- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
443-444

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lainsäädäntökausi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

annetulla keis. asetuksella määrättiin Suomeen
perustettavaksi „lainvalmistelukunta” niminen
pysyväinen komitea laki- ja asetusehdotusten
laatimista varten sekä yleisen että hallinnollisen
lainsäädännön alalta. Lainvalmistelukuntaan oli
kuuluva kolme jäsentä, nimittäin yksi vanhempi ja
kaksi nuorempaa, jotka senaatti saisi valita
kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sittemmin
asetettiin toukok. 23 p. 1892 annetulla asetuksella
toinen osasto, joka sai tehtäväkseen
ajanmukaisesti uudistaa vanhemmilta ajoilta voimassa
olevaa oikeutta, ei kuitenkaan perustuslakien eikä
yleisen lain aloilla. V. 1902 toinen osasto
lakkautettiin, mutta perustettiin uudestaan jouluk.
11 p. 1906 annetulla asetuksella. L. on senaatin
välittömän valvonnan alaisena sekä toimii
kuhunkin eri lainsäädäntöasiaan nähden jonkun
senaatin jäsenen johdolla, samalla kun
kenraalikuvernöörillä senaatin puheenjohtajana on valta
valvoa l:n työtä sekä senaatille ilmoittaa sitä
koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa. Tarpeen
vaatiessa senaatti taikka asianomainen osasto
voipi l:aan kutsua asiantuntijoita lisäjäseniksi,
asettaa erikoiskomiteoja sekä jollakin l:n
jäsenellä itselleen esityttää sen valmistamia asioita.
L. itse voipi kutsua asiantuntijoita
neuvottelevina jäseninä ottamaan osaa jonkun asian
käsittelyyn. Kun senaatti sen tarpeelliseksi
harkitsee, kokoontuvat molemmat osastot jostakin
asiasta yhteisesti neuvottelemaan. — Ensimäinen
osasto on 27-vuotisena ja toinen osasto
15-vuotisena olemassaoloaikanaan laatinut lukuisia
lakiehdotuksia, joista toiset ovat johtaneet lakien
ja asetusten antamiseen ehdotusten käsittelemistä
asioista, toiset on pantu hallituksen esitysten tahi
eduskuntaesitysten pohjaksi aiheuttamatta
enempiä toimenpiteitä, toisia vihdoin ei ole
ensinkään hyväksi käytetty. Laeista ja asetuksista,
joiksi lainvalmistelukunta on laatinut
ehdotukset, mainittakoon tässä laki
aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista

huhtik. 15 p:ltä 1889, asetus
laivarekisteristä
marrask. 11 p:ltä 1889, laki
osakeyhtiöistä
toukok. 2 p:ltä 1895, asetus
maatilojen osittamisesta
kesäk. 12
p:ltä 1905, ulosottolaki, laki
kiinteän omaisuuden
pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen
heinäk. 14
p:ltä 1898, holhouslaki, laki kadonneen
henkilön julistamisesta kuolleeksi

huhtik. 23 p:ltä 1901, laki asiakirjain
kuolettamisesta
elok. 14 p:ltä 1901, laki
lausunto-, kokoontumis- ja
yhdistymisvapaudesta
elok. 20 p:ltä 1906, laki
yleisistä kokouksista
helmik. 20 p:ltä
1907 sekä asetus erillisten
vesijättöjen muodostamisesta itsenäisiksi
tiloiksi
lokak. 17 p:ltä 1911.
Lainvalmistelukunnan ehdotusten toiseen ryhmään kuuluvat,
muiden muassa, ehdotukset
painovapauslaiksi, laiksi avioliiton
solmimisesta siviiliviranomaisen edessä
,
jakolaiksi ja laiksi järjestetyn
notariaattilaitoksen
voimaanpanemisesta
. Lakiehdotuksista, jotka toistaiseksi eivät
ole aiheuttaneet mitään toimenpidettä, ovat
huomattavimmat lainvalmistelukunnan mietintö
välittömän verotuksen
uudistamisesta
sekä ehdotukset kiinteistökirjoja
koskevaksi lainsäädännöksi
ja
oikeudenkäyntilaitoksen
uudistamiseksi
. A. Ch. & R. E.

Lainvastainen, laista poikkeava, lain
määräysten kanssa ristiriidassa oleva. Lainvastaisella
teolla tarkoitetaan sekä laitonta tekoa yleensä
että erittäinkin sellaista, jonka
soveltumattomuudesta voimassa olevaan oikeuteen tekijä itse on
tietoinen. R. E.

Lainvoima, ominaisuus, jonka jokin
valtiovallan päätös taikka muu tahdonilmaisu lain
säännösten nojalla saavuttaa silloin, kun siihen
ei enää voida muutosta saada aikaan.
Erittäinkin puhutaan tuomion l:sta; lainvoimaiseksi
tuomio tulee silloin, kun siihen ei enää tavallisilla
muutoksenhakukeinoilla voida muutosta saada.
Julkisten viranomaisten puhtaissa hallintoasioissa
tekemät päätökset eivät ylimalkaan saavuta l:aa
samassa mielessä kuin tuomiopäätökset,
vaikkakin yksityisten asianosaisten määräajassa
täytyy hakea niihin muutosta, jos sellaista
haluavat. — Vaaliluettelo, johon ei enää voida
aikaansaada muutosta, on lainvoimainen sekä
eduskuntavaalissa muuttamatta noudatettava
(Vaalilain 14 §). — Oikeussäännöksillä (laeilla), jotka
ovat syntyneet asianomaisen eduskunnan
myötävaikutuksella eli n. s. yleisessä
lainsäädäntöjärjestyksessä, sanotaan olevan muodollinen,
perustuslainsäännöksillä korotettu l. [Tuomion
l:sta on olemassa runsas kirjallisuus, josta
tässä mainittakoon Wach ja Laband, „Zur Lehre
von der Bechtskraft” (1899),
Mendelssohn-Bartholdy, „Grenzen der Bechtskraft” (1901),
Wrede, „Processinvändningarna” (1884) ja
„Finlands jällande civilprocessrätt” (2:nen painos
(1912); Husberg, „Om domens materie]la
rättskraft” (1882) ; Erich, „Om domens rättskraft”
(1907).] ks. Laki, Tuomio. R. E.

Laios [lā-], kreik. tarustossa Labdakoksen
poika, Theban kuningas, Iokasten l. Epikasten
puoliso, Oidipuksen isä. ks. Oidipus.

Laipio ks. Sisäkatto ja Välikatto.

Laippa, putkien päissä t. koneosissa oleva,
tavallisesti pultti- t. ruuvikiinnitystä varten
valmistettu ulkoneva reunus.

Laippakytkin ks. Kytkin.

Lairesse [lere´s], Gérard de (1641-1711),
holl. taidemaalari ja radeeraaja; syntyisin
Liègestä, työskenteli etupäässä Amsterdamissa. Paitsi
muotokuvia L. maalasi mytologisia, allegorisia ja
historiatauluja, jotka Poussin’ista saadun
vaikutuksen ohella ilmaisevat suurta tietoa ja taitoa,
mutta ovat akateemisesti teennäisiä ja elottomia
sekä osoittavat Hollannin taiteen alkavaa
rappeutumista. L. esitti taidekäsityksensä poikansa
julkaisemassa, monesti käännetyssä
kirjateoksessa „Het groot schilderboek” (1707).

E. R-r.

Lais [-āi´-], kahden kauneudestaan kuulun
kreik. hetairan nimi; vanhempi, kotoisin
Korinthoksesta, eli peloponnesolaissodan aikoina ja
hänen mainitaan hurmanneen valtiomiehiä,
filosofeja y. m.; nuorempi, kotoisin Sisiliasta, eli
4:nnellä vuosis. e. Kr. Korinthoksessa, missä
häneen kertomuksen mukaan m. m. tutustui
maalari Apelles. E. R-n.

Lais ks. Lajune.

Laiskiaiset (Bradypoda), hampaattomien
(Edentata) lahkoon kuuluva nisäkäsheimo.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0244.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free