- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
409-410

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lahdenkartano ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

muotokuvia, ajankuvauksia ja prospekteja, osaksi
ominpäin, osaksi Eckersbergin y. m. piirustusten
mukaan. (E. R-r.)

Lahdenkartano, maatila lähellä Vesijärven
asemaa. Kuulunut hovineuvos August
Fellman-vainajalle. (A. Es.)

Lahdenpohja. 1. Tärkeä satamapaikka
Jaakkiman pitäjässä. Haararata Jaakkiman
asemalta (pit. n. 5 km) avattiin yleiselle
liikenteelle kesäk. 1912 (aikaisemmin järjestetty jo
väliaikaiselle liikenteelle). — Satamassa on
ryhdytty suuriin laajentamispuuhiin, m. m.
rakennetaan sivurata toiminimi Nobelin suurille
polttoöljysäiliöille. L. H-nen.

2. Valtion omistama, vuokralle annettu
hovitila l. n. s. hovileiri, käsittävä 0,39 manttaalia,
1 km itään Jaakkiman kirkolta. Lahjoitettiin
1798 Valamon luostarille, jolta Suomen valtio sen
lunasti viime vuosis:n keskivaiheilla. A. Es.

3. ks. Laakspohja.

Lahdentaka (ruots. Kristinehof), kartano
Tyrvännössä Vanajaveden rannalla, käsittää
nykyään 2 ratsuvelvollista säteriä, 2 rälssisäteriä,
2 rälssitaloa ja 7 verotaloa, yhteensä 14 1/2 taloa,
11 5/8 manttaalia, vähän yli 2,500 ha. Osoite:
Parola (10 km). Laivayhteys Hämeenlinnasta (17
km). — Lahdentaka mainitaan jo 1449, jolloinka
Kaarle Knuutinpoika lahjoitti eräälle Kurt
Svartelle mainitun tilan ynnä Mäenpään ja
Tenholan. V. 1627 Tuomas Beurreus, tunnetun Eerik
XIV:n opettajan Dionysius B:n poika, vaihtoi
L:n tilan itselleen Ruotsissa olevia tiluksiaan
vastaan. Naimisen kautta hän sai myös läheisen
Lepaan haltuunsa. Hänen tyttärensä naimisen kautta
tila joutui Boije af Gennäs-suvulle, jonka hallussa
se oli vielä 1700-luvun lopulla. Sen jälkeen ovat
sen omistaneet vuorimestari Idestam, senaattori
Nykopp ja nykyään (v:sta 1884) vapaaherra E.
R. Standertskjöld. — 1700-luvun keskivaiheilla
sotaneuvos O. E. Boije ja kapteeni A. Boije
perustivat L:n tilalle koulun, jonka tarkoituksena
oli levittää pellavan viljelys- ja kutomataitoa
paikkakuntalaisten keskuuteen. — Päärakennus
puusta, kaksikerroksinen, taitekattoinen,
rakennettu 1787. A. Es.

Lahinen
(ruots. Lahis), ratsuvelvollinen
säteri Sääksmäellä, kauniilla paikalla Vanajaveden
lounaisrannalla. 1 1/2 manttaalia,
kokonaisuudessaan 2,000 tynnyrinalaa. Pyhäjoen tila, joka
ennen oli kartanoon yhdistettynä, on nyt sen
alaisena torppana. Laivaliike Hämeenlinnasta.
— Lahisten kartanon ensimäinen tunnettu
omistaja oli Sääksmäen kihlak. tuomari Olavi
Juhonpoika (1485-1500). Häneltä joutui tila
hänen puolisonsa Anna Bitzin veljen laamanni
Henrik Bitzin puolisolle Anna Tottille, joka
oli toisissa naimisissa erään Hogenskild-suvun
jäsenen kanssa, ja edelleen hänen tyttärelleen
Anna Hogenskildille, jonka puoliso oli
valtaneuvos Niilo Pietarinpoika Bielke. Heidän
poikansa, kuuluisa Hogenskild Bielke, oli Lahisten
herrana vuoteen 1600. jolloinka hän Kaarle
IX:n vastustajana menetti kaikki tiluksensa.
Kartano joutui nyt n. 150 vuodeksi De la
Motte-suvulle, jonka jäseniä on haudattu Lahisiin. Sen
jälkeen ovat tilan omistajat olleet Schrey,
Tudeer ja (v:sta 1883) von Konow suvuista.
Nykyinen omistaja agronomi Adolf von Konow.
Päärakennus uusi, huvilatyylinen. Vanha, n. 150
vuotta sitten rakennettu kaksikerroksinen
puinen päärakennus paloi 1900. A. Es.

Lahire [la-ī’r], oikeastaan Étienne de
Vignolles
(n. 1390-1443), ransk. sotilas.
Kaarle VII:n kuuluisimpia sotapäälliköitä, otti
Jeaune D’Arcin kanssa osaa Orléans’in
auttamiseen 1429 ja saattoi kuningasta Reims’in
kruunaukseen; teki 1431 yrityksen vangitun Jeanne
d’Arcin vapauttamiseksi, mutta joutui itse
englantilaisten vangiksi; päästyään vapaaksi
jatkoi edelleen taistelua.

Lahja on oikeusteorian mukaan muulla tavoin
kuin testamentillisesti tapahtunut
varallisuusesineen luovutus, josta on seurauksena l:n saajan
varallisuuden lisääntyminen ja joka on tehty
hänen varallisuutensa lisäämiseksi ja
vastaanotetaan tätä tarkoitusta edellyttäen. Suppeammassa
mielessä käsitettynä l. on mainitunlaatuinen
omaisuudenluovutus, joka samalla vastaavassa
määrässä vähentää luovuttajan varallisuutta. Vaikka
l:n esineenä voi olla saaminen, nautintaoikeus
tahi mikä varallisuusesine tahansa, käsittää l.
lainopillisessa mielessä aina esineen luovutuksen
sillä seurauksella, että saaja tulee esineen
omistajaksi. L. on sopimus, s. o. l:lla tarkoitetun
oikeusvaikutuksen syntymiseen vaaditaan sekä
antajan että saajan suostumus. Vajavaltaiselle
annettu l. on kuitenkin pätevä, ja tämä
asianlaita on saattanut eräät kirjoittajat väittämään,
että l. on yksipuolinen oikeustoimi. Mutta
tässäkin tapauksessa on lahjaan nähden, joka,
velvoittamatta vajavaltaista, tietää omaisuuden
hankkimista hänelle, olemassa hänen edusmiehensä
edellytetty suostumus, koska edusmies voi kieltäytyä
vastaanottamasta lahjaa holhottinsa hyväksi.
L:n vaikutuksiin nähden on huomattava, että
antaja ei vastaa esineessä olevista vioista eikä
myöskään ole velvollinen vastaamaan kaupasta. —
Kiinteän omaisuuden lahjoittaminen on tehtävä
kirjallisella, antajan sekä kahden todistajan
allekirjoittamalla sopimuksella. Lahjoitus on pantu
täytäntöön, kun lahjakirja on toimitettu
lahjansaajalle ja hän on sen vastaanottanut. Irtainta
omaisuutta käsittävään lahjaan nähden
vaaditaan, että esine annetaan l:n saajalle tahi häntä
edustavalle muulle henkilölle. L:n lupaaminen
ei velvoita. L:ain antaminen aviopuolisoiden
kesken, vaikka he ovat pesäeronkin saaneet, on
kielletty. — Omaisuutta ei saa mielin määrin
lahjoittaa. Maalla olevaa perimysmaata ei saa
lahjoittaa (ks. Lahjoitus). Kaupunkikiinteistöstä
saa ainoastaan 1/6 antaa l:ksi, jos antajilla on
rintaperillisiä. Tämä ei kuitenkaan koske
vapaasukuista, joka voi lahjoittaa pois kaiken
kaupungissa omistamansa perimysmaan. Jos
kuitenkin on lahjoitettu maata, jota ei ole lupa l:ksi
antaa, ei lahja silti ole mitätön. Se velvoittaa
antajaa ja hänen sukulaisiansa hänen elinaikansa.
Toiselta puolen voivat antajan perilliset hänen
kuoltuaan peruuttaa l:n. Mutta elleivät he sitä
tee, katsotaan l:n saajan olleen kiinteistön
omistajana alusta alkaen. Jos sitä vastoin l.
peruutetaan sen ajan kuluessa kuin perinnön
ottamiselle on säädetty, ei l:n saaja ole ensinkään ollut
omistajana. Tämän johdosta vallitsee
epätietoisuutta siitä, käykö lainhuudatusta l:ksi annetulle
maalle, johon antajan käyttöoikeus on mainitulla
tavalla rajoitettu, myöntäminen ennenkuin on
saatu varmuutta siitä, että lahjaa ei ole

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0227.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free