- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
505-506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lamprofylliitti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

003

Lamprofylliitti—Lancaster

506

jinansa esiintyivät m. m. F. Rachfal, M. Lenz,
G. v. Below. E. Bernlieim ja H. Rickert.
Hänen kiistakirjoituksistaan mainittakoon: »Alte
und neue Richtungen in der
Geschichtswissen-sehaft" (1896), „Was ist Naturgeschichte"
(»Deutsche Zeitschrift für Geschichtswissenschaft"
1896-97), „Die kulturhistorische Methode" (1899).
..Die historische Methode von Herrn v. Below"
(1899). Huomattavimmat hänen historiallisista
teoksistaan ovat: „Beiträge zur Geschichte des
französischen Wirtschaftslebens im 11.
Jahrhun-dert" (1878), „Initialornamentik des 8 bis 13.
Jahrhunderts" (1882), „Deutsches
Wirtschafts-leben im Mittelalter" (1886) ja hänen suurin
teoksensa »Deutsche Geschichte" (1891-1909).
V:sta 1894 L. johtaa kokoelmateoksen
»Allgemeine Staatengeschichte" (Heeren-Ukertin
»Geschichte der europäischen Staaten") julkaisemista.
V. 1909 hän perusti Leipzigin yliopistoon
laitoksen »Institut fiir Kultur- und
Universal-geschichte". J. F.

Lamprofylliitti, kiilteen näköinen ja yhteen
suuntaan suomuiksi lohkeava, mutta rombisesti
kiteytyvä kivennäinen, väriltään kullankeltainen.
Kokoomukseltaan 1. on monimutkainen silikaatti,
joka m. m. sisältää zirkoonia ja titaania.
[H,Na,K)4(Fe.Mn)4(Ti.Zr)Si4Oln]. Esiintyy
nefe-liinisyeniiteissä. P. E.

Lamprofyyriset vuorilajit, H. Rosenbuschin
järjestelmässä ryhmä juonivuorilajeja, joille
yhteistä on runsaampi tummien kivennäisten määrä
kuin niissä syvävuorilajeissa, joista ne ovat
erkaantuneet. Niiden vastakohtana ovat apliittiset
juonivuorilajit. P. E.

Lampsakos,
muinais-kreik. kaupunki
Helles-pontoksen aasianpuolei-sella rannalla, alkuaan
miletolaisten ja
phokaia-laisten perustama
siirtola. Tunnettu m. in.
Priapos jumalan
palveluksen pesäpaikkana.

Lampsana,
linnun-kaali, kasvisuku
mv-kerökukkaisten heimossa, n. 3-4 lajia vanhan
maailman pohj.
pallonpuoliskolla. Meillä L.
communis yleinen
1-vuotinen rikkaruoho koko
maassa. Sillä on
vähäinen, keltainen mykerö,
jossa vain harvoja kieli
-mäisiä kukkia, hedelmä
haiveneton. ./. A. W.

Lampunnoki, noki, jota valmistetaan
polttamalla vahvasti savuavia öljyjä; on hyvää
mustaa maaliväriä. S. V. TJ.

Lampuoti ks. Maanvuokra.

Lampuotitila ks. Maanvuokra.

Lampyris ks. Kiiltomato.

Lamsdorff, Vladimir Nikolaievits
(1845-1907), kreivi, ven. valtiomies, aloitti
palveluksensa ulkoasiainministeriössä 1866. tuli 1892
ulkoasiainministerin apulaiseksi, oli v. t.
ulkoasiainministerinä 1900, vakinaisena 1901-06. L. sai
Itävallan kanssa aikaan n. s. Mürzstegin
sopimuksen Makedonian olojen järjestämisestä, mutta

L. communis.
2 varren osa, 3 mykerö, 4
mykerö hedelmäasteella. s
kukka. s pähkylä.

ei voinut ponnistuksistaan huolimatta estää
Venäjän ja Japanin välejä rikkumasta 1904.

Lamuutit, tunguusiheimo, asuu
Koillis-Sipe-riassa, Jakutskin alueessa, Indigirka- ja
Kolvma-jokien välimailla; lukumäärä korkeintaan 3,000.
L:n kaunissointuinen kieli eroaa täydellisesti
muitten heimokuntain kielestä. Toimeentulonsa he
saavat poronhoidosta ja -metsästyksestä. Kaikki
ovat kristittyjä. F.. K. K.

Lana [lä-] (lat.), villa. L. p h i 1 o s o p h i c a,
sen valkoisen keveän aineen vanlia nimitys, joka
syntyy sinkin palaessa (sinkkioksidi).

Lancashire [lärjkasiaj ks. Lancaster.

Lancashire-kattila, kahdella tulitorvella
varustettu lieriökattila; saanut nimensä
samannimisen maakunnan mukaan Englannissa, jossa
sitä ens*n ruvettiin käyttämään.

Lancaster [läT]kastaJ. 1. L. 1. Lancashire,
kreivikunta Luoteis-Englannissa, meren ja
Pen-ninin-vuorten välissä, Merseyn pohjoispuolella;
4.887 km3, 4,406.787 as. (1901), 902 kmMlä.
Hallinnollisesti useat kaupungit ovat kreivikunnasta
erotetut, joten L. hallinnollisena alueena
käsittää 4.423 km3, 1.827,436 as. L. on maailman
tärkeimpiä vuorityö- ja teollisuusalueita.
Tärkein kaivostuote on kivihiili (23,? milj. ton. 1909).
Puuvillateollisuus on maailman suurin; siinä
työskentelee n. 400,000 henkeä. Keskusta on
Manchester. Kreivikunnan suunnatonta
raaka-aineen tuontia ja teollisuustuotteitten vientiä
pääasiallisesti välittävä Liverpool on Englannin
toinen kauppa- ja merenkulkukaupunki. —
Pääkaupunki on Lancaster. — L. oli keskiajalla
läänitettynä kuningassuvun jäsenille ensin earli-,
sitten herttuakuntana. Yhä vielä ovat
kreivikunnan tulot kuninkaan käytettävissä. —
Henrik III läänitti L:n earlikuntana 1267
nuoremmalle pojalleen Edmundille. Hänen
pojanpoikansa Henrik tuli 1351 L:n herttuaksi ja
linna-kreiviksi. Henrikin vävy Juhana Gauntilaiuen
(Gentiläinen), kuningas Edvard III:n neljäs
poika, peri 1362 nämä arvot. Juhanan poika
Henrik menetti isänsä kuoltua 1399 lääninsä,
mutta anasti sam. v. kruunun nimellä Henrik IV.
Hänen aikanaan säädettiin, että L:n
herttua-kunta kruunun maista erotettuna alueena
kaikiksi ajoiksi kuuluisi Henrikin jälkeläisille.
Henrik TY:n nuorempi poika Juhana (1389-1435),
v:sta 1414 Bedfordin herttuana, oli veljensä
Henrik V:n etevin apulainen. Hoiti Englannin
hallitusta veljensä sotiessa Ranskassa ja oli
Henrikin kuoltua 1422 Pohjois-Ranskankin hallinnon
johtajana. Hän koetti kaikin voimin ylläpitää
Englannin valtaa Ranskassa sekä Burgundin
kanssa tehtyä liittoa ja hoiti Ranskan hallitusta
ankarasti mutta oikeamielisesti; Englannissa hän
osasi joksikin ajaksi sovittaa kuningassuvun
jäsenten keskinäisen eripuraisuuden. Orleansin
neitsyeen esiintyminen aikaansai englantilaisille
epäedullisen käänteen sodassa, ja 1435 Burgundin
herttua Filip Hyvä luopui Englannin liitosta,
tehden rauhan Ranskan kuninkaan kanssa. —
Kun Ruusujen sodassa Yorkin sukuhaara pääsi
voitolle, julistettiin L. sille kuuluvaksi
yksityisomaisuudeksi. kuten ennen L:n sukuhaaralle, ja
Henrik VII:n valtaistuimelle nousun jälkeen 1485
herttuakunta jäi edelleen samaan
poikkeusasemaan. — 2. Edellisen pääkaupunki, Lune-joen
varrella, 10 km sen suusta; 40,329 as. (1901).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0277.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free