- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
433-434

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lainhuuto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ulosotonhaltijan luona siinä paikkakunnassa,
missä velallisen asunto ja koti tai väliaikainen
olopaikka on. Jos saamisvaatimus perustuu
kiinteään omaisuuteen kiinnitettyyn velkakirjaan, ja
jos velkoja tahtoo pitäytyä ainoastaan
kiinteistöön, tulee hänen hakea saamistaan omistajalta
ulosotonhaltijan luona siinä paikkakunnassa,
missä kiinteistö sijaitsee. Saamista, joka on
etuoikeudella tuleva aluksesta, rahdista tahi lastista,
on haettava ulosotonhaltijan luona siinä
paikkakunnassa, missä alus on. — L. tehdään
kirjallisesti ja hakukirjaan on liitettävä alkuperäisinä
tahi oikeiksi todistettuina jäljennöksinä ne
asiakirjat, joihin velkoja vaatimuksensa perustaa.
Jos tämä laiminlyödään tahi jos ulosotonhaltija
ei katso saamista niillä asiakirjoilla todistetuksi
taikka erääntyneeksi, ei hakemusta oteta
käsiteltäväksi. Jos sitä vastoin ulosotonhaltija ottaa
hakemuksen käsiteltäväksi, kirjoitetaan
hakukirjaan, että velallisen tulee määräajan kuluessa
siitä, kun hakukirjat on hänelle tiedoksi annettu,
kirjallisesti vastata hakemukseen, uhalla että
jos hän sen laiminlyö, asia kuitenkin ratkaistaan.
Velkojan on saatettava asiakirjat velallisen
tiedoksi. Jos velallisen kirjallinen vastaus sen
aiheuttaa, tulee ulosotonhaltijan ennen asian
ratkaisemista sallia velkojan antaa vastine
vastaukseen. Lukuunottamatta väitöksiä, että asia ei ole
ulosotonhaltijan käsiteltäviä tahi että asiassa
osallisia on useampia tai että velallista on
pakotettu tahi vietelty, tahi jos hän „kieltää
käsialansa ja kirjansa”, ei velallisella ole oikeutta
saada muita velkomusta vastaan tekemiään
väitteitä tutkituiksi kuin mitkä hän heti voi näyttää
kirjallisilla todisteilla. Sittenkuin kirjoitusten
vaihto on päättynyt, antaa ulosotonhaltija
päätöksensä, jolla koko asia riitaisena lykätään
tuomioistuimeen taikka velallinen velvoitetaan
maksamaan ulosmittauksen uhalla. Jos velkoja on
hakenut maksua lähteväksi kiinteästä omaisuudesta,
joka on hänen saamisestansa kiinnitetty, ja hänen
vaatimukseensa myönnytään, vahvistaa
ulosotonhaltija saamisen maksettavaksi kiinnitetystä
omaisuudesta ja määrää samalla, että
omaisuus on pidettävä saamisesta ulosmitattuna ja
myytävä siinä järjestyksessä kuin ulosmittausta
kiinteästä omaisuudesta säädetään. — Jos
velkojan vaatimukseen on myönnytty, on velallisella
valta, toimitettuaan haasteen velkojalle, hakea
takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, jossa
velallisen tulee vastata velkomisasioissa.
Takaisinsaantikanne on kuitenkin pantava vireille
kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lainhakuasia
on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. —
Ulosotonhaltijan päätöksestä lainhakuasioissa saa
valittaa hovioikeuteen; älköön kuitenkaan
velallinen hakeko muutosta päätökseen, jolla asia on
riitaisena lykätty tuomioistuimeen. Jos velkoja
ennen sellaisen päätöksen tulemista
lainvoimaiseksi on haastattanut asian tuomioistuimeen, ei
hänenkään ole lupa hakea muutosta päätökseen.
Hovioikeuden päätökseen lainhakuasioissa älköön
muutosta haettako. A. Ch.

Lainhuuto. Samoinkuin kiinnitys on
rajoitettujen esineoikeuksien sisäänkirjoittamista
julkisen viranomaisen luona, samoin lainhuuto
käsittää kiinteän omaisuuden
omistusoikeuden sisäänkirjoituksen
sen
paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kiinteistö
sijaitsee. Voimassa olevain määräysten mukaan
l. toimitetaan kolmella tahi, käräjäkunnissa, joissa
ainoastaan yhdet käräjät vuodessa pidetään
kahdella huudolla ja päätetään kiinteellä eli
kiinnekirjalla, joka annetaan, ellei
saannosta ole nostettu kannetta tahi jos nostettu kanne
on hylätty lainvoimaisella tuomiolla. Lain
tarkoitus on, että huuto on toimitettava kolmissa
tahi kaksissa peräkkäisissä käräjissä,
raastuvanoikeudessa taas neljän viikon väliajoin; mitään
pakkoa tässä kohden ei kuitenkaan ole.
Palstatilan lainhuudatus toimitetaan yhdellä ainoalla
huudolla kiinnekirjaa antamatta. Velvollisuus
laissa huudattaa tahi oikeastaan pyytää
ensimäistä lainhuutoa on olemassa ainoastaan mikäli
on kysymyksessä kauppa-, vaihto- ja
lahjasopimukseen perustuvaa kiinteistöhankintaa.
Lainhuudatushakemuksen oheen on pantava asiakirjat,
jotka näyttävät hakijan omistusoikeuden ja
myyjän saannon. Huuto toimitetaan siten, että saanto
julistetaan, s. o. ilmoitetaan julkisesti tiedoksi
avoimin ovin. Maalla oleviin kiinteistöihin nähden
sitä paitsi naulataan oikeuden ovelle ja
kuulutetaan tuomiopiirin kirkoissa myönnettyjen
ensimäisten lainhuutojen luettelo. Päätetty lainhuuto
sulkee pois sukulunastuskanteen ja muun
lunastuskanteen, mutta ei turvaa omistusoikeutta
moitteesta. Tämän lisäksi tuottaa kiinteistölle
myönnetty lainhuuto, se kun tietää että tuomioistuin
on hakijan saannon tutkinut ja oikeaksi
havainnut, tosin velvoittamattomia mutta kuitenkin
tosiasiallisia takeita siitä, että hakija myös on
kiinteistön todellinen omistaja. A. Ch.

Lainiojoki, Ruotsin-Lapissa, Tornionjokeen
vasemmalta laskeva lisäjoki; se alkaa kahdella
latvahaaralla, toinen Rostoeno, lähtee Rostojärvestä
(681 m yl. merenp.) ja toinen, Taavaeno,
Kiepmajärvestä (631 m yl. merenp.) ynnä muutamista
muista järvistä Norjan rajalta. Juostuaan
kaakkoa kohti n. 210 km L. laskee Tornionjokeen
Palpkorvassa n. 187 m:n korkeudella yl. merenp.
Vesialue 6,300 km2. Jukkasjärven ja Pajalan
pitäjien rajalla L. muodostaa 2 kovaa koskea: Ylä-
ja Ala-Tanikurkio; edellisen pituus 1,7 km ja
putouskorkeus 8 m, jälkimäisen vastaavat luvut 5,5
km, 14 m. — Joen varrella, n. 68:lla
leveysasteella pohj. lev. sijaitsee „Lapin lähetyksen”
ylläpitämä Lannavaaran lastenkoti. L. H-nen.

Lainkäännökset ks.
Lainsuomennokset.

Lainlukija. Uudemmalla ajalla, 1600-luvun
lopulle asti, oli Ruotsissa ja Suomessa tavallista,
että tuomarintoimiin nimitettiin henkilöitä, joilla
ennestään oli muu korkeampi virka. Tämän
johdosta laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirat
jäivät useinkin hoitamatta tahi myös annettiin
ne, maksamalla osa virkatuloista korvaukseksi,
lainlukijain hoidettaviksi, jotka
niinmuodoin olivat varsinaisten tuomarien sijaisia ja
heidän valitsemiaan. Lainlukijoina oli toisinaan
taitavia miehiä, jotka kansan riveistä lähteneinä
hyvin sopivat toimittamaan lainkäyttöä
yhteisen kansan keskuudessa. Yleensä he kuitenkin
olivat toimeensa kykenemättömiä, ja heidän
taitamattomuutensa aiheutti paljon valituksia.

A. Ch.

Lainopillinen yhdistys ks. Suomen
lainopillinen yhdistys
ja Suomalainen
lakimiesten yhdistys
.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0239.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free