- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
489-490

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lambrekiini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

489

vaikka se mahdollisesti synnyttää lieviä
ripuli-kohtauksia. P. B.

Lambrekiini (ransk. lambrequin), kypärästä
koristuksena riippuva liuskareunainen vaate;
sittemmin reunaan leikatuilla hammastuksilla ja
usein liuskain välisillä tupsuillakin koristettu
ovi- ja ikkunaverhojen (sänky- ja
valtaistuin-katosten) ylin vaakasuora kaapu. U-o N.

Lambton [lämtan], John George, D u
r-hamin jaarli (1792-1840), engl. valtiomies,
L. valittiin jo 1813 parlamenttiin, jossa liittyi
whig-puolueeseen ja pian tuli huomatuksi etevän
puhetaitonsa ja myöskin radikaalisten
mielipiteittensä tähden. V:sta 1817 hän alkoi ajaa
parlamenttireformia ja 1821 hän parlamentissa
pitämässään suuressa puheessa vaati valtiollisen
äänioikeuden laajentamista, yhtäläisiä
vaalipiirejä, lahonneitten kauppalain edustusoikeuden
poistamista y. m. V. 1830 L. tuli Greyn
whig-ministeristön jäseneksi, ja hän se pääasiallisesti
valmisti sen parlamentinparannusehdotuksen, joka
hiukan muutettuna hyväksyttiin 1832; kävi
sam. v. erityisenä lähettiläänä Pietarissa; erosi
seur. v. miuisteristöstä tyytymättömänä sen
kovakouraiseen Irlannin politiikkaan. L. nautti
tämänkin jälkeen suurta kansansuosiota, ja
whig-puolueen vasemmisto piti häntä
pääministeriehdokkaana, mutta toiselta puolen hänen
ääri-mäiskantaiset mielipiteensä ja kiivas luonteensa
vieroittivat hänestä whig-puolueen johtavat
miehet, joista varsinkin Brougham alkoi esiintyä
hänen vastustajanaan. Oltuaan uudelleen
hallituksen erityisenä lähettiläänä Pietarissa 1835-37 L.
1838 nimitettiin Kanadan kenraalikuvernööriksi;
samalla hän sai melkein diktaattorin vallan
voidakseen lopettaa maassa puhjenneet
levottomuudet. Mutta kun hallitus ei Broughamin
juonittelujen johdosta hyväksynyt hänen antamaansa
armahdusjulistusta, niin L. sam. v. luopui
virastaan ja palasi Englantiin. Seur. v. 1839 hän
esitti parlamentille kuuluisan selontekonsa
„Re-port on the affairs of british North America".
Tässä merkillisessä asiakirjassa esitettiin ensi
kerran ne periaatteet, jotka sittemmin ovat olleet
Englannin siirtomaapolitiikan johtavia aatteita
siirtomaiden itsehallinnon kehittämiseen nähden.
Tämän siirtomaapoliittisen ohjelmansa ja
tehokkaan osanottonsa johdosta suuren
parlamentin-parannuksen aikaansaamiseksi L. on luettava
viime vuosisadan suurimpien engl. valtiomiesten
joukkoon. [Stuart J. Reid, .,Life and letters of
the first earl of Durham", Egerton. „Short
his-tory of the british colonial policy".] J. F.

Lamellibranchiata ks. Nilviäiset ja
Simpukat.

Lamellicornia ks. Lelitisarviset.

Lamellirostres ks. S ä 1 ö n o k k a i s e t.

Lamennais [laman?], Hug u es Félicité
Robert de (1782-1854), ransk.
jumaluusoppinut ja yhteiskunnallinen kirjailija; ihastui
poikana valistusfilosofian aatteisiin, mutta muuttui
nuorukaisena jyrkästi katolilaiseksi, niinkuin
näkyy hänen yhdessä veljensä kanssa
julkaisemastaan esikoisteoksesta „Réflexions sur 1’état de
1’église en France pendant le 18 :e siècle et sur
sa situation actuelle". V. 1816 L. vihittiin
papiksi. Mitä suurinta huomiota herätti hänen
kirjansa „Essai sur l’indifférence en matiöre de
religion" (1817-23). Siinä hän intohimoisella voi-

490

maila hyökkäsi uudenaikaisen suvaitsevaisuuden
ja yksityisen vapaan arvostelun kimppuun ; juuri
viimemainittu oli muka vienyt ateismiin ja
hengelliseen kuolemaan. Ainoastaan ehdoton
alistuminen katolisen kirkon erehtymättömään
auktoriteettiin saattoi pelastaa ja uudistaa Euroopan
yhteiskunnat. Myöskin n. s. gallikanismin hän
tuomitsi (ks. Gallikaaninen kirkko).
Teos saavutti paavin täydellisen hyväksymisen,
ja L:lle tarjottiin kardinaalin arvo, minkä hän
kuitenkin hylkäsi. Mutta pian hänen hehkuva
intonsa suuntautui uusille urille. Heinäkuun
vallankumouksen jälkeen (1830) L. yhdessä
ystä-väinsä Lacordaire’n ja Montalembert’in kanssa
alkoi julkaista aikakauskirjaa „L’avenir", jonka
tunnuslauseena oli „Jumala ja vapaus". Hän
vaati täydellistä vapautta joka alalla:
omantuu-nonvapautta, opetusvapautta, painovapautta,
kokoontumisvapautta, mutta tämä vapaus oli
yhdistettävä paavin rajattomaan valtaan ja sen
edellytyksenä oli kirkon ja valtion ero. Mutta tämä
omituinen „vapaamielinen ultramontanismi" ei
ollut katolisen kirkon johtaville piireille mieleen,
ja 1832 paavi tuomitsi L:n vapaamieliset aatteet
vääriksi. L. alistui ensin, mutta rikkoi pian
kokonaan suhteensa paaviin ja katolisuuteen.
V. 1834 hän julkaisi vallankumouksellisen
kirjansa ..Paroles d’un crovant", jossa hän syytti
hengellisiä ja maallisia vallanpitäjiä kansojen
sortamisesta ja uskonnon nimessä vaati kansan
suverenisuutta. Katolisuuden sijaan L. nyt
tahtoi asettaa kristillisyyden, uskonnollisen
itsekkäi-syyden sijaan kristillisen sosialismin.
Tämänsuuntaisia ajatuksia hän esittää kirjoituksissaan
„Affaires de Rome" (1836), „De la religion"
(1841) ja varsinkin teoksessa „Esquisse d’une
philosophie" (1841-46), joka sekä aatteellisesti
että selvän, loistavan kirjoitustapansa tähden on
hänen neronsa paras tuote. Helmikuun
vallankumouksen jälkeen hänet valittiin 1848
kansalliskokoukseen. jossa liittyi äärimmäiseen
vasemmistoon. V:n 1851 valtiokaappauksen jälkeen hän
käänsi ranskaksi Dantea. L:n „Oeuvres
complè-tes" ilmestyivät 1844. „Oeuvres posthumes"
(1855-58), „Oeuvres inédites" (1866) ja „Lettres
inédites" (1898). [Schérer, „Mélanges de
eriti-que religieuse", Laveille’n ja Boutard’in [-elämäkerrat.]-] {+elämä-
kerrat.]+} J. F.

Lamentatsioni (lat. lumen tä’ri = valittaa),
valitus. Latinaisessa Raamatussa „Jeremian
valitusvirret" ovat nimeltään lamentationes (myös
threni ja lamenta) ; myöskin katolisen kirkon
liturgiassa esiintyy sama nimitys.

Lameth [-e’t], 1. Charles, kreivi d e L.
(1757-1832), ransk. valtiomies, otti osaa
Pohjois-Ameriikan vapaussotaan; nimitettiin sieltä
palattuaan everstiksi ja kamariherraksi;
perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa (1789-91)
L. kuului radikaaliseen ryhmään ; palveli sen
jälkeen armeiassa, vangittiin kuningasvallan
kannattajana 1792, mutta pääsi pakenemaan ja
asettui kauppiaaksi Hampuriin; palasi konsulihalli
tuksen aikana Ranskaan; oli v:sta 1827
edustajana. — 2. Alexandre, kreivi d e L.
(1760-1829), edellisen veli, oli myöskin mukana
Poh-jois-Ameriikan vapaussodassa, kuului niinkuin
veljensäkin perustuslakia säätävässä
kansalliskokouksessa vasemmistoon; oli sittemmin
upseerina pohjois-armeiassa ja joutui yhdessä Lafayet-

Lambrekiini—Lameth

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0269.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free