- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
463-464

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laivanrakennus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vedenpitäviä kammioita, joten ulkopohjan rikkoutuessa
vesi ei pääse tunkeutumaan laivaan. Myös
käytetään näitä kammioita makean veden
säilytyspaikkoina sekä painolastisäiliöinä.
Kansipalkit, jotka ovat ... rautaa,
kiinnitetään kaariin kulmalevyillä ja tuetaan keskeltä
pyöreärautapylväillä. Laiva on vielä useasti
jaettu vedenpitävillä poikkiseinillä osiin, niin
että kaksi suurinta näistä saa täyttyä vedellä
laivan vajoamatta. Ulkolaidoitus ja sisäpohja
tehdään pitkin laivaa kulkevista levyjonoista
tavallisesti siten, että joka toinen jono on suoraan
kiinni kaarissa (sisäjono) ja joka toinen
reunoillaan edellisten päällä (ulkojono) sekä väli
kaaren kohdalla täytetään levykaistaleella.
Kannet voidaan tehdä joko puusta tai raudasta.
Pituussuuntaan vahvistetaan laivaa paitsi
sisäköleillä vielä levystä ja kulmaraudoista tehdyillä
jäykkäimillä (stringer) kaarien
sisäpuolella. Näistä mainittakoon kupujäykkäin ja
sivujäykkäin sekä kansipalkkien päällä pitkin
reunaa kulkeva kansijäykkäin. — Kaikki
rautaosat peitetään ruostumisen estämiseksi
mönjämaalilla ja pohja ulkoa patenttivärillä
kulkunopeutta ehkäisevien pohjakasvien
kiinnitarttumisen estämiseksi. Ennen rakennettiin myös n. s.
komposita-laivoja, joissa oli rautaiset ruodot
ja puinen päällys, mikä peitettiin puulaivojen
tapaan vaskilevytyksellä. Nykyään käytetään sitä
joskus pienissä moottori- ja purjealuksissa, vrt.
Höyrylaiva ja Taklaus.

L. K-o.

Laivanselvittäjä on henkilö, jonka ammattina
on välittää laivain ja laivanosain ostoa ja
myyntiä sekä rahti-, vakuutus- ja merilainasopimuksia.
Sen ohella hän toimittaa laivain tulo- ja
lähtöselvitystä. Laivanselvittäjä tarjoo niinmuodoin
merenkululle samat edut kuin kaupanvälittäjä
kaupalle. Suomen lainsäädännössä ovat säännökset
tästä asiasta puutteellisia ja vanhettuneita
(kunink. asetus laivansuorijoista toukok. 11 p:ltä
1748 sekä Helsingin ja Turun kaupungin meklari-
ja laivansuorijajärjestykset elok. 26 p:ltä 1863).

A. Ch.

Laivanvarustaja, laivanisäntä tai -isännistö,
joiden tulee vastata kaikista alusta koskevista
sitoumuksista.

Laivanvälittäjä l. laiva-asiamies ks.
Laivanselvittäjä.

Laivapanttioikeus velan vakuudeksi syntyy
joko kiinnitykseen kirjoittamalla
rekisteröity laiva tahi lain säännöksen johdosta.
Kiinnityksen edellytyksenä on laivan panttaus
jollekin henkilölle jostakin rahasummasta.
Kiinnityksen toimittaa rekisteriviranomainen
laivarekisteriin kirjoittamalla. Lainsäännöksen
johdosta (Merilain 12 §) syntyy panttioikeus
laivaan moniaitten saamisvaatimusten eduksi.
Panttioikeuden edellytykseksi ei tarvita pantiksipanoa,
vaan panttioikeus syntyy kohta kun jokin
määrätty tosiasia on olemassa. Tässä on siis
kysymys n. s. lakimääräisestä l. omaperäisestä
panttioikeudesta. Esimerkkinä mainittakoon: jos
merivahinko on sattunut ja laiva on pelastettu, on
pelastajalla ilman muuta panttioikeus laivaan
vaatimansa pelastuskustannusten korvauksen
vakuudeksi. Jos laivaan lastattu tavara havaitaan
vahingoittuneeksi päällikön tahi laivaväen
tuottamuksesta, on lastinomistajalla
vahingonkorvauksensa vakuudeksi panttioikeus laivaan.

A. Ch.

Laivapaperit ks. Laivakirjat.

Laivapoika, nuorin, kokematon merimies, joka
vasta lyhyenpuolisen ajan on ollut
meripalveluksessa. Tästä asemasta asianomainen kohoaa
puoli-matruusiksi (nuorempi merimies). Koska
merimieheksi aikova nuorukainen saa
parhaimman harjoituksen purjealuksella, on
purjealusliikenteen vähentyessä kaikkialla varustettu
erikoisia koululaivoja (ks. t.). F. W. L.

Laivapäiväkirja, merilain määräysten ja
asetusten mukainen päiväkirja, jollaista on
pidettävä jokaisessa Suomen ja ulkomaan välillä
liikeyhteyttä välittävässä kauppa-aluksessa. Sen
antaa ulkomaille lähtevälle laivalle merimieshuone
sinettisiteellä varustettuna. F. W. L.

Laivarautatie, rautatie, jolla laivoja, täysin
kuormattuinakin kuljetetaan vesistöstä toiseen,
kun kanavaa ei niiden välille syystä taikka
toisesta voida rakentaa. Laiva kuljetetaan kuten
nostotelakassa rannalle erityiseen, veteen
työnnettyyn, pyörillä varustettuun kelkkaan l.
vaunuun, jonka veturi tai kiinteä konelaite köysien
välityksellä vetää rataa pitkin maalle ja edelleen
toiseen päätepisteeseen, jossa vaunu laivoineen
työnnetään veteen ulottuvaa rataa pitkin niin
kauas ulos, että laiva ui vapaasti, kun se
irroitetaan vaunusta. Kuljetettaessa laivat ovat joko
suurissa, vaunuille sovitetuissa vesialtaissa, taikka
suorastaan monipyöräisillä, useampikertaisilla
jousilla varustetuilla vaunuilla, jolloin laivojen
täytyy olla erikoisen vahvasti rakennettuja
kestääkseen kuormattuina kuljetuksen. J. C-én.

Laivarekisteri (ks. Rekisteri) on julkinen
asiakirja, johon kaikki alusta koskevat
oikeussuhteet on kirjoitettava. Tämän lisäksi on
rekisterin tarkoituksena tarjota tilaisuutta
kotimaisilla aluksilla harjoitetun merenkulun
tarkastamiseen. Marrask. 11 p. 1889 annetun
asetuksen mukaan on vähintään yhdeksäntoista
rekisteritonnia kantavat suomalaiset alukset
kirjoiteltava l:iin. L. on kaupunkien maistraattien ja
järjestysoikeuksien pidettävä ja hoidettava, kunkin
rekisterialueellaan. Ken on tyytymätön
rekisterimiesten toimeen rekisteröimistä koskevassa
asiassa, saa siihen hakea muutosta hovioikeudessa.
Muutosta hovioikeuden päätökseen haetaan
senaatin oikeusosastossa. A. Ch.

Laivasto. 1. Sotalaivasto, valtion merivoima.
— 2. Kauppalaivasto, valtion, maan, kaupungin
j. n. e. kauppa-alusten kokonaisuus. — 3. Ryhmä
yhden ylipäällikön johdon alaisia sotalaivoja.
Siihen kuuluu tavallisesti kaikkia aluslajeja, kuten
linjalaivoja, risteilijöitä, torpedo- ja
kuljetusaluksia, ja ne jaetaan useihin pienempiin
osastoihin, joita nimitetään eskaadereiksi tai osastoiksi.
Päällikkölaivaa sanotaan lippulaivaksi,
koska päällikön lippu on tämän laivan mastossa.

M. v. H.

Laivatelakka ks. Telakka.

Laivatokka ks. Telakka.

Laivavakuutus ks. Merivakuutus.

Laivavarvi ks. Telakka.

Laivaveistämö ks. Telakka.

Laivaväki, yhteisnimi sille henkilöryhmälle,
joka asetuksen mukaisen pestauksen nojalla
kuuluu aluksen päällystöön ja väestöön;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0256.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free