- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
511-512

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Landes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

511

Landoo—Landskrona

51-2

luja sekii kirjoittanut taiteen alalta erittäin
lukuisia. hänen itsensä usein kuvittamia teoksia.

(E. R-r.)

Landoo (ransk. landau, < saks. Lundauer) ;
keveät nelipyöräiset vaunut, joiden kuomu aukeaa
poikittain keskeltä kahtia, ks. kuvasarjaa A j
o-neuvot II.

Landor [ländö], Walter Savage
(1775-1864), engl. kirjailija, oli hillitön luonteeltaan,
niin että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta
että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Siirtyi
Lontooseen, missä julkaisi englannin ja latinan
kielellä ensimäiset runoelmansa. L:n ensimäinen
laajahko runoteos oli „Gebir" (1798). Tässä,
kuten myös L:n myöhemmissä runoissa, huomaa
järvikoulun (ks. t.), varsinkin Southeyn,
vaikutusta. L:n draamat „Count Julian" (1811),
..Andrea of Ilungary" ja „Giovanni of Naples"
(1839) eivät menestyneet näyttämöllä. Eli
ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen
Wa-lesissa v:een 1805, jolloin hän isänsä kuoltua
sai omaisuuden. Läksi 1808 Espanjaan
taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla
varoillaan soturijoukon ja joutui sentakia taas
taloudelliseen ahdinkoon. Siirtyi 1815 Italiaan,
missä eli 20 vuotta, loppu-iällään vaikeissa
taloudellisissa huolissa, joihin hän ilman Robert
Brow-ningin apua olisi sortunut. L:n pääteos on
..Imaginary eonversations of literary men and
statesmen", jonka kaksi edellistä osaa ilmestyi
1824, ja kolme jälkimäistä 1S29. Tämä teos on
täynnä syviä ajatuksia, joita esittää kaunis,
dramaattisesti voimakas, joskaan ei aina helposti
tajuttava proosatyyli. — Samoin kuin lörd Byron
ja Leigh Hunts, L. oli intohimoinen vapauden
rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis
uhraamaan omaisuutensa. [J. Förster, „W. S. L.,
a biography" (1869, 2 nid.); Colvin, „L." (1881);
Evans, „W. S. L., a critical study" (1892).]

J. H-l.

Landseer [länsiä], Sir Edwin Henry
(1802-73), engl. taidemaalari; vaskenpiirtäjä
John L:n (k. 1852) poika. Kehittyi
taiteilijaksi enimmäkseen ominpäin ja tutkimalla
vanhoja mestareja. L:n kovin runsas maalaustuotanto
käsittää laatu- ja muotokuvia (esim. kuningatar
Viktoria lapsineen) sekä ennenkaikkea eläinkuvia,
jotka tekivät hänestä aikanaan mitä
suosituimman taiteilijan kotimaassaan ja eurooppalaisen
kuuluisuuden. L. kuvaa eläimet psykologin tapaan
antaen niille toisinaan liiaksikin inhimillisiä
luonteenominaisuuksia. Yksinäisissä, etenkin koiria
esittävissä eläinmaalauksissaan, missä
tarkoitus-peräisyys ja anekdoottimaisuus humoristisine,
sentimentaalisine tai pateettisine
syrjävaikutuk-sineen eivät tule näkyviin, L. on luonut
parhaim-pansa. Hänen tunnetuimmista koirakuvistaan
mainittakoon ..Walter Scott koirineen" (1833),
..Aleksanteri ja Diogenes" (1S48),
„Newfoundlan-dilainen meren rannalla" ja ,.Arvokkuus ja
hävyttömyys". Laajalti tunnetuiksi L:n maalaukset
tulivat osaksi hänen itsensä, osaksi hänen
veljensä vaskenpiirtäjä Thomas L:n (k. 1880)
tekemien kaiverros- ja etsausjäljennösten kautta.
L. oli myöskin kuvanveistäjä ja muovaili m. m.
Lontoon Trafalgar Square’lla olevan
Nelson-patsaan pronssiset jalopeurat. [,.Memoirs of Sir
Edwin L." (julk. Stephens, uusi laitos 1873),
„Cata-logue of the works of the låte Sir Edwin L."

(A. Graves) ; elämäkert. kirj. Dafforne (1879),
Stephens (1880), Manson (1902) ja Scott (1903).]

E. R-r.

Landsend [ländzend] oik. L a n d’s E n d (engl.,
= maan loppu), Englannin lounaisin kärki, joka
graniittikallioina Cornwallin-niemimaasta
työntyy 5° 42’ länt. pit. Ulkopuolella on Longships
Rocks-karilla samanniminen valotorni ja 13 km
lounaiseen Wolfs Rockin valotorni. E. E. K.

Landsgemeinde [-mäinde], välittömästi
neuvotteleva ja päättelevä kansalaisten kokous eräissä
Sveitsin kanttoneissa. ks. K a n s a n 1 a i n s ä
ä-d ä n t ö.

Landshut f-hüt], kaupunki Baierissa
Nieder-bayernin hallitusalueessa, jonka pääkaupunki se
on, Isarin ja Miinchenin-Regensburgin rautatien
varrella; 24.799 as. (1910). Lukuisista kirkoista
useat ovat rakennustaiteellisesti huomattavat,
m. m. juhlallinen St Martinskirche (rak. 1407-77)
133 m korkeine torneineen sekä St Jodocuskirche
(v:lta 1338). Mainitsemista ansaitsevat vanha
Traushitz-linna, kunink. linna, ent.
dominikaani-luostari. Vv. 1800-26 täällä oli yliopisto.
Teollisuus sekalainen, viljakauppa melkoinen. — L.
perustettiin 1204. 30-vuotisessa sodassa se oli
useasti ruotsalaisten hallussa. V. 1809 tapahtui
täällä kaksi taistelua itävaltalaisten sekä
ranskalaisten ja heidän liittolaistensa baierilaisten
välillä. E. E. K.

,,Land skall med lag byggas" (ruots.,
oikeastaan; „land skall mæp laglium byggiasochejmæp
valdzverkum", s. o. lain pitää maassa
vallitseman eikä väkivallan), Upplannin laissa (v:lta
1296) oleva lauselma, jota sisältämänsä kauniin
ajatuksen vuoksi useasti vieläkin siteerataan
ruot-salais-suomalaisen oikeuden hengelle kuvaavana.
Lauselma näkyy esiintyneen jo vanhemmissakin
skandinaavilaisissa laeissa. R. E.

Landskrona
krü-J. 1. Kauppakaupunki [-Etelä-Ruotsissa, Malmöhusin läänissä Juutinrauman
rannalla; 16,041 as. (1910). -— L;n vanhempi
osa, sekin verrattain nuori, suorine katuineen
ja säännöllisine rakennuksineen, sijaitsee hyvän,
8-10 m syvän sataman ääressä, jota suojaa
ennen vallituksilla varustettu saari Gråen.
Pääosasta pohjoiseen ja itään kasvavat
uudenaikaiset kaupunginosat ovat vielä suureksi osaksi
rakentamattomia. Eteläänpäin on syntymässä
kaupungin tehdaskortteli, jonka yhteyteen kaivetaan
kaksi isoa satama-allasta. Huomattavin
rakennus on 1549 valmistunut linnoitus, alkuaan
myö-häisgotiikin tyyliin rakennettu, sittemmin osaksi
renesanssityyliin uusittu. Vanhat valliliaudat
ympäröivät sitä vielä; nykyään sitä käytetään
vankilana. Mainittakoon vielä kirkko (rak.
1754-88) sekä raatihuone, joka sijaitsee
tärkeimmän torin. Gamla torgetin, ääressä. Tämän toista
laitaa kulkee pääkatu Storgatan, joka Norra
in-fartsgatan nimisenä jatkuu kaupungin
pohjoispäähän. Puistoja on paljon, kaunein linnoituksen
meren- ja etelänpuolella oleva. — Oppilaitoksia:
reaalikoulu, opettajatarseminaari, alempi
teknillinen koulu, kauppakoulu. Lääninlasaretti, laitos
Suellska stiftelsen. — Teollisuuskaupunkina L.
on Ruotsin kymmenes, tuotannon arvo 25 milj.
mk. (1908). Suurimmat teollisuuslaitokset ovat
sokeritehdas, launoitusainetehdas, höyrymylly
sekä kahvipaahtimo. Teollisuustyöväestö sam. v.
1.900 henkeä. Paitsi teollisuuden tuotteita vie-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0280.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free