- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
427-428

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laicus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

toimivaltaan jokin oikeusasia kuuluu, l:lla
saannolla saantoa, joka täyttää lain määräämät
edellytykset ja muodot, l:lla hallitustavalla sellaista
julkisten asiain johtoa, jossa voimassa olevaa
oikeusjärjestystä noudatetaan j. n. e. —
Inhimillisestä epätäydellisyydestä johtuu, että laillinenkin
esivalta taikka viranomainen voipi tehdä itsensä
syypääksi laittomiin virkatoimiin.

Laillisuus- l. legitimiteetti-periaatteella
tarkoitetaan toisinaan sitä — käytännössä mahdotonta
sekä aikamme käsityksen mukaan aivan
vanhentunutta — periaatetta, että ainoastaan sellainen
hallitsija, jonka valta perustuu täysin
moitteettomaan ja „lailliseen” vallanperimysjärjestykseen
voipi olla „laillinen esivalta”. R. E.

Laillinen este ks. Este.

„Laillinen pysyköön, laiton purkautukoon”
(ruots. „Lagligit stånde, olagligit återgånge”),
1734 vuoden lain Maakaaren 1 luvussa oleva,
lähinnä kiinteän omaisuuden saantotapoja koskeva
säännös, jota sisältämänsä kauniin ajatuksen
vuoksi usein siteerataan.

R. E.

Laillinen tuomioistuin. Eräs niitä
periaatteita, jotka määräävät oikeudenkäyntiasiain
jakautumisen valtionalueen eri tuomioistuinten
kesken, on, että kukin tuomioistuin on oikeutettu
yksin käyttämään tuomiovaltaa omalla
maantieteellisellä alueellaan l. tuomiopiirissään. Se
on laillinen tuomioistuin l.
oikeuspaikka (forum) kaikille tuomiopiiriin
kuuluville asioille. Mihin tuomiopiiriin mikin asia
kuuluu, sen taas määräävät erinäiset ulkonaiset
seikat. — Riita-asioihin nähden vastaajan
asuinpaikka on tällainen seikka. Yleisenä
sääntönä on, että henkilö on velvollinen vastaamaan
siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä
hänen asuntonsa ja kotinsa on (forum domicilii).
Toinen tuollainen seikka on, oikeussuhteen
kohdistuessa määrättyyn esineeseen, paikka, missä
esine on. Kiinteistöä koskevat riidat on
käsiteltävä sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä
kiinteistö sijaitsee (forum rei sitæ). Lisäksi voi
asian kuuluvaisuuden johonkin tuomiopiiriin
määrätä se seikka, että vastaaja paikkakunnalla, joka
ei ole hänen kotipaikkansa, harjoittaa
maanviljelystä, tehdasliikettä, kauppaa tahi muutta liikettä.
Laillinen tuomioistuin välittömästi tuollaisen
liikkeen puolesta tehdylle sitoumukselle on oikeus
siinä paikkakunnassa, missä liikettä
harjoitetaan (forum negotii). Jos henkilö kuollessaan on
jättänyt jälkeensä omaisuutta, on jäämistöä
koskevat riidat ratkaistava sen paikkakunnan
tuomioistuimessa, missä vainaja viimeksi asui
(forum hereditatis). Jos riitaa on syntynyt ostajan
ja myyjän välillä kaupungissa päätetystä
kaupasta, on laillinen tuomioistuin tässä tapauksessa
sen paikkakunnan oikeus, missä kauppa
päätettiin (forum contractus). Muitakin
oikeuspaikkoja on. Eräissä tapauksissa asianosaiset voivat
välipuheella määrätä, että asia on käsiteltävä
muussa tuomioistuimessa kuin siinä, mikä lain
mukaan olisi sen oikea oikeuspaikka. Tuollaista
toimivaltaa sanotaan prorogatsioni- l.
valintaoikeudeksi. — Rikosasioissa on
oikeuspaikkana sen paikkakunnan tuomioistuin,
missä rikos on tehty (forum delicti commissi). Jos
rikos tehdään maan ulkopuolella, on laillinen
tuomioistuin oikeus siinä kotimaan paikkakunnassa,
missä rikoksentekijä tavataan (forum
deprehentionis)
. Jos rikos on tehty suomalaisessa laivassa
ulkomaan vesillä, on rikos pantava syytteeseen
tuomioistuimessa siinä paikkakunnassa, johon
alus Suomeen saapuessaan ensiksi poikkee
purkausta tahi lastausta toimittamaan, tahi myös
aluksen kotipaikassa. Rikosasiain
oikeudenkäynnissä ei asianosaisilla ole valintaoikeutta
oikeuspaikkaan nähden. A. Ch.

Laillistus ks. Lainhuuto.

Laillisuus, oikeusjärjestyksen mukainen
ominaisuus taikka olotila, varsinkin sellainen
hallitusjärjestelmä, joka noudattaa voimassa olevaa
oikeutta. — Tärkeimpiä valtio-oikeudellisia
kysymyksiä on kysymys lakien ja asetusten l:sta eli
lainmukaisuudesta sekä tuomarien (ja muittenkin
viranomaisten) oikeudesta sitä tutkia.
Perustuslaillisissa maissa on yleensä vallalla se periaate,
että lain sovelluttajan asiana on tutkia, onko
se valtio-orgaani, jonka säätämä laki tai asetus
ilmoittaa olevansa, perustuslain mukaan ollut
oikeutettu säätämään sen. Tämä tietää siis
erittäinkin, että viranomaisen asiana on tutkia, onko
häntä kohtaava hallinnollinen asetus
senlaatuinen, että hallitsija valtiosäännön
mukaan on voinut säätää sen ilman eduskunnan
myötävaikutusta. Jos hän havaitsee, että
hallitsija siinä on käynyt toimivaltaansa ulommaksi,
ei hän saa tätä asetusta sovelluttaa. Sitävastoin
tutkinto-oikeus ja -velvollisuus ei voi ulottua
siihen kysymykseen, onko lainsäädäntömenettelyssä
noudatettu kaikkia laillisia muotoja. Muutamissa
maissa (erittäinkin Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa) on sitäpaitsi tuomarien tutkittavaksi
määrätty, ovatko tavalliset lait sopusoinnussa
itse valtiosäännön kanssa vai tunkeutuvatko
mahdollisesti sen alalle. Niissä maissa, joissa
valtiosääntö ei nimenomaan aseta tuomareille
viimeksimainittua tehtävää, on katsottava, että
lakia säätävien orgaanien itsensä, eikä tuomarien
ja muitten viranomaisten, on valvottava, että
tavalliset lait eivät joudu perustuslakien kanssa
ristiriitaan. — Suomen oikeus ei sisällä mitään
nimenomaisia säännöksiä julkisten viranomaisten
puheenalaisesta oikeudesta ja velvollisuudesta,
mutta useat siinä julkilausutut periaatteet
osoittavat, että edellämainitut yleiset valtio-oikeudelliset
ohjeet soveltuvat siihenkin. Ylimpien hallitus- ja
hallintoviranomaisten virkatointen
laillisuus
on yleensä perustuslaillisissa valtioissa
kansaneduskunnan tutkittavana. Suomen
eduskunnalla ei sellaista oikeutta ole, vaikka nyk.
V. J. (33 ja 40 §) edellyttää lakia, joka sille
takaisi sellaisen toimivallan (ks.
Ministerinvastuunalaisuus).

Laillisuuden palauttamiseksi on
tapana nimittää sitä edellisinä vuosina
vallinneen hallitusjärjestelmän muutosta, jonka
marraskuun 4 p. 1905 annettu julistuskirja toteutti
lakkauttaessaan joukon hallinnollista tietä
annettuja, Suomen perustuslakeja jyrkästi loukkaavia
säännöksiä sekä määrätessään, että erinäiset
muut, säätyjen n. s. laillisuusanomuksessa
mainitut asetukset saatettaisiin tarkastuksen
alaiseksi (tämä tehtävä tuli ainoastaan vaillinaisesti
toteutetuksi). Tämän ohjelman täydennyksen
muodosti säätyjen hyväksymä ja hallitsijan
jouluk. 22 p. 1906 vahvistama laki, joka järjesti
1902-05 laittomasti virastaan erotettuja taikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0236.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free