Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo / 421-422 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lahti ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Näköala Lahden hautausmaaharjulta.

omistamat talot tontteineen 477,000:— mk.,
vesijohto ja likaviemäri 475,313:66 mk. -—,
sairashuone 232,721:70 mk., sähkölaitos 334,000: — mk.,
irtaimisto 100,573:55 mk., muu omaisuus, kuten
maksamattomat verot, osakkeet y. m. 291,699:74
mk. Kaupungin velat olivat Smk. 1,077,852:39.
— Kunnallisista laitoksista mainittakoon
sairaala ja sähkölaitos; vesijohto- ja
likaviemärilaitos, joista edellämainittu johtaa pohjavettä
kaupunkiin 1 ¹/₂ kilom. päässä olevasta Launeen
lähteestä. Kunnallisten virastojen ohella on
kaupungissa postikonttori, sähkölennätinkonttori
sekä vastaperustettu tullikamari; tohtori G. A.
von Zweygbergin yksityinen synnytyslaitos. L. on
sitäpaitsi Hollolan kihlakunnan tuomarin,
henkikirjoittajan, ammatintarkastajan, piirilääkärin,
piirieläinlääkärin, Hollolan sekä Nastolan
nimismiesten asuntopaikka. — Kouluja (keväällä 1912):
kansakoulu (perust. 1894; 16 osastoa, 17
opettajaa, 556 oppilasta), 8-luokkainen yhteiskoulu
(perust. 1896; 13 osastoa; 372 oppilasta),
toistaiseksi 4-luokkainen tyttökoulu (perust. 1908; 69
oppilasta), kansanopisto (perust. 1893) sekä sen
yhteyteen (1896) perustettu maamies- ja
emäntäkoulu (110 oppilasta), 2-luokkainen kauppakoulu
(perust. 1910; 56 oppilasta), 2-luokkainen
valmistavakoulu (perust. 1899; 33 oppilasta), ylempi
käsityöläiskoulu (perust. 1910; 32 oppilasta), alempi
käsityöläiskoulu (perust. 1894: 16 oppilasta),
kotiteollisuuskoulu (perust. 1898; 14 oppilasta),
kengityskoulu (perust. 1909; 4 oppilasta),
talouskoulu (perust. 1910; 36 oppilasta),
liikeapulaisten iltakoulu (perust. 1911; 18 oppilasta). -—
Kirjastoja: paitsi koulujen kirjastoja yleinen
lainakirjasto (1912 noin 1,350 nid.). —
Sanomalehtiä: „Lahti” (4 kert. viik.), „Lahden
Sanomat” (3 kert. viik.), „Raivaaja” (6 kert. viik.).
„Satamatyömies” (1 kert. kuuk.), „Heimolainen”
(1 kert. kuuk.). — Seuroja ja yhdistyksiä:
Itä-Hämeen maanviljelysseura (keskus), Lahden
seudun nuorisoseurojen liitto (keskus), Lahden
raittiuspiiri (keskus), Lahden seudun voimistelu- ja
urheilupiiri (keskus), eläinsuojelusyhdistys,
Itä-Hämeen hevosjalostusyhdistys, Itä-Hämeen
kotiteollisuusyhdistys, lakimiesten yhdistys,
musiikki-ystäväin yhdistys, liikemiesten yhdistys,
talonomistajain yhdistys, liikeapulaisten yhdistys,
käsityö- ja tehdasyhdistys, purjehdusseura,
puutarhaseura, työväenyhdistyksiä, raittiusseuroja,
urheiluseuroja, puolueyhdistyksiä y. m. — Lahden
keskinäisellä telefoniyhdistyksellä on noin 400 tilaajaa.
— Pankkeja: Hollolan kunnan säästöpankki
(perust. 1848 Ylä-Hollolan kihlakunnan
säästökassan nimisenä; vastuusumma v:n 1911 lopussa
Smk. 718,594:87, omat varat Smk. 27,198:77),
Lahden säästöpankki (perust. 1910; vastuusumma
v: n 1911 lopussa Smk. 192,244:86, omat varat Smk.
3,842:61). Kansallis-osakepankin, Pohjoismaiden
osakepankin, Suomen kauppapankin ja Suomen
yhdyspankin haarakonttorit. Liike näissä teki 1911
yhteensä Smk. 214,735,835:56. —
Teollisuuslaitoksia: Lahden rauta- ja metalliteollisuustehdas, J. H.
Törnroosin pelti- ja vaskisepän liike, J.
Simolinin peltisepänliike, Lahden persiennitehdas,
Lahden harjatehdas, Lahden makeistehdas, pussi- ja
kirjekuoritehdas. G. V. Parkkisen puusepänliike,
tiilitehdas, sementti-, asfaltti- ja kalkki-o.-y.;
osuusmeijeri, Uusi olutpanimo, osakeyhtiö
Mallasjuoman tehdas, 4 kirjapainoa, kaupungin
sähkövalolaitos, virvoitusjuomatehtaita y. m. Kaupungin
lähimmässä ympäristössä ovat: Lahden konepaja,
Vihdin puuseppäin huonekalutehdas, Tornatorin
ja Pallas o.-y:n rullatehtaat, Lahden höyrysaha,
Lahden selluloosatehdas ja Lahden
myllynkivitehdas. — Kaupunki on hyvien kulkuneuvojen
tähden tärkeä liikekeskus. Sen satamassa
Vesijärven rannalla käy kesäisin säännöllisesti 15
matkustajahöyrylaivaa sekä ajoittain n. 20
hinaajalaivaa välittäen liikettä kaupungin ja Päijänteen
vesijakson eri osien välillä.
Matkustajahöyrylaivojen yhteenlaskettu kantavuus on noin 550
tonnia. Kotipaikkana on kaupunki neljälle
matkustajahöyrylaivalle, joiden kantavuus on yhteensä
noin 160 tonnia. Kaupungin alueella sijaitsee
2 valtionrautatien asemaa, nim. Lahden ja
Vesijärven. Lahden asema (II:n luokan) on 130 km:n
päässä Helsingistä, 312 km:n päässä Pietarista
sekä 72 km:n päässä Loviisasta. Asemalle saanui
1910 50,240 tonnia rahtitavaraa, josta
suurimmat määrät olivat: puutavaraa 28,180 tonnia,
teollisuustuotteita 13,827 tonnia,
maanviljelystuotteita 4,426 tonnia sekä ravintoaineita 2,335
tonnia. Aseman vienti oli sam. v. 13,616 tonnia,
josta suurimmat määrät olivat: puutavaraa 8,344
tonnia, muita teollisuustuotteita 2,148 tonnia,
maanviljelystuotteita 1,881 tonnia sekä
ravintoaineita 563 tonnia. Vesijärven asema (III:n
luokan) on 4 km:n päässä Lahden asemalta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>