Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lahti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Asemalle saapui 1910 12,400 tonnia rahtitavaraa,
josta suurimmat määrät olivat: tiiliä 2,603 tonnia,
jauhoja ja ryynejä 1,098 tonnia, öljyä ja tervaa
908 tonnia, kiviä ja kalkkia 800 tonnia,
metalliteollisuustuotteita 796 tonnia. Aseman vienti oli
sam. v. 48,568 tonnia, josta suurimmat
määrät olivat: puutavaraa 40,096 tonnia, paperia
5,222 tonnia sekä lihaa 589 tonnia. Meren kanssa
on kaupunki suoranaisessa yhteydessä
yksityisen, kapearaiteisen, Loviisan-Vesijärven rautatien
kautta, joka kulkee kaupungin lävitse Vesijärven
rannalla sijaitsevalle Niemen asemalle.
Kaupungissa on tällä rautatiellä laituri Lahden aseman
luona, jonka kautta pääliikenne kulkee, sekä vaihde
Aleksanterinkadun päässä. Loviisan radan kautta
saapui Lahteen 1910 18,796 tonnia rahtitavaraa,
josta suurimmat määrät olivat: sementtiä, tiiliä
ja savea 8,839 tonnia, jauhoja ja ryynejä 2,371
tonnia, metallia ja lasia 513 tonnia, suolaa 275
tonnia, siirtomaantavaroita 195 tonnia, kalaa 98
tonnia. Samana vuonna vietiin Loviisan rataa
pitkin Lahdesta rahtitavaraa 1,939 tonnia, josta
suurimmat määrät olivat: maanviljelystuotteita
723 tonnia, käsiteollisuustuotteita 214 tonnia,
öljyä ja tervaa 204 tonnia, maitoa ja voita 175
tonnia, metallia 174 tonnia.
Laaja esikaupunki on Lahden aseman
luona Helsingin-Pietarin rautatien eteläpuolella.
Sitäpaitsi sijaitsevat Tornatorin rullatehtaan
takana 2 1/2 km:n päässä kaupungista suuret
venäläiset sotilaskasarmit.
Historia. Kaupunki on kehittynyt n. s.
Hollolan Lahden kylästä, jossa noin 40 vuotta
sitten yhdessä ryhmässä oli 29 maalaistaloa ja
joukko pienempiä asuntoja. Kylän merkitys
liikepaikkana kasvoi, kun Pietarin-Riihimäen
rautatie rakennettiin ja kun Päijänteen liike Vääksyn
kanavan valmistuttua, 1871, suuntautui Lahteen.
Kesäkuussa 1877 paloi kuitenkin koko kylä, niin
että ainoastaan 6 taloa pelastui. Kun kylää
tämän jälkeen uudesta rakennettiin, anottiin
sille kauppalanoikeuksia. Nämä myönnettiin
kesäk. 5 p. 1878. Kauppalan vaurastuessa heräsi
kuitenkin pian kysymys Lahden kaupungiksi
muuttamisesta, ja tammik. 1899 tehtiin
varsinainen anomus asiassa. Kauppalan väkiluku oli
tällöin 644 henkeä. Marraskuun 1 p:nä 1905
allekirjoitettiin Lahden kaupungin perustuskirja.
Kaupungin hallitusta hoiti aluksi järjestysmies
järjestysoikeuden kera, kunnes huhtik. 4 p. 1907
annettiin lupa maistraatin ja raastuvanoikeuden
perustamiseen. Kirkollisessa suhteessa kaupunki
kuuluu edelleenkin Hollolan pitäjään, jonka
toinen kappalainen v:sta 1886 alkaen siellä asuu,
mutta kaupunki tulee tammik. 22 p. 1901
annetun päätöksen mukaan Hollolan papiston
vaihtuessa muodostamaan erityisen
kirkkoherrakunnan. N. J. A-n.
Lahti. 1. Entinen Jordan-suvun säteri
Rauman maaseurakunnassa. Sen perusti 1620 Mikael
von Jordan, joka siirtyi Pommerista Suomeen
saaden 1615 Kustaa II Aadolfilta läänityksiä
täällä. Tila joutui pois suvulta 1723. Sittemmin
se on jaettu kahtia (Vanha Lahti ja Uusi Lahti).
2. (ruots. Lachtis), ratsuvelvollinen säteri
Someron pitäjässä Paimionjoen varrella. 2
manttaalia, 2,679 ha, josta 589 viljeltyä. Os. Jokioinen
(23 km). — V. 1754 rouva Katariina Ruuth möi
tilan tirehtööri Jakob Reinh. de Pont’lle, jonka
suvulla kartano vielä on. Nyk. omistaja agronomi
Carl Ossian de Pont. — Päärakennus
kaksikerroksinen, puinen, valmistunut 1803. A. Es.
Lahti ks. Rannikko.
Lahtivalas (Balænoptera rostrata), 8-10 m
pitkä hetulavalas, joka elää Jäämeressä ja
Pohjois-Atlantissa. On kerran eksynyt Pohjanlahden
pohjoisosaan. Päältä sinimusta, alta valkea. Liha
punertavaa. Syö pieniä turskan-, silakan- ja
kuoreensukuisia kaloja, joita seuraa vuonoihin ja
jokien suihin, missä helposti joutuu ihmisen
saaliiksi. P. B.
Lai [lē] (irl. laid = laulu), alkuaan
musiikkikappale, jommoisia muinoin soitettiin etupäässä
Ranskan pohjoismaakunnissa käytetyllä pienellä
harpulla joko säestyksenä tai täydennyksenä
bretonin tai iirinkielisiin lyyrillisluonteisiin
lauluihin. Johdantona kuitenkin ennen musikaalista
esitystä kerrottiin, minkä muistettavan tapauksen
kunniaksi tai missä olosuhteissa sävelmä oli
syntynyt. Tästä kehittyi kaksi muinaisranskalaista
kirjallisuuden lajia: kertova l., joka lausuttiin
ennen soittokappaletta ja jonka aiheina olivat
etupäässä kansansadut sekä episodit
Artur-tarustosta, ja lyyrillinen l., jota soittimella
säestettiin. Edellisen l:n huomattavin runoilija oli
Marie de France (ks. t.). Keskisaks. runoilijat
käänsivät l.-nimen sanalla Leich (ks. t.). [Wolf,
„Über die Lais, Sequenzen u. Leiche” (1841);
kokoelman „Lais et descorts français du XIII.
siècle” julkaisivat Jeanroy, Brandin ja Aubry
(1901).] J. H-l.
Laibach [-ah], sloveen. Ljubljana, Krainin
herttuakunnan pääkaupunki Itävallassa, Savan
lisäjoen L:n varrella, 11 km sen laskusta
Savaan, rautateitten (m. m. tärkeä Wien-Triest)
risteyksessä; 41,711 as. (1910), 1900 oli
asukkaista 83 % sloveeneja, 15 % italialaisia.
— Komea italialaistyylinen tuomiokirkko,
kymmenkunta muuta kirkkoa, useita keskusvirastojen
palatseja, 77 m korkeana kaupungin yli kohoavalla
Schlossbergillä vanha, osaksi hävitetty linna
(rak. 1416-1520). L. on sloveenien
kansallisliikkeen pääpesä; useita oppilaitoksia, kirjasto,
maakuntamuseo, jossa arvokkaita esineitä läheisen
suuren L.-suon kuivauksessa tavatuista
paalurakennuslöydöistä, teatteri, sloveenilaisia tiede- ja
kirjallisuusseuroja. Ruhtinaspiispan istuin.
Teollisuus monipuolinen, m. m. iso tupakkatehdas. —
L. arvellaan rakennetuksi Kaarle Suuren aikana
samalle paikalle, jossa oli ollut
kelttiläis-roomalainen Æmona l. Hæmona; kansainvaellusten jälkeen
sen ottivat haltuunsa sloveenit, 1100-luvulta alkaen
sinne asettui saksalaisia. Kaupunginoikeudet L.
sai 1416, piispanistuimen 1461. Ranskalaiset
valtasivat L:n 1797. ja se oli uuden valtauksen jälkeen
1809 Illyrian maakuntien pääkaupunkina v:een
1813; 1816-49 L. oli Wienin kongressin
päätöksestä muodostetun, Itävallalle kuuluvan
Illyrian kuningaskunnan pääkaupunkina. — V. 1821
olivat L:n kongressiin kokoontuneet
Venäjän, Itävallan, molempain Sisiliain ja Modenan
hallitsijat ja useitten muitten valtojen edustajat.
Siellä hyväksyttiin periaatteessa oikeus asevoimin
sekaantua häiriötilassa olevan naapurimaan
asioihin; seurauksena oli Napolin uuden vapaamielisen
hallitusmuodon kukistaminen itävaltalaisten
joukkojen avulla. — Maanjäristykset hävittivät L:ia
pahoin 1895 ja 1897. E. E. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
