- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
513-514

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Landsmaal ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

513

dään kaupungista vil jaa, saviastioita, voita y. m.
V. 19U9 selvitettiin satamassa 3,838 alusta,
joiden nettovetoisuus oli 403.780 rek.-ton. Sam. v.
kauppalaivasto käsitti 22 alusta, vetäen 16,313
rek.-ton. Säännöllinen höyrvlaivayliteys m. m.
Kris-tiaanian, Hampurin ja Grimsbvn kanssa. Useita
rautateitä haarautuu L:sta. — L. sai
kauppa-kaupunginoikeudet 1413. Sodissa 1400-. 1500- ja
1600-luvuilla se usein hävitettiin. Kaupungin
-nojaksi Kristian IIT rakensi linnoituksen 1549.
V. 1644 L:n valloitti Kustaa Horn; se
luovutettiin 1645 takaisin Tanskalle, joka 1658 jätti sen
Ruotsille. Y. 1676 L. uudelleen joutui sodan ajaksi
tanskalaisten käsiin. Lähettyvillä, n. 12 km
L:sta, tapahtui 14 p. lieinäk. 1677 siitä nimensä
saanut taistelu, jossa Kaarle XI voitti Kristian
V:n johtaman armeian.

2. ks. M a a n k r u u n u. E. E. K.

Landsmaal [lansmöl], Norjan uusi, vanhan
tanskalais-norjalaisen kirjakielen rinnalle
kohonnut ja viralliseksi julistettu valtiokieli. Se
perustuu „paraimpiin" kansanmurteisiin, mutta
kun nämä maan eri osissa hyvinkin tuntuvasti
eroavat toisistaan, niin mistään täysin
vakaantuneesta, yhtenäisestä l:sta ei vielä saata puhua.
Tätä yleismurretta käyttävässä kirjallisuudessa
voidaankin sentähden huomata kolme päämuotoa:
1) västlandsmaal, 2) upplandsmaal ja 3)
öst-landsmaal, joista ensimäinen nojautuu läntisiin,
kolmas itäisiin sekä toinen pääasiallisesti
Sæter-dalin ja Telemarkin murteisiin. Kolmas
päämuoto on kirjallisuudessa toistaiseksi hyvin
vähän edustettuna.

Norjan kieli oli 15:nnen ja 16:nnen vuosis.
kuluessa vähitellen tullut syrjäytetyksi sekä
virallisessa käytännössä että kirjallisuudessa, ja
tanskan kieli tuli Norjankin valtiokieleksi. Tosin
seuraavien vuosisatojen kirjallisuudessa tavataan
kielellisiä jälkiä kirjailijain norjalaisesta
syntyperästä. mutta vielä viime vuosisadan
alkupuolella pidettiin tällaisia norjalaisuuksia virheinä.
Vasta unionin lakattua tulee kielen
norjalais-tuttaminen itsetietoiseksi pyrkimykseksi, joka
Wergelandin runoudesta saa ensimäisen
edusta-jansa. Suorasanainen kirjallisuus saa lujan
perustuksen Asbjornsenin ja Moen julkaisemassa
satukokoelmassa (1842). Tietopuolisen perustelun
näille kielen norjalaistuttamispyrinnöille antoi
Knudsen useissa kielitieteellisissä teoksissa ja
tutkielmissa. Mutta tällaiseen vanhan
kirjakielen parantamiseen norjalaisilla aineksilla ei
tyydytty, ja rinnan Knudsenin kielipvrintöjen (norj.
maalstræv) kanssa käy toinen suunta, joka
tahtoo luoda Norjan murteisiin perustuvan puhtaan
norjan kielen. Tämän kielen perustaja ja luoja
on Ivar Andreas Aasen (ks. t.). V. 1853 hän
ensimäisen kerran käytti tätä yleiskieltä
julkaisemassaan teoksessa „Pröver af landsmaalet
i Norge". Silloisessa kielentutkimuksessa vallalla
olevan historiallisen (uusromanttisen)
katsantotavan vaikutuksesta Aasen koetti rikastuttaa
uutta kieltä vanhentuneilla muodoilla, huolimatta
siitä, olivatko ne murteissa harvinaisia; ja kun
etupäässä Länsi-Norjan murteet olivat
muinais-kieltä lähempänä, niin uusi kirjakieli aluksi tuli
pääasiallisesti länsinorjalaiseksi. Myöhemmin ovat
kuitenkin muutkin murteet saaneet edustajia ja
puolustajia. Niistä lukuisista kirjailijoista, jotka
kirjallisessa toiminnassaan ovat käyttäneet
lands-17 V Painettu »•/, 13.

514

maalia, mainittakoon A. O. Vinje, Kr. Janson,
A. Garborg, John Lie, P. Sivle, I. Mortenson.
K. Löland. Kouluissa opetetaan molempia kieliä:
ylioppilastutkinnossa ja yliopistossa vaaditaan
taitoa molempien kielten kirjallisessa
käyttämisessä. L:ia käsittelevistä oppikirjoista
mainittakoon Hægstad’n ja Eskelandin kieliopit sekä
Schjöttin sanakirja. Sitäpaitsi on olemassa
oppikirjoja historiassa, maantieteessä, luonnonopissa
ja Raamatun historiassa. Uusi testamentti on
käännetty tälle kielelle; käännöskirjallisuus on
muuten köyhää. Sanomalehtiäkin on toimitettu
1:11a (esim. A. Garborgin v. 1877 perustama „Fedra
heinien"), mutta kaikki suuret valtiolliset
lehdet käyttävät vanhaa kirjakieltä. — L:lla on
alusta alkaen ollut lukuisia vastustajia, ja
kielikysymys on Norjassa kauan ollut polttava.
Uuden yleiskielen edistämiseksi perustettiin 1868
,,Det norske samlag" niminen seura, joka
nykyään nauttii vuotuista valtionapua
kansankielisten koulukirjojen julkaisemista varten. R. 8.

Landsorganisationen i Sverige ks.
Ammattiyhdistys.

Landstad
0dj. Magnus Brostrup, norj.
runoilija ja folkloristi (1S02-80). Toimiessaan
pappina kansan keskuudessa hän keräsi [-kansanlauluja, jotka hän 1851-53 julkaisi nimellä
..Norske folkeviser". Tässä työssään hän ei
kuitenkaan noudattanut kaikkia tieteen
vaatimuksia; hänen kokoomansa laulut ovatkin
myöhemmin saaneet kestää perinpohjaisen tieteellisen
seulomisen. Joka tapauksessa oli hänen
kokoelmallaan varsin suuri herättävä vaikutus. L:n
käsialaa on niinikään „Kirkesalmebog"; hänen
omat virtensä kuuluvat Norjan kirkon
kauneimpiin. A.-M. Tn.

Landsting, Tanskan valtiopäiväin ylähuone,
johon kuuluu 66 jäsentä; niistä kuningas
nimittää 12. muut valitaan etupäässä välillisillä
vaaleilla.

Landtag [lanttäh] (saks.), nimitys jota
käytetään Saksan valtakuntaan kuuluvien
osaval-tioit.ten omista eduskunnista (valtiopäivistä) sekä
myöskin Itävallan keisarikunnan eri osien, n. s.
»kuningaskuntien ja maitten" (Böömin, Tirolin
y. m.) erikoisista „maapäivistä".

Landtmannabanken ks. Pankki.

Landtmannapartiet ks. M a a m i e s p u o 1 u e.

Lane [lein], Edward William (1801-76).
engl. arabian kielen tutkija. Oleskeltuaan pitkät
ajat (1825-28; 1833-35; 1842-49) Egyptissä hän
kirjotti erinomaisen esityksen nykyisten
egyptiläisten elämästä »Männers and customs of the
modern Egyptians" (l:nen pain. 1836; myös saks.
1856). Kolmannella matkallaan hän kokosi
aineksia laajaan arabialais-englantilaiseen
sanakirjaan, jota vv. 1S63-74 ilmestyi 5 osaa.
Valitettavasti kuolema esti häntä päättämästä tätä
parasta arabian kielen sanakirjaa, mikä toistaiseksi
on ilmestynyt. Myöhemmin Stanley Lane Poole
saattoi teoksen loppuun. Mainittakoon, että
Y. A. Wallin matkoillaan piti L:n
tutkimustapaa esimerkkinään. E. E-a.

Lanen pullo ks. L e y d e n i n pullo.

Lanesville [Icinzvil], kaupunki Yhdysvalloissa
Massachusettsin valtiossa. Suomalaisia L:ssä n.
900. Pääasiallinen elinkeino on kivitvö
kivilouhi-moilla ja katukivien hakkuu; viimemainittu on
urakkatyötä, ja muutamat sitä harjoittavista

Landsmaal—Lanesville

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0281.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free