- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
515-516

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Landsmaal ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

51ö

Lanfranc—Langaton sähköttäminen

516

suomalaisista omistavat itse kalliomaan, josta
ottavat kivet. L:ssii on m. m. suom.
raukan-tuomarikin. — Seurakuntia on 2, nim.
apostolinen ja ev.-luterilainen, joilla on yhteinen kirkko.
Raittiusseuroja on myös 2; toinen niistä
omistaa muhkean kokoushuoneen. Ensimiiiset
suomalaiset asettuivat tänne n. 1880; lukuisampi
siirtyminen alkoi vasta n. kymmentä vuotta
myöhemmin. Tl7. P.

Lanfranc [länfrärjk] (1005-89). engl.
arkkipiispa. Opiskeltuaan nuorempana lakitiedettä L.
meni 1042 luostariin tullen jo 1045 kuuluisan
normandielaisen Bec-luostarin abliotiksi. Ollen
innokas skolastiikan harrastaja L. otti osaa
Be-rengar Tourilaisen herättämään oppiriitaan
Herran ehtoollisesta vv. 1050-70. L. oli jyrkän
puhdasoppisuuden kannattaja. Englannin
valloituksen jälkeen L. 1070 nimitettiin Canterburyn
arkkipiispaksi ja tuli tässä asemassa Vilhelm
Valloittajan kirkolliseksi neuvonantajaksi.
Kirkko-ruhtinaana hän tarmokkaasti puolusti kirkon
itsenäisyyttä niin hyvin lainsäädäntöön kuin
oikeudenkäyttöön nähden. Canterburyn
tuomiokirkon L. rakennutti normannilaiseen tyyliin sen
palon jälkeen 1087. L:n teokset julkaistiin ensi
kerran 1048. E. K-a.

Lanfranco
fra’nkoJ. Giovanni (n. [-1581-1047), it. taidemaalari; kuuluu Carraccien
koulukuntaan. Paavi nimitti L:n ritariksi, jonka
vuoksi hän sai liikanimen ,,il Cavaliere di
Giovanni Stefano". Lahjakas, pikaisesti ja
pintapuolisesti tuottava koristeellinen kyky, joka johti
äärimmilleen Correggion
perspektiivilyhennys-periaatteet lukuisissa kupoli- ja kattofreskoissaan,
joita hän aikalaistensa suosimana
muotimaala-rina teki taulumaalausten ohella Roomassa ja
Napoli’ssa. E. R-r.

Lanfrey [làfrP], Pierre (1828-77), ransk.
historioitsija, valittiin 1871 kansalliskokoukseen,
jossa liittyi maltillisiin tasavaltalaisiin, oli
1871-73 lähettiläänä Sveitsissä ja valittiin 1875
senaattoriksi. L:n kuuluisin teos on laaja v:een
1811 ulottuva Napoleon l:n historia ..llistoire
de Napoleon 1" (1867-75). Siinä hän arvostelee
ankarasti Napoleonia ja hänen toimintaansa ja
koettaa repiä rikki sen satuverhon, joka oli
kie-tounut Napoleonin nimen ympärille, mutta eksyy
päinvastaiseen liioitteluun kuin Napoleonia
ihaileva historiankirjoitus; muita teoksia: ,.L’église
et les philosophes du XVIIT:e siècle" (1855),
..Essai sur la r^volution frangaise" (1858) ;
..Oeuvres eomplètes" ilmestyivät 1879 ja seur.,
„Correspondance" (1885). ,7. F.

Lang [lärj], A n d rew (1844-1912), skotl.
etnologian ja mytologian tutkija, nänen teoksistaan
ovat huomattavimmat: „Custom and myth"
(1884), „Myth, literature and religion" (1S87),
..The making of religion" (1898), ,.Magic of
religion" (1901). L. on myös julkaissut laajan
Skotlannin historian „History of Scotland" (4 osaa,
1900-07). E. K-a.

Lang, Jakob (1648-1716), piispa, Oulun
samannimisen tullinhoitajan poika, ylioppilas
Upsalassa 1664. Turussa 1667, opiskeli sitten
Oxfordissa Englannissa ja tuli sihteeriksi ruots.
lähetystöön Pariisiin. Kotimaahan palattuaan L.
nimitettiin 1683 Nevanlinnan kirkkoherraksi,
1688 Narvan superintendentiksi, 1700 Liivinmaan
yli-superintendentiksi ja 1701 Tallinnan piispaksi.

Paettuansa sotaa Tukholmaan 1710 hän tuli 1711
Linköpingin piispaksi. Hänen mainitaan tehneen
,,kaikki, mikä niinä vaikeina ja levottomina sota
aikoina oli mahdollista, hiippakuntansa ja isiin
maan hyväksi ja parannukseksi". Turun yliopisto
vihki hänet 1090 teologian tohtoriksi. Muutamia
päiviä ennen hänen kuolemaansa suotiin hänen
lapsilleen aatelisarvo nimellä Lagercreutz.

K. G.

Lang, Joel Napoleon (1847-1905), laki
mies, yliopp. 1866, lakitieteen toht. sekä talous
oikeuden ja taloustieteen dosentti 1880 Heisin
gin yliopistossa, 1882 samojen aineiden
professori. L:n julkaisuista mainittakoon „Den
natio-nalekonomiska teorin för jordkreditföreningars
organisation" (väitöskirja professorinvirkaa
varten, 1882), „Grunderna för uppfinnareskydd
ge-nom lag" (1880), luentosarja „Finlands sjörätt"
(T, 1890; II 1910), jolla on perustava merkitys
Suomen merioikeudelle, „Om delningsgrund i bv"

(1901), ,.Om eganderätten tili Finlands vatten"

(1902) sekä kuoleman jälkeen ilmestynyt ..Före
läsningar öfver vattenriitten" (1905). L:ia käy
tettiin paljon komiteatöihin.

Lang, Johan (1745-1823), kauppias, perusti
Raahessa suuren vienti- ja
laivanvarustajaliik-keen, jota toiminimellä J. Lang jatkoivat ensin
Z. Franzön ja sittemmin Fr. Sovelius.

Langaton sähköttäminen 1.
kipinäsähkö-t y s, taito ilman johtolankaa ainoastaan
elektromagneettisten aaltojen välityksellä lähettää
sanomia paikasta toiseen. Elektromagneettisten aal
tojen syntyä ja edentvmistä saks. fyysikko Hert/
on seikkaperäisesti tutkinut, perustuen etenkin
Faraday’n kokeellisiin ja Maxwellin matemaatti
siin selvittelyihin sähköilniiöitten laadusta. Täi
laisten aaltojen synnyttämiseksi tarvitaan o s
killatorista 1. värähtävää sähkönpur
katista. Helmholtzin ja Feddersenin tutkimusten
nojalla tiedetään, että kondensaattorin, kuten
esim. Leidenin pullon (ks. t.) purkaus 011
määrätyissä olosuhteissa oskillatorinen s. o.
näennäisesti vksi kipinä ei ole sähkön liikettä ainoas
taan yhteen suuntaan, vaan sen edes-takaisin
tapahtuvaa hyvin nopeaa värähtelemistä, jolloin
pullon päällystykset vaihtavat joka värähdyksellä
varauksensa, toinen positiivisesta negatiiviseksi ja
toinen päinvastoin. Kun tahdotaan herättää
useampia peräkkäin seuraavia värähteleviä purkauk
sia, käytetään induktsionirullaa, jonka
indukt-sioni- (sekundääri ) johdon navat yhdistetään
kahteen ponnelliseen metallisauvaan ab ja ed
(kuva 1). Ponnet muodostavat väliinsä kipinä
aukon o. Aina kun sauvoihin on kerääntynyt
tarpeellinen määrä sähköä, hypähtää kipinä ponnesta
toiseen. Mainituita sauvoja kipinäaukkoineen sn
notaan He rtzin oskillaattoriksi. San
vojen sälikövarautumiskyvyn (ks. t.) korottami
seksi sauvojen päät varustetaan suurilla
levyn-muotoisilla konduktoreilla (C, ja C2). Siten
aikaansaadaan voimakkaampi ja pitkäaikaisempi
kipinä. Tämän värähdykset leviävät
kummassakin sauvassa ponnesta lähtien etenevän aallon tn
paisesti; positiivinen sähkö jatkuu toisessa ja ne
gatiivinen toisessa. Seuraavalla kipinävärähdvk
sellä sähköt muuttavat merkkiä. Sauvojen päistä
aallot kääntyvät takaisin ja yhtyvät alkuperäisiin
seisovaksi aaltoliikkeeksi värähdyskupuineen ja
solmuilleen. Kipinän kohdalla jännitys on nolla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0282.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free