- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
417-418

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lahnaruoho ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

mieluimmin kirkasvetisissä, liejupohjaisissa järvissä,
missä on runsas vesikasvullisuus. Täällä se
tonkii pohjaliejussa irroittaen usein kasveja
juurineen (erittäinkin lahnaruohoa), syö matoja,
hyönteisiä, ruohoja ja mutaa. L. ajautuu
tuulen ja aaltojen mukana, joten sitä paraiten saa
tuulen alta, missä vesi aallokosta on käynyt
sameaksi. On erittäin arka ja varovainen; liikkuu
kesällä matalikoilla, mutta kokoontuu talveksi
järvien syvänteisiin äärettömiksi parviksi, joten
niitä tällöin nuotalla voi saada tuhansiakin
yhdestä apajasta. Kutee toukokuun lopussa ja
kesäkuussa aina samoilla paikoilla ruohoisilla
rantamilla. Eri-ikäiset kalat kutevat, parin
viikon väliajalla, kolmena eri aikana. Ensimäinen
kutu on kirsi- l. toukokutu (kirsilahna),
toinen lehti- l. tähkäkutu (tähkälahna), kolmas
hedelmäkutu (hedelmälahna). Ensimäinen
tapahtuu touonaikana, toinen rukiin muodostaessa
tähkiä, kolmas tämän kukkiessa. Kutuaikana
l:oja pyydystetään hevoskuormittain. — L. on
suurin ja arvokkain kala sukuaan, sillä sen liha
on hyvin rasvaista ja hyvänmakuista. — L. on
yleinen Suomen- ja Pohjanlahden saaristoissa ja
kaikissa suuremmissa sisävesissämme Sodankylään
asti. Tavataan myös Vienan-mereen laskevissa
vesistöissä ja Pohjois-, Keski- ja
Kaakkois-Euroopan sisävesissä sekä Kaspian-meressä ja
Aral-järvessä. ks. Kalat, liite Järvikaloja, kuv. 4.

P. B.

Lahnaruoho ks. Isoëtes.

Lahnus. 1. Ratsuvelvollinen säteri Vihdissä,
10 km Otalammen asemalta luoteeseen. Käsittää
nykyään Yli- ja Ali-Lahnuksen tilat, yhteensä
1 7/12 manttaalia. Tila kuului 1600-luvulla
Hästesko-Fortuna-suvulle. 1700-luvun alussa tila jakautui
kahtia. Ali-Lahnus oli kauan Labbart-suvulla.
Yli-Lahnuksen omistajina olivat pitäjän apulainen
Juhana Finer ja hänen perillisensä, kapteeni Adolf
von Rehausen, ratsumestari K. G. Lagerstedt,
luutnantti Bergenstråhle sekä Karjan kirkkoherra
Strandberg ja hänen sukunsa (1841-1901). Nyk.
yhdistettyjen tilojen omistaja (v:sta 1909)
pehtori Frans Kinnari. Päärakennus
kaksikerroksinen, puinen, n. 60-70 v. vanha. — 2. Maatila
Espoossa Luukinjärven rannalla. A. Es.

Laho ks. Lahoaminen.

Lahoaminen, kasvijätteiden ja erittäinkin
puutavaran vähitellen tapahtuva maatuminen,
jolloin ei synny (vastakohtana mätänemiselle)
huomattavassa määrässä pahalta haisevia yhdistyksiä
vaan etupäässä vettä ja hiilihappoa. L:n
aikaansaavat etupäässä joko loisina tahi mädänsyöjinä
esiintyvät sienet. Näiden erilaisen elintavan
mukaan syntyy puutavarassa erilaisia lahoja.
Toiset hävittävät etupäässä solukettojen
selluloosasta rikkaampia sisäkerroksia; lahonnut puu
tulee tällöin enemmän tahi vähemmän
säikeiseksi. Toiset pilkkovat etupäässä
pektiini-aineista rikkaampia keskuslevyjä, jolloin
lahonnut puu kuivuessaan melkein murenee
jauheeksi. Väriaineita synnyttävät sienet
painavat usein lahoavan puunkin värilliseksi.
Sinilahon synnyttävät Chlorosplenium-lajit,
verilahon etupäässä Corticium sanguinolentum.
Puhtaanvalkoiset viirut ja laikut lahoovassa
puussa ovat syntyneet sen kautta, että sienet
ovat käyttäneet ravinnokseen kaikki muut
aineet paitsi jäljelle jäänyttä selluloosaa. Kun
tämäkin vihdoin tulee pilkotuksi, syntyy
puuhun onteloja. Tällä tavalla kehittyy esim.
männyssä niin tavallinen rengaslaho, jonka
aiheuttaa männynkääpä (Trametes Pini).
Lahoissa hyvin tavalliset keltaiset, ruskeat tahi
tummat laikut ja viirut ovat syntyneet
värillisistä, toisiinsa runsaammin sotkeutuneista
sienirihmoista. Mustan sydänlahon l.
maannouseman (ks. t.) aiheuttaa etupäässä
kuusessa Heterobasidion annosum. Asuin- ja
ulkorakennuksissa lahottavat etupäässä lattioita Merulius
lacrymans
(ks. Lattiasieni), Physisporus
vaporarius
ja Coniophora cerebella.
Kuivalahon riihissä, ladoissa, aidaksissa y. m.
synnyttää Lenzitina sepiaria. Esiintymispaikan
mukaan puhutaan vielä juuri-, runko- ja
haavalahosta, joihin mitä erilaisimmat
sienet voivat olla syynä. ks. myös Pillisienet
ja värillistä kuvaliitettä Kasvitaudit.

J. I. L.

Lahokas ks. Hilleri.

Laholm [-ā-], kaupunki Etelä-Ruotsissa
Hallandin läänissä, 8 km merestä Lagan-joen vas.
rannalla; 1,932 as. (1910). - Tuntematonta
milloin L. sai kaupunginoikeudet. Jo keskiajalla se
oli linnoitettu; monta kertaa Ruotsin ja Tanskan
välisissä taisteluissa poltettu ja hävitetty.

(E. E. K.)

Lahore [lāhō´ə] l. Lahor. 1. Divisioni
Etu-Intiassa Punjabin maakunnassa; 44,429 km2,
5,598,463 as. (1901). — 2. Edellisen ja koko
Punjabin pääkaupunki, lähellä Chenabin lisäjoen
Ravi’n vas. rantaa. N. 8 km kaakossa olevan
Mian Mir nimisen varusväen ja virastojen
asuman esikaupungin keralla 228,687 as. (1911),
joista n. 2/3 muhamettilaisia. Muurien ympäröimä
L. on rakennettu ympäröivästä puutarhojen
peittämästä tasangosta kohoavalle, Suurmogulin
aikuisten palatsien rauniokummulle. Kadut ovat
kaidat, huomattavia rakennuksia vähemmin kuin
esim. Delhi’ssä; niitä on itse kaupungissa
linnoitus, mogulipalatsi, sittemmin Randžit Singhin
asuma Hasaribagh, mausoleumi Anarkalli, Vazir
Khanin moskeia sekä nykyaikainen
museorakennus, joka sisältää m. m. arvokkaan kokoelman
kreikkalais-buddhalaisia veistoksia. Ulkopuolella
kaupunkia ovat Dženhangirin mausoleumi
Šahdura sekä Šalimar, „riemun talo”,
maailmanmainioine puutarhalaitteineen (m. m. 450
suihkulähdettä). — Punjab-yliopisto, Oriental college,
lääketieteellinen, lainopillinen ja
eläinlääkärikoulu. — Teollisuus mitätön, jonkun verran
kulta ja hopeanyörien valmistusta. Kauppa ei ulotu
lähipiiriä ulommaksi. Useita tärkeitä rautateitä
haarautuu L:sta. — L:n perustamisaika
tuntematon; jo 1100-luvulla sillä oli kukoistuskausi;
suureen loistoon se kohosi mogulien hallitessa
(v:sta 1526). Vv. 1716 ia 1764 se joutui sikhien
käsiinsä ja 1846 englantilaisten, jotka 1849
liittivät L:n Punjabin keralla valtaansa.
Maanjäristys hävitti kaupunkia 1905. E. E. K.

La Hougue [u´g], Normandiassa oleva
niemeke, jonka edustalla helmik. 18-20 p. 1653
amiraali Blaken johtama englantilainen laivasto (80
linjalaivaa) voitti amiraali van Trompin
komentaman hollantilaisen laivaston (30 linjalaivaa).
Voittajain mieshukka 15,5%, voitettujen 37%.
- La Houguen edustalla voitti toukok. 28-kesäk.
1 p. 1692 amiraali loordi Russellin komentama

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0231.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free