- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
445-446

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laisser aller ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder
Ai-laiskiainen.


Tähän kuuluvat eläimet ovat erittäin hidasliikkeisiä
(siitä nimtys), pitkä- ja karkeakarvaisia
kasvinsyöjiä, jotka eläen
yksinomaan puissa
riippuvat oksissa kiinni
pitkillä käyrillä
kynsillään. Unao (Cholœpus didactylus),
jolla on eturaajoissa
2 kynnellistä
varvasta, ja ai
(Bradypus tridactylus), jolla
niitä on 3, elävät
Etelä-Ameriikan
aarniometsissä. Ne ovat
pieniä, surkastuneita
jäännöksiä täällä ennen eläneistä
jättiläismuodoista. Jättiläislaiskiainen (Megatherium) oli
elefantin kokoinen, erinomaisen
tanakkarakentei-nen. P. B.

Laisser aller [lesē´ allē´], laisser faire
[fǟr] l. laisser passer [pasē´] (ransk.),
„antaa mennä”, „antaa asiain itsekseen kehittyä”.
„Laissez faire, laissez passer” oli fysiokraattien
(ks. t.) valtiotaloudellinen periaate.

Laistrygonit, Odysseiassa esiintyvä jättiläis-
ja ihmissyöjä-kansa, jonka kaupunki Telepylos
sijaitsi seudussa, missä „yön ja päivän polut ovat
lähekkäin” (hämärä tieto Pohjolan lyhyistä
kesäöistä?). L. tuhosivat kalliolohkareilla
Odysseuksen laivaston, joka oli laskenut heidän
ahdas-suiseen, jyrkkien vuoriseinämien ympäröimään
satamaansa; pakoon pääsi vain Odysseuksen oma
laiva, jonka hän oli pysyttänyt ulkopuolella
satamaa. O. E. T.

Laitakari. 1. ks. Kemiyhtiö. — 2.
Lastauspaikka ja veistämö merenrannikolla
Luvian pitäjässä, lounaaseenpäin kirkolta.

Laitakukat ks. Mykerökukkaiset.

Laitasaari, Rauman ulkosataman nimitys;
rautatie kaupunkiin (n. 2 km). Ulkosataman syvyys
6-10 m. (vrt. Rauma.)

L. H-nen.

Laitiala, ratsuvelvollinen säteri Hollolan
pitäjässä kirkolta n. 1 penink. luoteeseen Vesijärven
rannalla. (A. Es.)

Laitila (ruots. Letala). 1. Kunta, Turun
ja Porin l., Vehmaan kihlak., Laitilan-Pyhämaan
nimismiesp.; kirkolle Uudestakaupungista 22 km,
Raumalta 37 km. Pinta-ala 531,7 km2, josta
viljeltyä maata 8,619 ha (siinä luvussa luonnonniittyjä
3,449 ha) (1910); manttaalimäärä 83 1/16,
talonsavuja 298, torpansavuja 278 ja muita savuja 1,070
(1907); 8,671 as. (1910); 1,801 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 1,000
(1901). 1,170 hevosta, 4,340 nautaa (1910). —
Kansakouluja 7 (1912). Kunnanlääkäri, apteekki.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Haaron
höyrysaha höyläyslaitteineen; Laitilan
osuusmeijeri; turvepehkutehdas ynnä sen yhteydessä
mylly; tiilitehdas. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Vehmaan rovastik.:
vanha itsenäinen pitäjä, kulki Untamalan (l.
Uittamalan) nimellä vielä ainakin 1467; Laitila
nimi lienee kuitenkin ollut käytännössä n. v:sta
1449. L:aan kuuluu Kodisjoen rukoushuonekunta
(ks. t.) ; Pyhämaa erotettiin L:sta 1639 ja
Hinnerjoki 1875. Kirkko harmaasta kivestä, rak.
1408 (maalattu ja koristettu 1483). Pääkirkon
lisäksi on kirkkoja Untamalassa ja Soukaisissa
(ks. n.). L. H-nen.

Laiton, voimassa olevia oikeussäännöksiä
loukkaava, niistä poikkeava. Laittomiin tekoihin
voivat tehdä itsensä syypääksi sekä yksityiset
henkilöt että valtion puolesta toimivat viranomaiset.
Kun nykyajan oikeusvaltioissa on voimassa se
periaate, että kaikkien valtiollisten toimintain
tulee tapahtua lakien mukaan ja niitten
asettamien rajain sisäpuolella, esiintyvät erityisesti
vaarallisina varsinkin sellaiset lainvastaiset teot,
jotka järkyttävät itse oikeusjärjestyksen
perusteita. Sellaisina vaativat erityisesti seuraavat
huomiota: hallitus ryhtyy ilman eduskunnan
myötävaikutusta toimenpiteisiin, jotka valtiosäännön
mukaan vaativat sellaista myötävaikutusta;
kansalaisia estetään vapaasti harjoittamasta
vaalioikeuttaan y. m. julkisia oikeuksia;
tuomioistuimet sovelluttavat lainvastaisia määräyksiä,
virkamiehiä pakotetaan toimimaan oikeuden vastaisesti
taikka tehdään heille vastustusta laillisessa
virantoimituksessa y. m. R. E.

Laituri, satamalaituri, niin jyrkkärinteiseksi
varustettu ranta, että laivat voivat kyljittäin
laskea siihen kiinni purkamis- ja täyttämistöiden
suorittamista varten. — Laiturivarsi on
keinotekoinen, rannasta ulospistävä kapea
maakaistale, jonka kumpikin sivu ja pää ovat
laituriksi varustetut (ks. Satama). —
Junalaituriksi ja asemalaituriksi sanotaan
rautatien asemilla ja pysähdyspaikoilla olevaa,
jyrkällä syrjällä varustettua kohotettua pihan
tahi tien osaa, jonka ääreen juna pysähtyy. Ne
tehdään puusta, kivestä taikka betonista
maatäytteineen ja ovat joko korkeita, jos niiden pinta
on suunnilleen vaununlattian tasalla, taikka
matalia, jos ovat melkoisesti vaununlattiaa
alempana. J. C-én.

Laiva. 1. Isonlainen vedessä uiva alus, missä
on useampi kuin kaksi mastoa, joista vähintään
kaksi on varustettu raakapurjeilla.
Jokapäiväisessä puheessa tarkoitetaan laiva sanalla usein
yleisnimitystä alus huolimatta siitä
mimmoiset sen mastot ja takila ovat tahi siitä,
kulkeeko se purjeiden vai konevoiman avulla.
Kulkureitteihinsä nähden alukset ryhmitetään
sisävesi-, rannikko- ja
valtamerialuksiin. Käyttämistarkoitukseen nähden ne
jaetaan kauppa- ja sota-aluksiin ja
liikevoimaansa nähden purje-, höyry- ja
moottorialuksiin. Takilaansa nähden erotetaan
laivoista fregatti- ja parkkilaivat,
muista aluksista kuunarilaivat, prikit
ja kuunarit ja pienistä aluksista
kaljaasit, jaalat, jahdit, kutterit y. m.
Rannikko- ja satamaliikkeessä käytetään m. m.
hinaaja-, jäänmurtaja-, pelastus- ja
muita aluksia sekä proomuja. Apukoneella
varustetut alukset luetaan purjealusten luokkaan.

Veden pinnalla kelluvat puunrungot y. m. s.
esineet lienevät alkujaan johdattaneet ihmisten
ajatuksen vesillä kulkemiseen. Aluksi alukset sen
johdosta olivatkin perin yksinkertaisia ja ovat
vasta pitkän kehityskautensa kuluessa
kohonneet nykyiselle asteelleen. Vanhimmat tunnetut
aluslajit olivat lautta ja yhdestä rungosta
koverrettu ruuhi. L.- eli alusmuotojen kehitys selvenee
jonkunverran villikansojen vielä käyttämistä
veneistä ja muista aluksista. Malaijit ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0245.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free