Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lambrekiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
491
ten kanssa itävaltalaisten vangiksi 1792;
päästyään 1795 vapaaksi harjoitti veljensä kanssa
tukkukauppaa Hampurissa; palasi 1799
Ranskaan, missä pääsi prefektiksi; edustaja v:sta
1819. Huomattava on L:u teos ,,Histoire du
l’as-semblée constituante" (1828-29).
La Mettrie [metri’], Julien Of fr ay de
(1709-51), ransk. lääkäri ja kirjailija, synt.
Saint-Malossa Bretagnessa. Sotalääkärinä ollessaan hän
herätti suurta pahennusta sekä filosofisilla
teoksillaan, joissa esitti jyrkkää materialismia, että
myrkyllisillä kiistakirjoituksillaan useita
virka-veljiänsä, Pariisin lääkäreitä, vastaan. Siirtyi
ensiksi Alankomaihin ja sitten Preussiin, missä
eli viimeiset elinvuotensa Fredrik II:n hovissa.
L. M. sanoo vaarinottaneensa itsessään,
kuumetautia sairastaessaan, kuinka veren aaltoileminen
vaikutti mielikuvien juoksuun ja kaikkiin
henkisiin toimintoihin, sekä tulleensa sen nojalla
siihen päätökseen, että „sielunelämä" kokonaan
johtuu ruumiista, „sielua" ei ole. Hän esittää
näitä mielipiteitään teoksissaan „Histoire
naturelle de 1’aine" (1745), „L’homme machine"(1748)
y. m. Sitä paitsi hän puolustaa aistillisen
nautinnon siveysoppia (,,Anti-Sénëque. ou discours sur
le bonheur", „La volupté", „L’art de jouir" y. m.).
L. M. esittelee ilmeisellä mielihyvällä
naturalistisia väitteitään mitä jyrkimmässä ja
loukkaavim-massa muodossa. [Quépat, „Essai sur L. M."
(1873).] A. Gr.
Lami [-ml’], Eugène Louis (1800-90),
ransk. taidemaalari; Gros’n ja H. Vernefn oppilas,
monipuolinen ja laajalti matkustellut taiteilija,
joka on maalannut sota- ja historiatauluja sekä
aikansa hienoston elämää esittäviä kuvia. L. oli
erittäin etevä ja suosittu vesivärimaalari ja
pii-rustaja, työskenteli kirjojen kuvittajana ja
julkaisi kivipiirroksia. E. R-r.
Lami [-mi’], Stanislas (s. 1858), ransk.
kuvanveistäjä ja taidekirjailija; on julkaissut
kuvanveistäjiä koskevia sanakirjoja antiikin (1884),
Ranskan keskiajan (1898), Ludvik XIV:n (1906)
ja Ludvik XV;n (1910) aikuisista
kuvanveistäjistä. E. R-r.
Lamia, Othrys-vuoriston etelärinteillä
Phthiotis maakunnassa sijaitseva, vahvasti linnoitettu
muin.-kreik. kaupunki, tunnettu etenkin n. s.
La-mian sodan (ks. t.) näyttämönä. Nyk. L.
(turkkilaisten Zitu’ni), jonka itäpuolella kohoaa
keskiaikainen linnoitus, on Phthiotiin nomoksen
pääkaupunki ia arkkipiispan sija; 8,520 as.
E. R-n.
Lamian sota, se sota, jota Kreikan valtiot
kävivät Makedoniaa vastaan 323-322 e. Kr. Heti
tiedon saavuttua Aleksanteri Suuren kuolemasta
asettui Ateena kapinan etunenään, johon
yhtyivät aitolialaiset, myöhemmin myös lokrilaiset ja
phokilaiset, sekä useat muut Keski-Kreikan
heimot ynnä monet, Peloponnesoksen valtiot.
Leosthe-neen johtama liittolaissotajoukko taisteli aluksi
onnellisesti; niinpä Makedonian käskynhaltija
Antipatros voitettiin Herakleian seuduilla ja
sulkeutui lujaan Lamian kaupunkiin, missä sai
kestää pitkällistä piiritystä (siitä nimitys). Mutta
kun Antipatroksen onnistui vapautua
saarros-tilasta ja yhtyä Vähästä-Aasiasta saapuneihin
apujoukkoihin, kääntyi onni. Krannonin luona
Keski-Thessaliassa syntyi taistelu (elok. 322
e. Kr.), joka ratkaisi koko sodan. Kun Anti-
492
patros ryhtyi rauhankeskusteluihin kunkin
valtion kanssa erikseen, alistuivat ne toinen
toisensa perästä. Viimein oli Ateenankin pakko
taipua rauhaan; se menetti osan aluettaan ja
sen täytyi muuttaa valtiomuotonsa
timokraatti-seksi, jonka lisäksi sijoitettiin makedonialainen
varusjoukko Munykhiaan. Demosthenes ja
Hypereides y. m. sodan alkuunpanijat, joita oli
vaadittu luovutettaviksi, pakenivat ja tuomittiin
poissaolevina kuolemaan; edellinen pelastautui
vainoojiensa käsistä myrkyttäytymällä,
jälkimäinen y. m. mestattiin. Ateena kadotti lopullisesti
johtoasemansa Kreikassa. E. R-n.
Lami’i [-&’•], Mahmud ben Osman(k. 1530
t. 1531), turk. runoilija. Hänen teoksistaan
mainittakoon neljä suurta eepillistä runoa, joiden
aiheet on otettu persialaisesta tarustosta, „Wamik
ja Asra" (julk. 1833), ,.Wis ja Ramin" „Absäl
ja Selman" sekä „Ferhädnämeh" (julk. 1812).
n. n-a.
Laminaria, ruskoleväsuku, lehdenmuotoisessa
sekovarressa juuren tapaiset kiinnittymiselimet.
Useita, enimmäkseen isoja lajeja (aina 2-3 m)
etenkin pohjoisen kylmän ja lauhkean vyöhykkeen
merissä. L. Cloustonistu, L. digitatasta. ja L.
saccliarinastn saadaan kelpiä (ks. t.) ja
manniit-tia, ensinmainitun varret pullistuvat
kastues-saan ja niitä lääkärit käyttävät aukaisemaan
umpeen menneitä hienoja tiehyitä, ]j. esculenta
kelpaa vihannekseksi. J. A. W.
Lamingin massa, rautavihtrillin, kalkin ja
sahajauhojen seos, jota käytetään valokaasun
puhdistamiseen kaasutehtaissa. 8. V. H.
Lamium ks. Peippi.
Lammainen, jo keskiajalla
lohenkalastuksestaan kuulu virtapaikka Kokemäenjoessa; sen
partaalla oli ennen markkinapaikka.
Lammas kuuluu eläintieteellisesti
märehtijöiden lahkon onttosarvisten ryhmään (Cavicornia).
L:n (Ovis) samoin kuin sen sukulaisen vuohenkin
luullaan polveutuvan antiloopeista (ks. t.). Villit
1.-lajit ovat kaikki vuoristoeläimiä,
keveäraken-teisia, ketteräliikkeisiä. Pääasiallisimmin niitä
tavataan Aasian ylängöillä, jossa niiden alkukoti
nähtävästi on ollut. Niitä on vain muutamia
lajeja Euroopassa, Afrikassa ja Ameriikassa
(Välimeren rannoilla, Korsikassa ja Sardiniassa).
Villeistä 1.-lajeista ovat ainoastaan muutamat
todellisia päälajeja, joista sitten useita toisintomuotoja
on kehittynyt. Päälajeista tunnetuimmat ovat:
li a r j a-1. (Ammotragus tragelaplius).
aasialainen a r g ii 1 i (Ovis ammon),
ameriikkalai-n e n v u o r i l. (argali) (O. montana), mufloni
(O. musimon). — Kesytys historia ja
rodut. Kesyä l:ta (O. aries) on epäilemättä jo
esihistoriallisina aikoina Euroopassa, Aasiassa ja
Afrikassa ollut kaksi rotua, s u o-l. (O. aries
pa-Instris) ja p r o n s s i-1. (O. aries Studeri).
Myöhemmät kesyt l:t polveutuvat todennäköisesti
näistä alkuroduista. Euroopan vanhin kesy 1..
suo-1., lienee risteytetty muflonilla, jotenka sen
koko ja villavuus on parantunut. Roomal.
sivistyksen levitessä tuli Eurooppaan hienovillainen
r a s v a h ä n t ä-1. (O. aries africana). Tällä
risteytettiin Italian ja Espanjan silloisia rotuja.
Viimemainitussa maassa se antoi alkuaiheen
meri no-rodun syntymiselle. Vanhasta
suo-l:sta polveutuvana pidetään engl. Walesin
vuori-l:ta, pronssi-l:n jälkeläisenä skottil. kangas-l:ta,
La Mettrie—Lammas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
