors], Pierre François
Gustave de
(s. 1846), ransk. historiankirjoittaja,
toimi ensin lakimiehenä, mutta antautui v:sta
1880 historiantutkimukseen; Ranskan etevimpiä
nykyisiä historiankirjoittajia; teoksia: „Histoire
de la seconde république française” (1887),
„Histoire du second empire” (1894-1905), paras
Napoleon III:n hallitusajan esitys; „Histoire
religieuse de la révolution française” (I, 1909).

Lagos [-š], kaupunki Portugalin
etelärannikolla; 8,268 as. (1900). — L. oli monen Henrik
Merenkulkijan lähettämän retkikunnan
lähtökohta. Kaupungin hävitti maanjäristys 1755. L:n
ulkopuolella oli 18 p. elok. 1759 meritaistelu
Englannin ja Ranskan laivastojen välillä.

(E. E. K.)

Lagos [lāgous]. 1. Englannille kuuluvan,
Guinean-lahden pohjoisrannalla olevan Etelä-Nigeria
nimisen siirtomaan läntinen maakunta; 71,600
km2. 1,75-2,5 milj. as. — L. käsittää alkuperäisen
L.-siirtolan, sen takana olevat pienet kotimaiset
neekerivaltiot sekä kauimpana sisämaassa
Yoruban. Maan luonto on pääpiirteissään
samanlainen kuin Nigerian (ks. t.). Suurin osa asukkaista
on älykkäitä, toimeliaita ja sangen
kehityskykyisiä yoruba-neekereitä. Maanviljelys on
pääelinkeino; kankaitten kudontaa harjoitetaan
laajalti. Vientituotteet: palmusydän, palmuöljy,
jalot puulajit, kautsukki sekä kaakao. Maahan
tuodaan etupäässä puuvillakankaita ja
väkijuomia. Koko kauppavaihdon arvo 55,5 milj. mk.
(1905). — Rautatie kulkee rannikolta halki maan
Pohjois-Nigeriaan. — Hallinnollisesti L. on
kruununsiirtomaa. Englantilaiset ottivat alueen
haltuunsa 1861. — 2. Edellisen pääkaupunki,
L.-laguunista mereen vievässä salmessa olevalla saarella:
57,000 as. (1907), joista n. 400 eurooppalaista.
Rautainen silta, jota myöten rautatie kulkee,
johtaa saarelta mantereelle. Kaupungissa on
vesijohto, sähkövalaistus, sairaala; useita komeita
rakennuksia. — Särkkä, joka esti 3 m syvemmällä
kulkevien alusten pääsyn kaupunkiin asti, on
nyttemmin puhkaistu; korjauspaja sekä vetotelakka.
Säännöllinen höyrylaivayhteys Liverpooliin ja
Hampuriin. L:n kauppa on Ylä-Guinean suurin.
— L. oli Guinean lahden tunnetuin
orjakauppapaikka v:een 1851, jolloin englantilaiset
pakottivat hallitsijan kieltämään orjakaupan. E. E. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0223.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free