- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
457-458

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laivalääkäri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Samoinkuin laivanvarustajaliike pyrkii
keskittymään muutamiin suuriin yhtiöihin, pyrkii l:kin
keskittymään verrattain harvoihin
jättiläisliikennesatamiin, kuten ilmenee seur. luettelosta,
jossa ilmoitetaan satamissa tapahtuneen
ulkomaisen l:n selvitysten netto ton. määrät
(milj:ssa; Las Palmas kaupungissa brutto):
New Yorkissa 25,6 (1909-10) Hampurissa 23,1 (1910)
Antverpenissa 25,3 (1910) Liverpoolissa 21,0 (1910)
Lontoossa 24,6 (1910) Hongkongissa 20,9 (1910)
Las Palmasissa 24,7 (1910) Rotterdamissa 20,2 (1910)


Yli 10 milj:n tonnin nousivat selvitykset
Marseilles’issa, Konstantinopolissa, Cardiffissa,
Newcastle-Shieldsissä, Lissabonissa, Montevideossa,
Colombossa, Funchalissa, Singaporessa ja Kobessa.
Suomessa selvitettiin yhdistetyssä koti- ja
ulkomaisessa kauppamerenkulussa 1910 Helsingissä
1,099,500 netto-rek.-ton., Viipurissa 1,059,500 ton.,
Turussa 975,900 ton., l. yhteensä 35,7% koko
Suomen merenkulusta.

Rannikko- ja sisävesi-l:n kukin maa voi
järjestää oman mielensä mukaisesti, ja usein
mainitunlaisesta l:stä lainsäädäntötietä
ulkomaalainen kilpailu onkin kokonaan pois suljettu.
Rannikko- ja sisävesi-l. ei missään ole yhtä tärkeä
kuin meri-l., ja sitä harjoittavat yhtiöt ovat
pienempiä. Suomen huomattavin rannikko-l:ttä
harjoittava yhtiö on Turun läänin
rannikkohöyrylaiva o.-y. Turussa.

Meri-l:n kansainvälisyys tekee valtioiden
meri-l.-politiikan riippuvaksi muista valtioista.
Kaikkien valtioiden l.-politiikan pääpyrkimyksenä on
ollut hankkia aluksilleen merillä tasa-arvoisuus
ja taattu turvallisuus muiden valtojen alusten
rinnalla. Espanja, Venetsia y. m. ja viimeksi
Englanti ovat kuitenkin kukin vuorostaan
vaatineet itselleen etuoikeuksia merillä. Vasta
1700-luvun jälkipuoliskolla pääsi käsitys kaikkien
kansallisuuksien tasa-arvoisuudesta vallitsevaksi.
Rannikkovedet sekä saman valtioalueen
ympäröimät rannikkomeret ja salmet (kuten Bospori ja
Dardanellein-salmi) ovat nyk. käsityskannankin
mukaan yhä edelleen asianomaisen valtion
kansallisaluetta. Sota-aikoina vallitsevat erikoiset
poikkeussäädökset (ks. Kaappausoikeus).
— Koettaen suosia kotimaisia aluksia ja
suojella l:änsä ulkomaiselta kilpailulta hallitukset
ovat Merkantilismin ajoilta erinäisillä,
ulkomaiselta kilpailulta suojaavilla säädöksillä koettaneet
saada tuonnin ja viennin käyttämään kotimaisia
aluksia (Englannin kuuluisa Act of navigation
1651, Ruotsin tuoteplakaatti 1724 j. n. e.), mutta
tällaiset säädökset on nyttemmin poistettu.
Toisena keinona on ollut avustuksien ja
palkintojen antaminen. Edellisiä
myönnetään palkkiontapaisina korvauksina suoritetuista
(postinkuljetuksesta) tai tilaisuuden vaatiessa
suoritettavista palveluksista (yhtiö on esim.
velvollinen sodan sattuessa asettamaan aluksensa
hallituksen käytettäviksi) ja niitä antavat kaikki
maat. Meillä avustukset supistuvat verrattain
vähiin; Turun-Tukholman postihöyrylaivalinjan
ylläpitämiseksi hallitus maksaa S. H. O.-y:lle ja
H. O.-v. Borelle kahdeksan v:n ajalla 300,000 mk.
vuosittain, puoleksi kullekin ja 1912 H. O.-y.
Transitolle 20,000 mk. kerta kaikkiaan
laivaliikenteen ylläpitämiseksi Hangon ja Lyypekin
välillä voin vientiä varten. Palkintojen
antaminen on käytännössä useassa maassa (Ranskassa.
Italiassa, Japanissa, Itävallassa, Unkarissa,
Venäjällä), ja niitä jaetaan rakennus- ja
matkapalkintoina. Niiden avulla keinotekoisesti
ylläpidetäänkin monen maan kauppalaivasto, joka ilman
niitä ei kykenisi kilpailemaan muiden maiden
kanssa; niin on asianlaita m. m. esim.
Venäjällä ja Japanissa. Japanissa hallitus jakaa 17
yhtiölle (omistivat 1910 591,772 brutto-ton.)
palkintoina ja avustuksina 29,6 milj. mk. (1910),
joita ilman yhtiöt olisivat tuottaneet tuntuvia
tappioita (10,5 milj. mk.). Meillä palkintoja ei
ole annettu, ellei sillä nimellä tahdo nimittää
pieniä korottomia tai pienikorkoisia lainoja
(S. H. O.-y:lle on annettu 1,8 milj. mk:n
koroton laina, josta takaisin maksamatta on 1,5 milj.
mk.; Vaasan-Pohjanmeren H. O.-y:llä on 4%:n
valtiolaina j. n. e.) laivaston hankkimiseksi ja
lisäämiseksi. V. 1856 Suomessa myönnetty
tullivapaus laivarakennustarpeille ja -koneille
lakkautettiin melkein täydelleen 1886.

L:ttä koskevia kirjoituksia ks.
Laivanrakennus, Lloyd, Höyrylaiva, Laiva,
Kauppalaivasto, Lastausmerkki.
[Bureau Veritas, „Generalregister der Handelsmarine
aller Länder”; „Finska ångfartygs aktiebolaget
1884-1908”; Fitger, „Wirtschaftliche und
technische Entwickelung der Seeschiffahrt”, „Ein
Jahrzehnt in Schiffsbau, Reederei und
Seeschiffahrt”; Kyösti Järvinen, „Liikenneoppi ja
liikennepolitiikka"; Kiær, „Statistique
internationale, navigation maritime”; Lindsay, „History
of merchant shipping”; „Lloyd’s universal
register of british and foreign shipping”; „Nauticus”;
Speck, „Welthandel und Seemacht”; Suomen
virallinen tilasto, „Merenkulku”.] E. E. K.

Laivalääkäri. Isoilla valtamerihöyrylaivoilla
pitää matkustajain terveydestä huolta l., joka
laivan henkilökuntaan kuuluen seuraa laivan
mukana. L. antaa ilmaista hoitoa miehistölle ja
välikansimatkustajille, mutta kantaa maksun
hyttimatkustajilta. Arvonsa puolesta l. lasketaan
kuuluvaksi samaan luokkaan kuin ensimäinen
koneenkäyttäjä.

Laivalöytö on jätetty laiva, laivanhylky,
laivankalu tahi haaksirikkoinen ja kadotettu
tavara, joka otetaan ylös pohjasta tahi tavataan
uiskentelevana vedessä. Tuollaisen esineen
taiteenottaja on velvollinen ilmoittamaan löytönsä
lähimmälle kruunun- tahi tullipalvelijalle.
Tullihallituksen toimesta on tästä sitten kuulutettava
kolmasti maan virallisissa lehdissä. Jos omistaja
tulee yön ja vuoden kuluessa siitä, kun kuulutus
oli kolmannen kerran sanomalehtiin pantuna, ja
näyttää oikeutensa sekä maksaa pelastuspalkan
ja muut kustannukset, saa hän omansa takaisin.
Ellei hän tule, jää laivalöytö pelastajan omaksi.

A. Ch.

Laivamato (Teredo navalis), 15-20 cm pitkä
simpukka, jonka ruumis on hoikka ja
matomainen, kuori suuressa määrin surkastunut ja
muuttunut näverryselimeksi, jonka avulla eläin
kaivautuu puuhun, tuottaen siten usein suurtakin
vahinkoa laivoille, laitureille ja patorakennuksille.
Elää kuuman ja lauhkean vyöhvkkeen merissä.

P. B.

Laivanlinna, Kustaa IV:n Aadolfin 1804
määräämä nimi sille sota-alusten asemalle, joka oli
perustettu Varkauteen. K. G.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0253.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free