- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
425-426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laicus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Laicus (lat. < kreik. lāo’s = kansa), maallikko,
erotukseksi hengellisen säädyn kleeruksen (ks. t.)
jäsenistä. U:ssa T:ssa ei ole eroa maallikkojen
ja hengellisten välillä, sillä siinä vallitsevan
käsityksen mukaan kaikki kristityt ovat pappeja,
hengellisiä. Ero alkoi syntyä 2:lla kristillisellä
vuosis. siten, että seurakunnallisia tehtäviä
uskottiin säännöllisille virkailijoille. „Kansalla”
tarkoitettiin silloin kristittyjen kesken niitä,
joilla ei ollut seurakunnallista virkaa. Mutta
ennen pitkää ruvettiin virkailijainkin kesken
erottamaan kleerus laoksesta siten, että kleerukseen
luettiin ainoastaan ne, jotka olivat saaneet
määrätyt vihkimykset ja siten tulleet kykeneviksi
toimittamaan erinäisiä pyhiä toimituksia. Näin l.
tuli merkitsemään henkilöä, joka ei ollut pappi.
Sekä kreikkalais- että roomalais-katolisessa
kirkossa kielletään maallikolta kaikki papilliset
oikeudet, kyvyt ja etuoikeudet; ainoastaan kasteen
hän saa hätätilassa toimittaa. Protestanttisessa
kirkossa on uudistettu uustestamentillinen oppi
hengellisestä pappeudesta ja siten
periaatteellisesti lakkautettu ero maallikkojen ja pappien
väliltä. Maallikko nimitystä käytetään ainoastaan
mukavuussyistä; yleisessäkin kielenkäytössä se
merkitsee henkilöä, joka ei ole ammattimies
kysymyksessä olevalla alalla. A. J. P-ä.

Laidekansi (kantäkki) ks. Varpekansi.

Laidun, kotieläinten kesäruokintaan käytetty,
ruohopeitteinen maa-ala. Erotetaan
luonnonlaitumet ja kylvöheinä-laitumet.
Viimemainittujen käyttäminen lisääntyy
etupäässä sikäli kuin luonnon-l:t vähenevät ja
huonontuvat; tavallisesti käytetään niiksi
vanhimpia kylvöheinänurmia. Luonnon-l. on
laajaperäinen maankäyttölaji, jolla luontaistaloudessa on
ollut hyvin suuri merkitys. Runsassateisissa
seuduissa ja alava-asemaisilla mailla harjoitetaan
menestyksellä voimaperäistäkin laiduntaloutta.

J. E. S.

Laiduntalous, maatalouden hoitotapa, jossa
maa käytetään laitumena.

Laihdutushoito, jolla taistellaan liiallista
lihavuutta vastaan, tarkoittaa vähentää ruumiissa
olevaa vararavintoa, rasvaa. Tämä saavutetaan
siten, että laihdutettava asetetaan osittaisen
nälkähoidon alaiseksi. Nälkää nähdessä häviää
ruumiista kuitenkin rasvan ohella munanvalkuaista,
minkävuoksi mainittu hoitotapa vaatii
varovaisuutta ja asiantuntemusta. Varovaisuuden vuoksi
otetaankin tällöin pois ainoastaan rasva ja
hiilihydraatinpitoiset aineet ja annetaan
laihdutettavan syödä munanvalkuaispitoisia ravintoaineita,
jolloin puuttuva rasva korvataan ruumiissa
vararavintona olevalla rasvalla. L:n tärkeänä tekijänä
on vielä nautitun vesimäärän vähentäminen.
Myöskin sopiva urheilu tai ruumiinliike yleensä on
omiaan kuluttamaan ruumiin rasvamäärää ja
aikaansaamaan laihtumista, samoin lämpimät
kylvyt. Laihdutushoitotapoja on useammanlaisia, ja
ne perustuvat yleensä ylläesitettyihin seikkoihin.
L. on alistettava aina asiantuntevan henkilön
ohjauksen ja tarkastuksen alaiseksi, sillä siitä voi
muussa tapauksessa olla haitallisiakin
seurauksia. Y. K.

Laihela ks. Laihia.

Laihia (ruots. Laihela, varhaisempina
aikoina „Laihala” ja „Laihiala”). 1. Kunta,
Vaasan l., Korsholman kihlak., Laihian-Jurvan
nimismiesp.; kirkolle Laihian asemalta 2 km.
Vaasan kaupungista n. 30 km. Pinta-ala 801,3 km2.
josta viljeltyä maata 9,839 ha (siinä luvussa
luonnonniittyjä 2,691 ha) (1910); manttaalimäärä
96,523, talonsavuja 601, torpansavuja 105 ja muita
savuja 685 (1907). 7,886 as. (1910), miltei kaikki
suomenkielisiä; 1,669 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 998 (1901).
843 hevosta, 2,617 nautaa (1910). — Kansakouluja
5 (ynnä 1 perustettavana), emäntäkoulu (1912).
Kunnanlääkäri; Mustasaaren haara-apteekki.
Säästöpankki (perust. 1910).
— Teollisuuslaitoksia: 3 höyrysahaa, 2 höyrykoneilla varustettua
puusepänliikettä, höyrymeijeri, mallastehdas.
höyrymyllylaitoksella varustettu saha. — Ent.
reservikasarmi. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen. Turun arkkihiippak., Vaasan ylärovastik.:
kuulunut ennen Mustasaaren ja Isonkyrön
seurakuntiin kappelina, tuli omaksi khrakunnaksi 1576.
Ensimäisen kirkon vihki piispa Juhana
Olavinpoika 1508; toinen kirkko oli v:lta 1642;
nykyinen kirkko, puusta, rak. 1805. — 3.
Rautatienasema (V l.) Seinäjoen-Vaasan rataosalla,
Tervajoen ja Tuovilan (Tobyn) asemien välillä;
51 km Seinäjoelta, 23 km Vaasaan. L. H-nen.

Laihiander [-a’n-], Juhana (1720-94), suom.
pappi, valtiopäivämies, tuli 1735 ylioppilaaksi,
1745 maisteriksi, seur. v. yliopiston dosentiksi,
mutta siirtyi 1748 Euran ja sieltä 1769 Närpiön
kirkkoherraksi. L. vaikutti tavattoman uutterasti
seurakuntiensa henkisen ja aineellisen edistyksen
hyväksi. Valtiopäivillä 1755, 1760 ja 1769 hän oli
edusmiehenä pappissäädyssä, viime kerralla m. m.
sekreetti-valiokunnan jäsen, ja näyttää kuuluneen
hattu-puolueeseen. Paitsi muutamia akatemiallisia
väitöskirjoja ja saarnoja hän on kirjoittanut
Euran kirkonarkistossa säilytetyn esityksen
paikkakunnan historiasta. K. G.

Laihianjoki, pienehkö joki Pohjanmaalla
Kyrönjoen eteläpuolella, lähtee Ilmajoen ja Laihian
välisestä Havinnevan suosta ja laskee
vähävetisenä, kivikkokoskisena mereen hiukan Vaasan
eteläpuolella. — L:n keskijuoksun varrella
Laihian kirkonkylä. L. H-nen.

Laihian vapaaherrakunta perustettiin 1651,
jolloin valtaneuvos Kaarle Bonde sai
Kristiinalta Laihian pitäjän Pohjanmaalla
vapaaherrakunnaksi. V. 1652 lisättiin vapaaherrakuntaan
Maalahden pitäjä sillä määräyksellä, että pojista
Kustaa saisi periä Laihian, Krister taas
Maalahden. V. 1654 kuului tähän yhteiseen
vapaaherrakuntaan 115 manttaalia Laihialla ja 76 5/6
manttaalia Maalahdella. V. 1653 nousivat sen
tulot 111 säilyneestä talosta Laihialla ja 73 1/6
säilyneestä talosta Maalahdella 3,448 talariin.
V. 1661 oli vapaaherrakunnalla yhteensä
molemmissa pitäjissä 1905 5/12 säilynyttä manttaalia,
joiden vero oli 3,895 talaria. Suuressa peruutuksessa
tämä vapaaherrakunta joutui kruunulle v. 1680
peruutuspäätöksen johdosta. K. R. M.

Laihuus, kalvavain tautien tai ravinnon
puutteen aiheuttama, pääasiassa rasvan, mutta myös
useiden muiden ruumiissamme löytyväin aineiden
(m. m. veden) vähyydestä johtuva tila.

Laillinen, voimassa olevan oikeusjärjestyksen
mukainen ja sen päteväksi tunnustama.
Laillisella esivallalla esim. tarkoitetaan esivaltaa, joka
lain mukaan on oikeutettu sellaisena toimimaan,
l. tuomioistuimella sitä, jonka laissa määrättyyn

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0235.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free