- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
509-510

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Landes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

509

Landes—Landon

510

sen Nigerin suusta. Palkinnoksi L. ensimäisenä
sai Englannin maantieteellisen seuran
kultamitalin. Julkaisi kertomuksen matkasta „Journal of
an expedition to explore the course and
termi-nation of the Niger". Kolmannella matkallaan,
jonka hän teki Liverpoolin kauppiasten
kustannuksella, L. sai surmansa. E. E. K.

Landes [läd], les, (= nummet; < ransk. lande
= nummi, aro), alue Lounais-Ranskassa,
Garonne-ja Adour-jokien sekä meren välissä. Se on n.
34,000 km2 laaja, keskimäärin 60-130 m korkea
tasankomaa, jota kaikkialla peittää kvartäärinen
lentoliiekka. N. 20-80 cm syvällä on kivenkova,
läpäisemätön rautaliiekkakivikerros, joka on
syntynyt tihkuvan veden kemiallisesta vaikutuksesta.
Sadeaikana L. vielä puolen vuosisataa sitten
muuttui vetiseksi rämeeksi, jossa asukkaat
ainoastaan korkeitten puujalkojen varassa pääsivät
kulkemaan: kesällä maa oli kuivaa nummea.
V. 1857 aloitettiin laajasuuntaiset kuivaus- ja
metsä nistutustyöt, niin että nyttemmin n. 1/5
maasta on kasvavaa metsämaata, etupäässä
mäntymetsää. — Rannikkoa reunustavat
Euroopan korkeimmat lentohiekkakinokset
(keskimäärin 45-50 m, korkeimmat 89 m), joita usein on
6-8 toistensa sisäpuolella. Voimakas länsituuli,
joka ne on muodostanut, kuljetti niitä
sisämaahan päin, kunnes 1778 alettiin kiinnittää niitä
rantamänty- (Pinus pinaster) istutuksilla. Uusien
kinosten muodostumisen ehkäisemiseksi on
pitkin rantaa pystytetty suoja-aitaus. Välittömästi
kinosten sisäpuolella on isoja, matalia ja
suola-vetisiä järviä (étang; suurimmat dTTourtin. de
Lacanau, de Cazau ja de Biscarosse), joihin joet
päättyvät. .Ainoastaan yksi étangeista, Bassin
d’Arcachon. on meren yhteydessä leveän, matalan
salmen kautta. — Rannempana olevaa osaa L:sta
nimitetään G r a n d e s L., sisempänä olevaa P
e-t i t e s L. — Asukkaat ovat gascognelaisia,
heidän toimeentulonsa on verrattain niukka. He
elävät etupäässä karjanhoidosta: maanviljelys ei
tuota viljaa riittävästi. Metsänhoito on
nyttemmin hyvin tärkeä. Useissa tehtaissa jalostetaan
rantamännyn pihkaa; sitäpaitsi on masuuneja ja
tiilitehtaita, vaan ei muuta teollisuutta. Suurin
osa L:ia kuuluu departementtiin Landes; 9.364
km5, 293.397 as. (1906) 1. ainoastaan 31 km2:llä;
vain yhdessä departementissa on harvempi asutus.

E. E. K.

Landesgesetz, Landesverfassung f-ts, [–ferfas-suTjk]-] {+-ferfas-
suTjk]+} (saks.), laki taikka valtiosääntö, joka on
voimassa liittovaltioon (eritt. Saksan
valtakuntaan) kuuluvassa osavaltiossa: sen vastakohtana
ovat liittovaltion yhteinen valtiosääntö ja
yhteiset lait. Saksassa valtakunnanlait aina käyvät
..maanlakien" edellä. - - Myöskin Itävallan
keisarikunnan eri ,,maissa" käytetään vastaavia
nimityksiä. R. E.

Landesmann, Heinrich (1821-1902), saks.
runoilija, tunnettu kirjailijanimeltään
Hieronymus Lorin, oli loppuiällään sokea. L:n
perusluonne kirjailijana on pessimistinen.
Hänessä yhtyi filosofinen syvämielisyys
runoilemis-lahjoiliin. Hänen runsaasta tuotannostaan
mainittakoon romaanit „Gabriel Solmar" (1863),
„Tote Sehuld" (1878), „Der elirliche Name"
(1880), novellikokoelmat „Am Kamin" (1856),
„Tntimes Leben" (1860) ja filosofis-kriitilliset
tutkielmat „Philosophisch-kritische Streifziige"

(1873), „GefltigeIte Stunden" (1875), „Natur und
Geist" (1884), „Der grundlose Optimismus" (1894).
L:n runot: „Gedichte" (kokonaispainos, 7:S pain.
1894). ./. n-l.

Landgren f-cnj. Lars (1810-88), ruots.
teologi, k. Härnösandin piispana. L. julkaisi useita
uskonopillisia teoksia sekä laajan
lähetyshisto-rian: ..öfversikt af de protestantiska
missioner-nas uppkomst och närvarande tillstånd" (4 os.
1871-72). [V. Carlgren: „Biskop L. Landgren"
(1908).] E. K-a.

Landini /-di’-], Taddeo (n. 1517-94), it.
kuvanveistäjä ja arkkitehti; työskenteli
Firenzessä ja Roomassa. L:n pääteos on Roomaan
Piazza Mattei’lle v. 1585 pystytetty ,,Fontana
delle tartarughe" (kilpikonna-suihkukaivo), joka
esittää neljää alastonta nuorukaista kohottamassa
kämmenillään kilpikonnia. Tässä suihkukaivossa,
jossa plastillinen ja rakennustaiteellinen puoli
muodostaa ihmeteltävän ehjän, siron
kokonaisuuden, ilmenee Italian renesanssikuvanveisto vielä
ennen rappeutumistaan täydessä jaloudessaan.

E. R-r.

Landino [-1’-]. Francesco (n. 1325-97), it.
urkuri ja säveltäjä, ehkä etevin 14:nnen vuosis.
firenzeläisen ,,uuden säveltyylin" (ars nova)
mestareista. ’ ’ I. K.

Landnämabök, keskiaikaisen islantilaisen
saga-kirjallisuuden merkkiteoksia, tekee selkoa
Islannin asuttamisesta (landnåm), ensimäisistä
uudisasukkaista (landnàmsmenn) ja näitten
jälkeläisistä. Islanti löydettiin n. 850. mutta sen
varsinainen asuttaminen alkaa 874. jolloin Ingolf
Arnarson saapuu Islantiin ja ottaa Reykjavikin
haltuunsa. Tämä tapahtuma muodostaa esityksen
lähtökohdan, ja selonteko saarelle asettuneiden
— etupäässä norjalaisten, mutta osaksi myöskin
ruotsalaisten ja tanskalaisten — uudisasukasten
sukujen kohtaloista ulottuu 1100-luvulle asti.
Teos sisältää n. 3,000 henkilönnimeä ja 1,400
paikannimeä. L. on epäilemättä pidettävä
useitten sa^a-kirjoittajain yhteistyönä. Ensimäisenä
on mainittava pohjoismaisen
historiankirjoituksen isä, Are Frode. Työtä jatkoivat Sturla
Thords-son, Ilaukr Erlendsson y. m. L:n meidän
aikaisista painoksista mainittakoon Det k. nordiske
oldskriftselskabin (1900) ja Valdimar
Asmuudar-soniu (1891) julkaisemat. R. 8.

Landolphia, Apocynaccce-\\e\mooi\ kuuluvia
troopillisen Afrikan pensaita tai liaaneja. N. 16
lajia, joista L. florida, L. owariënsis, L. Kirlcii
antavat kautsukkia. J. A. TV.

Landolt, Hans Heinrich (1831-1910),
saks. kemianprofessori Berliinin
„Landwirtschaft-liche Hochschule"ssa, fysikaalisen kemian
etevim-piä tutkijoita. L. on erittäin tunnettu
orgaanisten aineitten valontaittamiskykvä koskevista
tutkimuksistaan ja presisionimittauksistaan.
Tärkeimmät hänen teoksistaan ovat: „Das
op-tische Drehungsvermögen organischer
Substan-zen und dessen praktiselle Anwendungen"(lS79;
2:nen pain. 1898), ..Physikalisch-chemische
Ta-bellen" (Börnsteinin kanssa; 1883; 2:nen pain.
1894) ja „Lehrbuch der physikalischen und
theo-retischen Chemie" (3:s pain. 1898). Edv. Hj.

Landon [lädo’/, Charles Paul (1760-1826),
ransk. taidemaalari, vaskenpiirtäjä ja kirjailija;
v:sta 1S16 Pariisin Louvre-museon
konservaattori. Maalannut historiallisia ja mytologisia tau-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0279.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free