- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
479-480

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lakkautuspalkka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

niemeen (nyk. Kap Matapan); itäpuolella on jono
jyrkästi mereen suistuvia vuoria, jotka
koillisessa muodostavat Parnon- (nyk. Malevo-)
vuoriston (korkein kohta 1,940 m) ja päättyvät
Malean niemeen. Taygetoksesta saatiin runsaasti
marmoria ja rautaa, sen rinteet olivat oivallisia
laidun- ja metsästysmaita. L:n keskiosan täyttää
viljaa ja hedelmäpuita kasvava Spartan tasanko,
jonka halki maakunnan suurin joki Eurotas (nyk.
Iri) virtaa; tähän laskee idästä vuolas Oinus
(nyk. Kelephina). Eurotas-joen rämeinen suisto
oli nimeltään Helos („Suo”); kaakossa oli Leuken
kenttä. L:n kaupunkien joukossa saavutti
johtoaseman Sparta; muita olivat Sellasia, Therapne,
Amyklai, Pharis, Las, Gytheion, Helos ja
Epidauros Limera. L:n vanhimpina asukkaina
mainitsevat muinaisajan kirjailijat lelegejä,
minyejä, aiolilaisia, akhaialaisia y. m. heimoja,
joiden historiallisuus osaksi on epävarma.
Sittemmin L. joutui doorilaisten valtaan.
Historiallisena aikana L:n väestön muodosti 3 ryhmää:
1. doorilainen valtaluokka, spartalaiset l.
spartiaatit; 2. entisen „akhaialaisen” väestön
jälkeläiset, vapaat, mutta valtiollisia oikeuksia vailla
olevat perioikit; 3. epävapaat valtionorjat,
helootit. Klassillisella ajalla L:n vaiheet olivat
mitä lähimmin liittyneet Spartan historiaan (ks.
Sparta). V. 195 e. Kr. roomalainen konsuli
Flamininus erotti Spartasta L:n rantakaupungit,
jotka asetettiin Akhaian liiton alaisiksi;
niiden asukkaat saivat myöhemmin nimityksen
„Eleutherolakones” (vapaat lakonialaiset). V. 395
j. Kr. Alarik länsigootteineen hävitti L:aa,
6:nnella ja 7:nnellä vuosis. tunkeutui sinne
slaavilaisia, jotka asettuivat varsinkin
Taygetos-vuoristoon. Myöhemmällä keskiajalla oli L:n
huomattavin kaupunki 1249 perustettu Misithra
(Mistra), missä sittemmin bysanttilainen
käskynhaltija piti asuntoa, kunnes turkkilaiset 1460
valtasivat Morean. V. 1686 valloittivat
venetsialaiset Morosinin johdolla L:n, josta
muodostivat „Laconia” nimisen maakunnan,
pääkaupunkina Monemvasia. Mutta 1715 L. jälleen joutui
Turkille. Taygetos-vuoristossa asuvat mainalaiset
(mainootit) säilyttivät kuitenkin itsenäisyytensä
ja ottivat tehokkaasti osaa Kreikan
vapautussotaan. — Muinaisesta L:sta on nyk. Kreikan
kuningaskunnassa tehty 2 „nomos”ta:
Lakedaimon (3,164 km2, 87,106 as., 1907, pääkaupunki
Sparta) ja Lakonike (1,278 km2, 61,522 as., 1907,
pääkaupunki Gytheion l. Marathonisi).

E. R-n.

Lakonian-lahti, keskimäisen Peloponnesokseen
etelästä pistävän poukaman muinainen nimitys,
nyk. Marathonisin-lahti; sen rannoilla
harjoitettiin purppurasimpukan pyyntiä. E. R-n.

Lakoninen, lyhyt ja ytimekäs (puhetapa, josta
spartalaiset olivat kuuluisat).

Lakosauma, kivimuurissa kivi- tahi
tiilikerrosten väliin jäävä vaakasuora sauma.

Lakovilja, maahan painunut l. kaatunut
korsivilja tahi heinä. Lakoon menee etupäässä
multavalla ja vahvasti eläinlannalla lannoitetulla
maalla erityisesti sellainen vilja, joka on
kasvanut runsaasti vartta ja erittäinkin lehtiä, jotka
rehevyydellään liiaksi varjostavat kasvin
tyvipuolta. Varsinkin kostealla ja sateisella säällä
pehmenevät varren ala-osat, jaksamatta enää
kantaa rehevää ja sateen raskauttamaa yläosaa.
Ennen luultiin l:n aiheutuvan siitä, että maasta
puuttui erinäisiä ravintoaineita, mutta
myöhemmin on tultu siihen käsitykseen, että valon
(auringon vaikutuksen) puute ja siitä johtuva löyhä
solurakenne, usein yhdessä sateen tai rakeitten
väkivaltaisen painamisen kanssa, lienevät
varsinaisimpina aiheuttajina. Lakoon mennyt vilja
tulee kukkiessaan epätäydellisesti
hedelmöittyneeksi, josta johtuvat vajaat tähkät ja tyhjät
jyvänkuoret. Korren (oljen) laatu myöskin
huononee homeen y. m. kasvitautien vaikutuksesta.
Parhaina keinoina l:n välttämiseksi suositellaan
riittävän harvaa kylvöä tahi rivikylvöä, soveliaan
vuoroviljelvksen järjestämistä sekä liiallisen
eläin-lannan välttämistä. U. B.

Lakritsi (lat. liquiri´tia, < kreik. glyky´rrhiza
< glyky´s = makea, ja rhiza = juuri),
imeläpuu-, likviriittimehu, omituinen
väkevänimelä, musta aine, jota valmistetaan Espanjassa,
Ranskassa, Italiassa ja Etelä-Venäjällä
lakritsikasvin juurista keittämällä niitä vedessä,
siivilöimällä ja haihduttamalla kuiviin. Käytetään
lääkkeenä (yskässä, ulostusaineena), oluen lisäaineena,
maalaukseen, saapasmusteeseen y. m. S. V. H.

Lakritsijuuri ks. Lakritsikasvi.

illustration placeholder
Lakritsikasvi.


Lakritsikasvi (Glycyrrhiza glabra),
hernekasveihin kuuluva matala pensas, jolla on
parilehtiset lehdet ja
terttukukinto, hedelmät
palkoja. Kasvaa
Välimeren-maissa, Kaakkois-Euroopassa ja
Etu-Aasiassa,
viljellään Etelä-Saksassa.
Sen keltaiset,
sormenpaksuiset juuret
sisältävät imelänkarvasta glykosidia,
glykyrrhiziiniä, ja
esiintyvät kaupassa
rohdoksena. J. A. W.

Laksatiiviaineet ks. Ulostusaineet.

Lakseerata (lat. laxā´re = tehdä löysäksi), tehdä
vatsa löysäksi; ulostaa; käyttää ulostusaineita.

Lakšmi, Višnu-jumalan puoliso, rakkauden,
kauneuden, hedelmällisyyden ja avioliiton
jumalatar, jonka vertauskuva on lootuskukka ja pyhä
eläin lehmä. E. K-a.

Lakspohja ks. Laakspohja.

Laktaatit, maitohapon suolat.

Laktatsioni (lat. lac = maito), maidon eritys,
myös se aika, jolloin maidon eritys ja
imettäminen tapahtuu.

Laktobasilli ks. Maitohappobasilli.

Laktobasilliini ks. Joghurt.

Laktobutyrometri (lat. lac, genet. lactis =
maito, kreik. būtȳros = voi, ja metron = mitta),
eräs maidon rasvanpitoisuuden mittauskoje. vrt.
Butyrometri.

Laktofeniini, lactyl-p-phenetidiiniä. L. on
kiteinen, veteen liukeneva jauhe, jolla on hieman
vastenmielisen karvas maku. Sitä käytetään
0,5-l,0 g:n annoksina kuumeen- ja särynvastaisena
lääkkeenä. Sen käyttämistä on suositeltu etenkin
lavantaudissa. (Y. K.)

Laktokriitti (lat. lac, genet. lactis = maito, ja
kreik. krīnein = erottaa), ruots. toht. G. De
Lavalin 1885 keksimä maidon rasvanpitoisuuden
tutkimiskoje. Sen käyttö perustui siihen, että

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0264.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free