- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
449-450

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laivahauta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

2. Rakennust., seurakunnalle varattu, tornista
kuoriin saakka ulottuva kirkon ydin- l. keskiosa;
sittemmin yleensä kahden sisäkattoa
kannattavan pylväsrivin välinen tila, esim.: yksi-, kaksi-,
kolmi-, viisi-, monilaivainen kirkko, samaten
kirkon keski- ja sivulaivat sekä poikkilaiva.
Keskilaiva yleensä on sivulaivoja korkeampi ja
leveämpi (romaanisissa kirkoissa 2 kertaa
leveämpi), poikkeuksen kumminkin tekevät n. s.
hallikirkot (ks. t), joissa laivat ovat suunnilleen
yhtä korkeat. Gotlannissa on eräitä siroja
kirkkoja harvinaista kaksoislaivatyyppiä (samoin
l’Église des Jacobins Toulousessa), Suomessa
useampiakin keskiaikaisia Ahvenanmaalla sekä
Lounais- ja Etelä-Suomessa. — Kristillisen
seurakunnan vertauskuvana laiva oli alkuisin siitä
veneestä, josta Kristus Genezaretin järvellä
saarnasi, mutta saattoi myöskin kuvailla Pietarin
kalastajavenettä tai Noan pelastavaa arkkia;
seurakunnasta nimitys siirtyi sen kokoushuoneeseen
kirkkoon ja kirkosta sen pääosaan keskilaivaan.
Nimen muodostumiseen lienee osaltaan sekin
vaikuttanut, että kreikan kielessä temppeli (nāo´s)
ja laiva (naus) sanoilla on melkein sama muoto.

U-o N.

Laivahauta ks. Hauta (venehauta,
liitekuva I:1).

Laivahygienia (ks. Hygienia) on oppi
laivoilla vallitsevista terveydellisistä olosuhteista
sekä niistä lääketieteellisistä toimenpiteistä,
joiden tarkoituksena on turvata merellä
matkustavain hyvinvointia ja terveyttä. Ne terveydelliset
olot, joihin matkustajat laivalla joutuvat,
poikkeavat suuresti vastaavista oloista maalla, ja
vaikka eri laivat ovatkin tässä suhteessa hyvin
erilaiset, voitaneen kuitenkin sanoa, että
terveydelliset olosuhteet laivoilla ovat yleensä
huonommat ja vaikeammat järjestää kuin maalla.
Senvuoksi onkin lakimääräyksiä, jotka pitävät huolta
siitä että laivoilla otetaan varteen terveysopin
vaatimuksia. Asunnot ensinnäkin ovat laivoilla
tavallisia asuntoja paljoa pienemmät. Saksassa,
samoin kuin useissa muissakin maissa, joissa
tätä asiaa koskevia lakimääräyksiä on, vaaditaan,
että jokaista matkustajaa kohti on tilaa
vähintään 2,82 m3, kauppalaivojen miehistöllä henkilöä
kohti 3 m3 ja sotalaivoissa 5 m3. Tämä
ilmamäärä on kuitenkin suhteellisen pieni, ja kun
ottaa huomioon, että laivassa oleva lasti,
pohjaveden haihtuminen ja monet muut seikat ovat
omiaan pilaamaan ilmaa, on luonnollista, että
laiva-asunnoissa on ilmanvaihdolle annettava
suuri merkitys. Tuuletus on kuitenkin usein,
etenkin syvemmällä olevissa laivanosissa, sangen
vaikea. Sitä varten on järjestetty
ilmaputkijärjestelmä, joka isommissa laivoissa risteilee
kautta koko laivan ja jossa ilmavirtaa pitää
liikkeellä joko laivan kulun aiheuttama
tuulenhenki, ulkoilman ja laivassa olevan ilman
lämmönerotus tai suorastaan joku ilmaa eteenpäin
kuljettava konelaitos. Paitsi ilman puhtaana
pitämisestä huolehtii ilmanvaihtolaitos myös ilman
tasaisesta lämmöstä estäen etenkin lämmitys- ja
konehuoneita liiaksi kuumenemasta. — Ruoka
on laivoissa koetettu yleensä saada niin
tarkoitustaan vastaavaksi kuin suinkin. Tämä onkin
verrattain helppoa nopeakulkuisissa
matkustajahöyrylaivoissa, jotka ovat ainoastaan suhteellisen
lyhyen ajan avoimella merellä ja voivat siis aina
satamissa täyttää ruokavarastonsa tuoreilla
ravintoaineilla. Mainituissa laivoissa pitävät
matkustajain mukavuudesta tässä suhteessa huolta
ajanmukaiset keittiöt. Aivan toisin on asianlaita
lastilaivoissa, etenkin purjelaivoissa, jotka
joutuvat usein kuukausimääriksi merelle ja joiden siis
on varattava mukaansa sellaista ravintoa, että
sitä voi näin pitkät ajat säilyttää. Ruoka näissä
laivoissa tulee pakosta kovin yksitoikkoiseksi
(laivakorppuja, suolalihaa, säilykkeitä sekä
jauhoja ja niistä valmistettuja ruokia) ja tämä
yksitoikkoinen ravinto saa ajanpitkään aikaan
kaikenlaisia tauteja. Eräs tällainen merenkulkijain
tauti on keripukki (ks. t.). Ruuan yhteydessä
mainittakoon juomavesi. Sitä kuljettavat laivat
mukanaan suurissa säiliöissä, jotka satamissa
täytetään puhtaalla kaivovedellä. Näillä säiliöillä
on kuitenkin varjopuolensa siinä, että vesi
joskus niissä voi syystä tai toisesta tulla
bakteeripitoisten aineiden saastuttamaksi ja silloin
uhkaa vaara koko laivan väestöä. Tällöin on
veden keittäminen ainoa keino, joka tekee
bakteerit vaarattomiksi. Merivesi ei suolanpitoisuutensa
vuoksi kelpaa juomavedeksi, mutta suodattamalla
voi siitä saada jotenkin kelvollista juomavettä.
Suodatettu vesi on tosin hieman pahanmakuista,
mutta lisäämällä siihen pieni määrä
mineraalivettä (esim. yksi pullo seltteriä 50:een litraan
vettä) sen maku saadaan paljoa
miellyttävämmäksi. — Vaatetukseen nähden vaativat
merimatkat yleensä enemmän varovaisuutta kuin
maamatkat, sillä kylmettymisvaara on merellä
paljoa suurempi. Senvuoksi pukeutuvatkin
matkustajat tällöin mahdollisimman lämpimästi
villaisiin alusvaatteisiin j. n. e. Mutta laivan
miehistö, jonka tulee voida liikkua esteettömästi ja
nopeasti, ei voi pukeutua liian paksuihin
vaatteisiin, heidän puseroittensa tarvitsee olla
samalla kertaa sekä lämpimät että keveät. —
Kaikista varokeinoista huolimatta syntyy laivoilla
kuitenkin usein tauteja. Osaksi ne ovat
tarttuvia tauteja, jotka ovat satamasta jollain tavalla
päässeet mukaan laivaan, osaksi laivalla
vallitsevain epäterveellisten olojen aiheuttamia;
sitäpaitsi sattuu laivoilla usein tapaturmia. Sen
tähden vaaditaankin laivan henkilökunnalta
jonkinlaista lääketieteellistä tietomäärää. Kapteenit ja
perämiehet ovat saaneet lääketieteellistä opetusta
etenkin kirurgiassa, ja laivoissa kuljetetaan aina
lääkelaatikkoa, joka sisältää muutamia
yleisemmin käytettyjä lääkkeitä. Valtamerilaivoissa
(esim. saks. laivoissa, joissa on yli 100 henkeä ja
jotka viipyvät merellä yli 6 vuorok.) on usein oma
laivalääkärinsä, apteekkinsa ja sairaalansa. —
Laivat voivat usein kuljettaa tarttuvia tauteja
toisesta seudusta toiseen. Yleisimmät tällä tavoin
leviävät taudit ovat kolera, rutto ja lämpimissä
maissa keltakuume. L:n on tarvinnut ryhtyä
varokeinoihin myöskin tällaista taudinkuljetusta
vastaan: laivalla toimitetaan lääkärintarkastus
ennenkuin se laskee satamaan ja tarpeen
vaatiessa pidetään sitä asianmukainen aika
karanteenissa. Jos laivalla huomataan olevan
tarttuvia tauteja, ryhdytään asian vaatimaan sairaiden
eristämiseen ja desinfektsioniin. Näin on
koetettu saada merenkulku sekä matkustavaisille että
muillekin terveydellisesti mahdollisimman
turvatuksi.

Y. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0249.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free