- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
465-466

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laivuri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ahtaammassa merkityksessä kuitenkaan päällikköä
lukuun ottamatta. F. W. L.

Laivuri, kauppa-aluksen päällikkö, joka on
suorittanut sitävarten tarpeelliset tutkinnot ja
joka on oikeutettu kuljettamaan alusta Itämeren,
Kattegatin, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin
varrella oleviin satamiin sekä myös
Ison-Britannian ja Irlannin muihin satamiin. F. W. L.

La jacquerie ks. Jacquerie.

Laji. 1. Log., „laji” (species) ja „suku” (genus)
käsitteistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä
edellisellä nimityksellä suppeampaa, jälkimäisellä
laajempaa käsitettä, katsomatta siihen,
vastaavatko ne luonnontieteellisiä laji- ja
sukukäsitteitä. A. Gr.

2. Kasvi- ja eläint., sana, jota aikaisimmat
eläin- ja kasvitieteelliset kirjailijat käyttivät
jotenkin samassa merkityksessä, mikä sillä on
logiikassa, rajoittamatta sitä mihinkään
määrättyyn kategoriaan eliöiden luokitusjärjestelmässä.
Vasta engl. John Ray laati yhteiseen
syntyperään perustuvan lajimääritelmän: samaan
lajiin kuuluvat kaikki yksilöt, jotka polveutuvat
samanlaisista esivanhemmista. Ajan
systemaattinen suunta tutkimuksessa johti yhä enemmän
käsitykseen lajien muuttumattomuudesta, ja niin
tuli Linnén, Raamatun luomiskertomukseen
perustuva määritelmä: tot sunt species, quot ab
initio creavit infinitum Ens (lajeja on niin
monta, kuin niitä alussa loi ikuinen Olento)
täydelleen vastaamaan ajan käsitystä. Ja kun
Linné vielä lisäksi lajeille keksi kaksinimisen
nimistönsä, kiteytyi käsitys lajien
pysyväisyydestä yhä. Laajempia ja ahtaampia ryhmiä,
kuten toiselta puolen sukuja, lahkoja, heimoja,
toiselta alalajeja ja muunnoksia, pidettiin ihmisen
luontoon sovelluttamina abstraktsioneina, lajeja
sitävastoin todellisuudessa olevina olioina, jotka
tiedemiesten tuli löytää, kuvailla ja nimittää.
Vastoin tätä käsitystä Darwin katsoi
kokemuksen opettaneen, että luonnontutkijain lajikäsite
oli yhtä subjektiivinen ja häilyvä kuin heidän
muutkin asettamansa ryhmäkäsitteet. Hänen
jälkeensä onkin yhä enemmän se käsitys päässyt
vallalle, että eliöiden muodot ovat muuttuvia ja
että kaikki, sekä nyt elävät että fossiiliset
muodot ovat kehittyneet toisista muodoista ja
polveutuvat otaksuttavasti yhteisistä alkumuodoista.
Kuitenkin on eliömuotojen muuttuminen siksi
hidasta, että niitä käytännön kannalta voipi pitää
muuttumattomina („lajit ovat muuttumattomia
kuin vuoret”), eikä ilman lajikäsitettä olisi
mahdollista saada aikaan minkäänlaista selvyyttä
luonnonhistoriallisessa esityksessä.

Sana „laji” tarkoittaa nykyään systemaattista
astetta, johon viedään ryhmä elollisia olentoja,
joita luokittaja pitää yhteisestä polveutumisesta
riippuen keskenään lähisukuisempina, kuin mitä
ne ovat puheena olevan lajin piirin ulkopuolella
oleville eliöille. Samaan lajiin kuuluvat muodot
saattavat kyllä olla keskenään erilaisiakin, mutta
eroavat kuitenkin toinen toisistaan vähemmän
kuin lajin piirin ulkopuolella olevista eliöistä,
tai, jos eroavaisuudet niiden välillä ovat
huomattavia, ovat ne välimuotojen kautta toinen
toisiinsa yhdistetyt. On myös pantava merkille,
että yksilöitä sitäpaitsi voidaan yhdistää
alempiasteisiksi ryhmiksi, alalajeiksi, muunnoksiksi
j. n. e., mutta tällaiset alistetut ryhmät voidaan
korottaa arvoltaan lajeiksi, jos niiden välillä ei
näytä olevan yhdistäviä välimuotoja. Samoin
toiselta puolen lajina pidettyjä ryhmiä voidaan
alentaa alalajeiksi j. n. e., jos niiden välillä
löydetään välimuotoja. — Kasvi- ja eläinlajeja
kuvattaessa on useimmin otettu huomioon vain
morfologisia tuntomerkkejä, mutta alimpia
organismeja on ollut pakko erottaa useiksi lajeiksi
myös niiden erilaisten elonilmiöiden
perustuksella (fysiologiset lajit). J. A. W.

Lajittelukoneet, maanvilj., ovat joko
siemenen- (pienten siementen) taikka
viljanlajittelukoneita (ks. t.). Kun jälkimäisillä
koneilla lajittelu tarkoittaa siemensadon
ryhmittämistä eri arvoisiin osiin, suuruuden, painon tai
muodon mukaan, niin pyritään edellisillä koneilla
vain erottelemaan eri siemenlajit toisistaan
(esim. apilaan timoteista) ja rikkaruohon
siemenistä. Siemenenlajittelijat ovat senvuoksi
pääasiassa vain puhdistuskoneita, rakennetut
tavallisten puhdistajien tapaan. Tavallisimmat
siemenlajittelijat ovat apilan siemeniä varten, myöskin
rehukassiemenille j. n. e. I. A. S-H.

Lajune (saks. Lais), muinainen ritarilinna
Lii-vinmaan koilliskulmassa, Tarton piirikunnassa,
lähellä Viron rajaa. Ruotsalaiset valloittivat
sen Pietari Stolpen johdolla 1600 sekä taas 1621.
V. 1634 se päätettiin purettavaksi, mutta 1644
se kuitenkin määrättiin säilytettäväksi ja vasta
1682 se lopullisesti sai hylkäystuomionsa. L:ssa
ja L:n ympäristössä Kaarle XII joukkoineen oli
talvimajoissa jouluk. 1700-toukok. 1701. L. on
nykyisin Liivinmaan suurin ja kaunein rauniolinna.

Lakaisuparvi ks. Mehiläishoito.

Lakanakylpy, lakanakääre ks.
Kääreet.

Lake [lēk] (engl.; < lat. lacus), järvi.

Lakedaimon [-a´i-], laveammassa
merkityksessä = Lakonia, ahtaammassa merkityksessä =
Lakonian pääkaupunki Sparta (ks. t.). E. R-n.

Lakediivit ks. Lakkadiivit.

Lakeerata. 1. Päällystää puinen, metallinen
tahi muu pinta kiillottavalla peitteellä sivelemällä
sille lakkavernissaa. ks. Lakkamaalaus. —
2. Päällystää pinta värillisellä, sileällä ja
kiiltävällä sivellyksellä, joka täydellisesti peittää puun,
hävittäen sen ominaisuudet näkyvistä. T. S.

Lakeija (ransk. laquais), livreapukuinen
miespalvelija.

illustration placeholder
Lakeinen.


Lakeinen
(lakiakkuna,
reppänä), välikaton
l. laen aukko, josta
savu
lakeistorven kautta
pirtistä nousee
ulkoilmaan ; l.
suljetaan
lakeislaudalla l.
tukkeella.

U. T. S.

Lakeistorvi ks. Lakeinen.

Lake-school [lēk-skūl] (engl.) ks.
Järvikoulu.

Lake Superior ks. Yläjärvi.

Lakh l. lak, Intiassa käytetty 100,000 rupian
nimitys (numeroilla kirjoitettuna 1,00,000).

Lakhesis (kreik., = arvonta), yksi
kreikkalaisten kohtalottarista, moirista. ks. Moira.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0257.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free