- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
455-456

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laivaliikenne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Saks. mk:aan. V:n vaihteessa 1911-12 mainittu
yhtiö omisti 1,160,424 brutto-rek.-ton. aluksia.
Toisella sijalla on bremeniläinen yhtiö
Norddeutscher Lloyd, 739,740 brutto-rek.-ton.
Useimmat suuret yhtiöt ovat kuitenkin Englannissa,
jossa myös höyry-l. ensinnä alkoi keskittyä
harvoihin käsiin. Suurimmat ovat: Ellerman lines,
limited 552,350 brutto-ton. (1 p. tammik. 1912),
British India steam navigation company 505,908
brutto-ton., White star line 487,980 brutto-ton.,
Peninsular and Oriental company 464,793
brutto-ton. ja Alfred Holt and co. 456,934 brutto-ton.
Ranskassa suurin yhtiö on Messageries maritimes,
Italiassa Navigazione generale italiana,
Itävallassa Österreichischer Lloyd, Unkarissa Adria,
Tanskassa Det forenede dampskibs selskab,
Alankomaissa Nederland-Amerikaansche stoomvaart
maatschappij, Belgiassa Red star, Venäjällä
Venäläinen höyrylaiva- ja kauppayhtiö, Ruotsissa
Tirfing ja Transatlantic, Japanissa Nippon yusen
kabušiki kaiša. — Suurempi kuin
Hamburg-Amerika Linie luultavasti nykyään on trustin
tapainen International mercantile marine co. Sen
perusti 1902 amer. Pierpont Morgan muutamien
muiden amer. rahamiesten keralla; pääoma on
n. 600 milj. mk. ja 1910 siihen kuului 1,053,238
milj. rek.-ton. aluksia. Se muodostettiin siten,
että mainittu rahayhtiö osti useita englantilaisia
ja ameriikkalaisia höyrylaivayhtiöitä, m. m.
White star ja Leyland line yhtiöt, jotka
kuitenkin vielä toimivat verrattain itsenäisesti ja
purjehtivat Englannin lipulla, vaikka trusti
onkin ameriikkalainen.

Tärkeimmät höyrylaivayhtiöiden ylläpitämistä
linjoista yhdistävät Euroopan Ameriikkaan,
Aasiaan ja Austraaliaan; ks. lähemmin
karttaliitettä artikkelissa Liikenne.

Suomen tärkeimmät höyrylaivayhtiöt, niiden
omistamain alusten luku, brutto- ja
netto-rek.-ton.-määrä (lokak. 1912) ovat:
alusten
nimilukubruttonetto
rek.-tonrek.-ton
Suomen höyrylaiva osakeyhtiö3134,06020,400
H. O.-y. Suomen Lloyd511,6076,770
Vaasan-Pohjanmeren H. O.-y.109,4035,414
Helsingin H. O.-y.65,0732,936
H. O.-y. Transito73,9462,493
H. O.-y. Bore61,9891,154


illustration placeholder
Suomen höyrylaiva o.-y:n laivaliikenteen linjat.


Molempien viimemainittujen kotipaikka on Turku,
Vaasan-Pohjanmeren H. O.-y:n Vaasa, muitten
Helsinki. Suomen ja ulkomaiden välinen
säännöllinen höyrylaiva-yhteys on näiden yhtiöitten
käsissä. S. H. O.-y:llä on seuraavat linjat;
lastia ja matkustajia varten: Turku-Tukholma,
Pietari-Helsinki-Hanko-Tukholma, Helsinki-Hanko- ja
Turku-Hanko-Kööpenhamina-Hull. Lastia varten:
pitkin Suomen rannikkoa Viipurista Kemiin,
Tukholma-Tallinna-Pietari, Suomi-Riika,
Stettin-Suomen satamat, Bremen-Suomi,
Antverpen-Suomi, Rotterdam-Suomi, Lontoo-Suomi,
Middlesbro-Newcastle-Grangemouth-Suomi, Marseille-
Espanjan satamia-Bordeaux-La Rochelle-Le
Havre-Suomi. — Helsingin H. O.-y:llä: kesä-l.
Helsinki-Tallinna-Lyypekki, Hampuri-Etelä-Suomi,
Kalmar-Helsinki; talvi-l.
Helsinki-Hanko-Lyypekki. — H. O.-y. Borella: Turku-Tukholma,
Turku—Turun-saaristo—Maarianhamina,
Degerby-Maarianhamina, Degerby-Köökari. — H. O.-y.
Transitolla: Turku-Hanko-Lyypekki,
Turku-Pietari, Vaasa-Tukholma, Turku-Hull.
Vaasan-Pohjanmeren H. O.-y:llä: säännöllisiä
kulkuvuoroja Hullista, Kööpenhaminasta, Hampurista,
Lyypekistä ja Pietarista. — H. O.-y. Suomen
Lloyd
illa ei ole mitään säännöllisiä
kulkuvuoroja.

Höyryalusten kilpailun purjealukset ovat
kestäneet vain säännöttömässä liikenteessä
rannikkomerenkulussa sekä muutamilla pitkän matkan
kulkureiteillä, joissa tuulisuhteet (pasaatituulet)
ovat erittäin suotuisat, ja silloinkin ainoastaan
kun on kysymyksessä painoonsa nähden
halpahintaisten tavaroiden kuljetus. Tärkein reitti,
joka vielä on purjealusten hallussa suurimmaksi
osaksi, on Eurooppa-Etelä-Ameriikan-
Pohjois-Ameriikan länsirannikko. Lastina on
pääasiallisesti salpietari. — Viime v:n erittäin suotuisat
rahtimarkkinat ovat lisänneet purje-l:ssä
saatavia ansioita tuntuvasti, josta on ollut
seurauksena, että muutamat maat ovat lisänneet
purjelaivastoaan hankkimalla etupäässä Englannista
suuria teräspurjealuksia. Niin ovat tehneet
meilläkin Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan
purjelaivainvarustajat. — Suurimmat ulkomaalaiset
purjelaivainvarustajat ovat Saksassa, jossa
purjelaivarakennus on kehittynyt sangen korkealle;
mainittavimmat purjelaivayhtiöt ovat F. Laeisz
(omisti 1911 lopulla 17 44,636 brutto-rek.-ton.
vetoista alusta), Rhederei A. G. von 1896 (21
alusta, 44,376 brutto-rek.-ton.) ja Knöhr &
Burchard Nachfolger (17 alusta, 38,924
brutto-rek.-ton.), kaikki Hampurissa. — Suomessa suurimmat
purjelaivainvarustajat ovat Rob. Mattson
Maarianhaminassa (4 neli- ja 5 kolmimastoista
parkkilaivaa ja 2 fregattia, 17,079 brutto- ja 16,393
netto-rek.-ton.) ja Zachariassen & Co.
Uudessakaupungissa (2 neli- ja 1 kolmimastoinen
parkkilaiva sekä 1 fregatti, 13,450 netto-rek.-ton.).
— Purjealusten suuresti supistettu toimiala
tulee vielä enemmän supistumaan, kenties
kokonaan häviämään, sittenkuin Panaman kanava
avataan ja pitkille matkoille erittäin hyvin
soveltuvat moottorihöyryalukset tulevat yleisesti
käytäntöön.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0252.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free