- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
517-518

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Langaton sähköttäminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

517

Langaton sähköttäminen

518

Kuva 5.

Kuva 3.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 1(1

Kuva 11

Kuva 4 n.

Kuva 4I

Kuva 4 r

Kuva 6 n.

Kuva C b.

Kuva

Kuva 9.

Kuva S.

koska sähkö siellä saa vapaasti tasaantua. Siinä
on sentähden jännityssolmu. Tankojen päissä on
taas värähdyskupuja. Sauvan pituus vastaa näin
ollen aaltoväliä. Sähkövirran voimakkuus on
suurin kipinässä, mutta sauvojen päissä nolla,
>illä sieltä sähkövirtailu ei voi jatkua eteenpäin.
Aaltojen värähdysaika ja siis myös värähdysluku
ovat riippuvaiset paitsi oskillaattorin
varautumis-kyvystä C:stä myöskin sen itseinduktsionista
L:stä (ks. S ä h k ö i n d u k t s i o n i).
Thomsonin kaavan mukaan on värähdysaika 7’ = 2 Jiy CL.
Muuttelemalla itseinduktsiouia ja
varautumis-kykyä voidaan sentähden värähdysaikaakin
muuttaa; seikka, jonka sovelluttaminen on sangen
tärkeä l:ssa s:ssä. Hertzin havaitsemat
nopeimmat sähkövärähdykset olivat sellaisia, että niiden

värähdysaika oli vain__’___ sek ■ värähdys-

100,»00.0(1(1

luku siis 100,000,000. — Oskillaattorin
sähköaallot aiheuttavat ympäristönsä niin hyvin
dielektri-sessä kuin magneettisessa polarisatsionitilassa
jaksollisia vaihteluja, jotka leviävät ympäristön
eetterissä aallontapaisesti joka suunnalle.
Sellaisia aaltoja sanotaan elektromagneettisiksi. Koska
näitten värähdysluku on sama kuin niitä
synnyttävien alkuperäisten aaltojen ja edentymisnopeus
sama kuin valon 1. noin 300,(100 km sekunnissa,
saadaan (huomioonottamalla kaava:
edentymisnopeus = värähdysluku x aallonpituus), että esim.
sen elektromagneettisen aallon, minkä
värähdysluku on 100,000,000, pituus on 3 m. L:ssa s:ssä
esiintyvät aallonpituudet vaihtelevat 100 m:stä
10,000 ni:iin sen mukaan minkälaisissa
olosuhteissa sähkötys tapahtuu. Kuvassa 1 esitetyllä
avonaisella värähdysjohdolla on hy-

vin suuri säteilykyky, se kuluttaa siis liike
energiansa nopeasti loppuun ja joutuu pian lepo
tilaan. Tämä seikka voidaan myöskin lausua niin,
että mainitun johdon aallot ovat jyrkästi
hiljeneviä. Koska sellaisten aaltojen käyttö 1 :ssa
s:ssä ei ole tarkoituksenmukainen, on keksitty
keinoja hitaasti hiljenevien aaltojen lie
rättämiseksi. Sellainen keino on suljetun v ii
rähdysjohdon (kuva 2) käytäntöön
ottaminen. Jos näet avonaisen värähdysjohdon sauvat
(langat) ab ja cd (kuva 1) taivutetaan, niin että
levyt C, ja C2 joutuvat kondensaattorin
päällystysten tapaisesti vastakkain, niinkuin kuva 2
näyttää, niin sen varautumiskyky kasvaa ja
säteilykyky pienenee. Aaltojen hiljeneminen siis
hidastuu. — Elektromagneettisten aaltojen ole
massaolo voidaan erilaisilla kojeilla toteennäyt
tää. Sellaisia sanotaan yleisellä nimellä d e t e k
toreiksi 1. indikaattoreiksi. Niistä on
Branlv’n 1890-luvulla keksimä kohereeri tär
keä siksi, että se aluksi oli ainoa 1 :aan s:een käy
tetty detektori ja sentähden, että sitä vieläkin
käytetään, kun tahdotaan saada vastaanotettava tie
donanto paperille merkityksi. Kohereeri K (kuva
3)on lasiputki, jonka sisässä on kaksi 1 111111:11 etäi
syydellä toisistaan olevaa metallielektrodia. Niit
teli välinen umpinainen pieni tila täytetään alita
matta jostain metallista kuten nikkelistä, ho
peasta, teräksestä j. 11. e. valmistetulla viilajau
liolla. Jos putki asetetaan galvaanisen pariston
sisältämään johtoon, niin se estää virran
läpäisyn, sillä viilajauhon vastus 011 hyvin suuri.
Mutta jos elektromagneettiset aallot kohtaavat
kohereerin, niin jauhossa tapahtuu sellainen muu
tos, että se rupee johtamaan ja laskee sähkövirran

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0283.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free