- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
453-454

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laivaliikenne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

engl. aluksilla 42,4% esp. aluksilla 4,4%
saks. „ 15,8% ransk. „ 4,4%
norj. „ 5,4% alankom. „ 3,7%
tansk. „ 5,0% yhdysvalt. aluksilla 3,7%
ruots. „ 4,5%


Suomen satamiin selvitetyistä aluksista 1910
8,2 % oli englantilaisia ja 42,3 % suomalaisia.

Tärkeimpien maiden meri-l:n suuruus selviää
seuraavasta:

eri maiden satamissa selvitettiin
milj. rek.-ton.milj. rek.-ton.
1910 Ison-Britannian 133,0 1910 Venäjän 29,7
1910 Ranskan 58,7 1910 Ruotsin 22,1
1910 Saksan 47,2 1910 Tanskan 16,5
1910 Espanjan 41,6 1910 Itävalta-Unkarin 15,2
1908 Portugalin 35,3 1907 Kreikan 9,6
1909 Italian 33,6 1910 Norjan 9,0
1910 Alankomaitten 30,2 1910 Suomen 5,1
1910 Belgian 30,2 1910 Bulgaarian 4,4


ulko-eurooppalaisissa satamissa:
1910 Yhdysvaltain 80,9 1907 Argentiinan 23,0
1905 Turkin valtakunnan 1911 Kanadan 22,1
(Euroopassa, 1910 Chilen 18,3
Aasiassa ja Afrikassa)46,7 1907 Uruguayn 15,5
1910 Japanin 40,2 1911 Engl. Etu-Intian 14,9
1910 Austraalian liittov. 38,2 1909 Ceylonin 13,9
1910 Kiinan 30,3 1910 Engl.
1909 Brasilian 25,7 Etelä-Afrikan 10,2


Tonniluvut nettoarvoja: Espanjan ja Portugalin tilasto ei
ilmoita, onko liikenne laskettu brutto- vai netto-tonneissa.
Aasian valtioissa on otettu lukuun ainoastaan
eurooppalaismalliset alukset: Yhdysvaltain meri-l:een on luettu myös
liikenne isoilla järvillä. Ainoastaan Ison-Britannian, Saksan,
Ruotsin, Tanskan, Itävalta-Unkarin ja Norjan sekä
Englannin alusmaitten satamissa selvitettyjen alusten
tonnimäärästä yli puolet tuli valtakunnan omien alusten osalle.

Viime vuosis:lla tapahtui l:ssä käänteentekevä
muutos, joka oli välttämätön, jotta l. olisi
voinut kyetä tyydyttämään tavattomasti kasvavaa
liikennetarvetta. Purjeiden sijasta ruvettiin
käyttämään höyryä liikevoimana, mutta pitkä aika
tarvittiin ennenkuin höyryalus kykeni kaikilla
aloilla kilpailemaan purjealuksen kanssa ja
vihdoin syrjäyttämään sen (ks. Höyrylaiva).
V. 1890 laskettiin kaikkiaan olleen 22,2 milj.
rek.-ton. aluksia (höyryalukset brutto,
purjealukset netto), joista purjealusten osalle tuli 41,4%
ja höyryalusten osalle 58,6%; 1900 vastaavat
luvut olivat 23% ja 77%, 1910 11% ja 89%.
Höyryaluksen kuljetuskyky on 3-5 kertaa
suurempi kuin samankokoisen purjealuksen, joten
alusryhmien prosenttimäärät eivät vastaa niiden
liikenteessä suorittamaa työtä. Ainoastaan
Suomen kauppalaivastossa purjealukset vielä ovat
vallitsevia; 1910 oli kauppalaivastossamme
purjealuksia 81,8 %, höyryaluksia 18,2 %, mutta
kehitys on, vaikka hitaasti, kulkemassa samaan
suuntaan kuin muualla (1901 oli purjealuksia 86,4%,
höyryaluksia 13,6 % laivastomme netto rek.-ton.
määrästä). Norja ja Yhdysvallat, joiden
kauppalaivastossa vielä tämän vuosis. alussa
purjealukset vallitsivat, ovat nyttemmin niinikään
siirtyneet höyryalusmaiden joukkoon. Ensimäinen
höyryalus Suonien vesillä alkoi liikkua 1834,
jolloin Arppen rakennuttama „Ilmarinen” rupesi
välittämään liikennettä Saimaalla. Kaksi v.
myöhemmin alkoi Turun-Tukholman välillä kulkea
ruotsalainen höyryalus „Solide” (45 hevosv.,
kulkunopeus 6 solmua), joka 1841 ostettiin Turkuun.
Helsinki oli 1837 saanut höyryaluksen,
Ruotsista niinikään ostetun „Lentäjän”, joka välitti
l:tä kaupungin lähimmässä ympäristössä. Sam. v.
Turun höyrylaiva o.-y. aloitti liikenteen
Tukholman-Turun-Helsingin-Tallinnan-Pietarin välillä
kahdella isommalla höyryaluksella, joista toinen
oli Englannista, toinen rakennettu Turussa;
alusten kulkunopeus oli 9-10 solmua. Turun ja
Pohjanmaan satamien välillä höyry-l. alkoi 1839.
Tuntuvammin höyrylaivasto lisääntyi 1860- ja
70-luvuilla ja 1884 perustettiin Suomen suurin ja
tärkein höyrylaiva o.-y., Suomen höyrylaiva
osakeyhtiö.

Höyrylaivan edut purjelaivan rinnalla ovat sen
suurempi nopeus, kuljetuskyky, varmuus ja
täsmällisyys. Matka Atlantin yli vei purjealuksilta
tavallisesti yli kuukauden, nopeimmat clipperit
1800-luvun alussa kyllä poikkeustapauksissa
suorittivat matkan 18 p:ssä. Höyryalukset kulkivat
Atlantin yli 1840-luvulla jo 14-15 p:ssä ja nyt
4-5 p:ssä. Höyry- ja myös purjealusten suuruus
ja lastauskyky lisääntyi sen kautta, että alettiin
käyttää rakennusaineena ensin rautaa ja vihdoin
terästä. Suurin tähänasti rakennettu on
saksalainen höyrylaiva „Imperator”, joka laskettiin
teloilta 1912 ja vetää n. 50,000 brutto rek.-ton.
Kaksi samankokoista alusta on Saksassa
rakennuksen alaisena. V:n vaihteessa 1911-12 oli
maailmassa kaikkiaan 170 alusta, joiden tilavuus on yli
10,000 brutto rek.-ton. Näistä Englannille kuuluu
104. Suomen suurin höyrylaiva on Höyrylaiva o.-y.
Suomen Lloydin omistama „Hermes”, joka vetää
3,578 brutto- ja 2,045 netto-rek.-ton.: suurin
purjealus on 4-mastoinen parkki „California”,
2,445 netto rek.-ton., Vårdöstä. — V. 1910
maailman aluksista oli teräksestä (% tonnimäärästä)
82,9%, raudasta 10,9 , puusta ja puusta ynnä
raudasta 6,3% (1890 vastaavat luvut: 20,1%,
32,5% ja 47,4%).

Nykyään näyttää siltä kuin eivät
höyryaluksetkaan kykenisi, kasvavasta koostaan ja
liikenopeudestaan huolimatta, tyydyttämään
liikennetarvetta (ilmenee esim. korotetuissa rahdeissa).
Siitä syystä huomio kiintyy niihin
menestyksellisiin kokeisiin, joita jonkun aikaa on tehty
tavattomasti tilaa ja kuljetuskuluja säästävällä
dieselmoottorilla. Ensimäinen suurempi moottorialus
laskettiin teloilta 1912 (Tanskan Itä-Aasian
komppanian „Selandia”, deplasementti 10,200 ton.)
ja se on osoittanut erinomaisesti vastaavansa
siihen kiinnitettyjä toiveita.

Höyry-l:n kehittyessä on yhä enemmän
luovuttu säännöttömästä l:stä, jota nykyään
harjoittavat enimmäkseen pienempien yhtiöiden
alukset (tramps), ja siirrytty säännölliseen
linjaliikenteeseen. Edellämainitut kuljettavat
etupäässä halvempia massatavaroita (viljaa,
muutamia teollisuuden raaka-aineita y. m. s.),
jälkimäiset ovat ottaneet haltuunsa matkustaja- ja
postiliikenteen sekä kallishintaisempien
tavaroiden (kahvin, teen y. m. siirtomaatavaroiden,
elävän karjan, koneiden y. m. s.
teollisuudentuotteiden) kuljetuksen. Samalla on tälläkin alalla
tapahtunut selvästi havaittava pääomain
keskittyminen: suuret yhtiöt joko hävittävät
pienemmät kilpailussa tai sulattavat ne itseensä.
Keskinäistä kilpailua suuret yhtiöt koettavat rajoittaa
erinäisillä sopimuksilla, joista joskus syntyy
trusteja. Maailman suurin, varsinainen
höyrylaivayhtiö on Hampurissa oleva Hamburg-Amerika
Linie, jonka pääoma 1912 korotettiin 150 milj.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0251.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free