- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
481-482

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laktometri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

maidon juustoaine liuotettiin hapoilla (etikka-
+rikkihappo), jonka jälkeen rasva erotettiin
keskipakoisvoimalla l:ksi nimitetyllä koneella
pienissä asteikkomittareissa. Rasvamäärä saatiin
tietää asteikosta painoprosenteissa. — Tämä oli
ensimäinen, jotenkin tarkka, yleisempään
käytäntöön soveltuva maidon rasvanpitoisuuden
tutkimistapa. vrt. Maito. E. v. K.

Laktometri (lat. lac, genet. lactis = maito, ja
kreik. metron = mitta), eräs vähäpätöinen,
valo-oppiin perustuva maidon tarkastuslaite, Leedin
keksimä. E. v. K.

Laktoosi ks. Maitosokeri.

Laktoskooppi (lat. lac, genet. lactis = maito,
ja kreik. skopein = katsoa), laite, jolla ennen
aikaan koetettiin tutkia maidon rasvanpitoisuutta
sen läpinäkyväisyyden perusteella, kun
määrätynkokoiseen maitotilkkaan sekoitettiin vettä.
Tavallisimmin käytettiin Feserin l:ia. L:lla
saadut tulokset ovat aivan epävarmat, vrt. Maito.

E. v. K.

Lakunaari-katto (lat. lacūnar), antiikin
ajallakin jo ylhäisten rakennuksissa yleinen,
erilaisilla kaseteilla, ruusukkeilla, kultauksilla y. m.
koristettu puinen korukatto, kasettikatto.

U-o N.

Lalande [-ã´d], Joseph Jérôme
Lefrançois de
(1732-1807), ransk. tähtitieteilijä,
opiskeli samalla sekä laki- että tähtitiedettä, mutta
valitsi lopulta tähtitieteen elämäntehtäväkseen,
tuli 1761 professoriksi Collège de Franceen ja
sittemmin École de militairen observatorin
pysyväiseksi johtajaksi. Toimeenpanemillaan
järjestelmällisillä kiintotähtien asemain havainnoilla
hän hankki ainehiston erinomaiseen
tähtiluetteloon „Catalogue of 47,390 stars” (1847), jonka
Baily julkaisi ja joka on tehty L:n omassa
„Histoire céleste française” (1801) nimisessä teoksessa
julkaistujen tulosten perustalla. Suuremman
merkityksen hän kuitenkin on kenties
saavuttanut teoksellaan „Traité d’astronomie” (1764),
joka on ensimäinen täydellinen tähtitieteen
oppikirja. L:n toiminta oli muuten erittäin
monipuolinen. — L:n palkinto on nimeltään L:n
1802 perustama, Ranskan tiedeakatemian hallussa
oleva, tähtitieteellisistä teoksista annettava
kunniapalkinto.

Lalique [-li´k], René (s. 1860), ransk.
koristetaiteilija. Kullan, jalokivien ja varsinkin
emaljin ja puolijalokivien käsittelyssä L. on nykyajan
etevimpiä, omintakeisimpia mestareita, itsenäisen
„uuden taiteen” kehittäjiä, joka koristeteoksissaan
(solkia, neuloja, rannerenkaita, rautatakeita,
lamppuja, huonekaluja y. m.) on keksinyt uusia
aineyhdistelmiä ja sommitteluita ja joka
hallitsee tekotapaansa siinä määrin, että hän on
osannut antaa taiteellisen leiman miltei mille
tekoaineelle tahansa. E. R-r.

L’Allemand [lalmã´], Siegmund
(1840-1910), itävalt. taidemaalari, Wienin
taideakatemian professori. Maalannut taistelukuvia m. m.
tansk.-saks. sodasta 1864, johon hän itse otti osaa,
historiallisia laatukuvia ja monumentaalisia
ratsastajatauluja. E. R-r.

Lallero ks. Mutu.

Lallerstedt, Erik Julius (s. 1864),
uudemman ruots. arkkitehtuurikoulun etevimpiä ja
itsenäisimpiä edustajia, taideakatemian uuden
talon sekä lukuisain huomattavampien Tukholman
julkisten ja yksityisrakennusten rakentaja. L. on
menestyksellä työskennellyt
kirkkorakennus-alallakin. V:sta 1904 taideakatemian jäsen ja v:sta
1905 teknillisen korkeakoulun professori.

Lalli l. Lalloi, piispa Henrikin murhaaja,
oli muinaistarun mukaan varakas ja mahtava
talonpoika ja asui Köyliönsaaressa. Erään
murhatyön takia oli piispa Henrik tuominnut hänet
kirkonrangaistukseen, ja siitä L. kantoi piispalle
kaunaa. Matkoillansa Henrik saapui kerran L:n
poissa ollessa hänen taloonsa, ja kun emäntä,
Kerttu nimeltä, kieltäytyi hänelle ruokaa
antamasta, otti piispa tarpeensa väkisin, jättäen
kuitenkin sijaan runsaan maksun. Mutta L. kotiin
tullessaan suuttui silmittömästi, ajoi piispaa
takaa ja surmasi hänet. Legenda kertoo sitten
mitenkä L:n tavoittaessa päähänsä panemaansa
piispan hiippaa kaikki hiukset lähtivät
kamarasta irti ja mitenkä hiiret häntä ahdistivat,
niin ettei saanut rauhaa mistään. — L:n nimi
tavataan ensi kerran 1486 eräässä
rajankäynnissä Turun piispan alueen ja talonpoikain
välillä, jolloin rajapyykkien seassa on „L:n
kodiksin” (Lallis bolstad); Messenius „Scondia
illustrata”ssaan mainitsee hänet Henrik piispan
murhaajaksi. K. G.

Lallukka, Juho (s. 1852), liikemies,
kauppaneuvos, toimi v:sta 1878 kauppiaana Räisälässä,
1879-90 Käkisalmessa; perusti 1891 yhdessä
J. Häklin ja V. Paischeffin kanssa Viipuriin
tukkuliikkeen Häkli, Lallukka ja Kumpp. (ks. t.),
joka 1902 joutui kokonaan hänen haltuunsa ja
1912 muutettiin osakeyhtiöksi; valittiin 1911
valtiopäiville. L. on tullut tunnetuksi
suomalaisen liike-elämän kohottajana, taiteen,
kirjallisuuden ja kansanvalistuksen auliina kannattajana
m. m. ylläpitämällä perustamaansa Räisälän
kansanopistoa.

Lally-Tollendal [lali-tolãda´l]. 1. Thomas
Arthur
L. (1702-66), kreivi, ransk. sotilas
irlantilaista sukuperää, oli mukana Puolan ja
Itävallan perintösodissa vaikuttaen ratkaisevasti
Fontenoy’n voittoon (1746), minkä jälkeen
ylennettiin brigadikenraaliksi. Seitsenvuotisen sodan
aikana L. v:sta 1758 taisteli ranskalaisten
ylipäällikkönä Intiassa englantilaisia vastaan, mutta
pakotettiin 1761 antautumaan Pondichérissa;
kavalluksesta syytettynä hän puolueellisen
oikeudenkäynnin jälkeen tuomittiin kuolemaan ja
mestattiin 1766. Hänen poikansa (ks. alempana)
onnistui saada tuomio kumotuksi 1778, mutta 1784
Rouen’in parlamentti uudelleen julisti L:n
syylliseksi. [Hamont, „L.-T.”]

2. Trophime Gérard L. (1751-1830),
markiisi, politikko ja kirjailija, edellisen poika;
perustuslakia säätävän kansalliskokouksen jäsenenä
1789 L. koetti turhaan olla ylhäisaatelin ja
kolmannen säädyn välittäjänä päämääränään
perustuslaillinen valtiosääntö ja kaksikamarinen
eduskunta; pakeni syksyllä 1789 Englantiin,
palasi 1792 Ranskaan, vältti töin tuskin syyskuun
murhat, läksi uudelleen Englantiin, palasi
lopullisesti Ranskaan 1799; nimitettiin restauratsionin
jälkeen pääriksi 1815; v:sta 1816 akatemian jäsen;
teoksia „Défense des émigrés français” (1794),
„Essay sur la vie de Th. Wentworth” (1795).

Lalo, Édouard (1823-92), ransk. säveltäjä,
pääteokset: ooppera „Le roi d’Ys”, 3
viulukonserttoa, norjalainen rapsodia. I. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0265.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free