- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
525-526

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lange ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Lange

jestelmän tasajatkuiset aallot soveltuvat langatto
maan telefonoimiseenkin, johon eivät Marconi’n
ja ,,Telefunken"-järjestelmät kelpaa, ei
ensimainittu järjestelmä vielä (1912) ole levinnyt,
huolimatta nopeasta kehittymisestään, niin laajalle
kuin sopisi odottaa. Syynä siihen 011 varmaankin
ollut se vankka asema, minkä jälkimäiset
järjestelmät jo olivat valloittaneet ensimainitun
esiintyessä (1906). [Thor Thörnblad. „Trädlös
tele-grafi" (1911-12); Franz Anderle, „Lehrbuch der
drahtloseu Telegraphie und Telephonie" (2:nen
pain. 1912).] U. S:n.

Lange. 1. Algot (1850-1904), ruots.
oppera-luulaja ja laulupedagogi. On julkaissut
opetusjärjestelmän: „Om sång" (1898) ja „Om tonbildning
i sång och tai" (1900).

2. I n a B le n il a Augusta (s. 1849),
edelli–en puoliso (1876-98), o. s. F o r s t é n, suom.
pianisti, Rubinsteinin oppilas; 011 esiintynyt myös
kirjailijana (nimellä Daniel Sten),
julkaisten 111. m. ..Berättelser från Finland" (1890).

7. K.

Lange. 1. Johann Peter L. (1802-84), saks.
teologi, vaikutti professorina Zfirichissä ja
Bonnissa. kuuluen 11. s. välitysteologiaan. Hänen
teoksistaan ovat huomattavimmat: „Christliche
Dog-matik" (1849-52) ja ..Das Leben Jesu". L. oli
myös suuren raamattuteoksen
..Theologiscli-homi-letisches Bibelwerk" (1856-76) toimittaja.

E. K a.

2. Friedrich Albert L. (1828-75), edell:n
poika, filosofi ja yhteiskunnallinen kirjailija, toimi
eri paikkakunnilla koulunopettajana ja
kirjailijana. oli dosenttina Bonnissa ja Züricltissä,
1870-72 professorina Ziirichissä. viimeiset
eliimän-vuotensa professorina Marburgissa. L:n
filosofinen pääteos 011 „Geschichte des Materialismus"
1I866, 7:s pain, 1902). jossa hän historiallisen
esityksen ohessa myöskin esittää omaa filosofista
maailmankatsomustaan, mikä perusaatteiltaan 011
sukua Kantin filosofialle. Hänen oppilaansa ovat
jatkaneet ja edelleen kehittäneet hänen
,,uuskantilaista" oppisuuntaansa (vrt. K a 111 ja C
o-li e 11. IL). Teoksessaan ,.Die Arbeiterfrage in
ihrer Bedeutuug fiir Gegemvart und Zukunft"
(1865, 5 pain. 1894) L. 011 esittänyt sangen
huomattavia yhteiskunnallisia aatteita. [Bosch, „Fr.
A. L. und sein Standpunkt des Ideals" (1890) ;
Kilissen. .,Fr. A. L.. eine Lebensbeschreibung"
>1891).] A. Gr.

Lange, Julius Henrik (1838-96). tansk.
taidehistorioitsija. Aikoi ensin ruveta
arkkitehdiksi, mutta ryhtyi
ylioppilaaksi tultuaan
opiskelemaan kielitiedettä.
Ylioppilasvuosinaan L.
ystävänsä Georg Brandesin
seurassa viehättyi
esteettisiin ja filosofisiin
tutkimuksiin. Matka
Italiaan 1861-62. joka oli
eusimäinen L:n lukuisista
ulkomaanmatkoista, teki
hänen opintojensa
päämääräksi taiteen
historian. Sen dosentiksi
hänet nimitettiin 1870
Kööpenhaminan taideakatemiaan ja 1875 vliopis-

•Iuiins l.angp.

toon. jonka professoriksi hän tuli 1888. Kööpen
haminan taidemuseon kuvanveisto-osaston johtaja
hänestä tuli 1895. — L:n laajan, monipuolisen
kirjailijatoiminnan pääteos, jota hän kaiken
ikänsä valmisteli saamatta kuitenkaan loppuun
suoritetuksi ja jossa hän tutki ihmiskuvauksen
kehitystä kaikkien aikakausien taiteessa, 011 „Bil
ledkunstens fremstilling af menneskeskikkelsen’’
(I osa käsittelee vanhinta taidekautta ja ilmestyi
1892; II osa, joka käsittelee Kreikan taiteen ensi
mäistä suuruudenaikaa, oli L:n kuollessa valmis,
vaikka julkaistiin vasta 1898; valmistumaton vii
meinen osa, jossa esitys jatkuu Kreikan taiteen toi
sesta kukoistuskaudesta 19:nnelle vuosis., tuli jui
bisuuteen 1899). Tässä teoksessa L. esiintuo m. m
suuren taidehistoriallisen keksintönsä, f routa
1 i t e e tt i 1 a k i n s a, jonka mukaan persialais
sotia (n. 500 e. Kr.) vanhemman taiteen ihmis
kuvapatsaat ovat saaneet omituisen jäykän, ar
vokkuutta ja tasasuhtaisuutta tavoittelevan asen
tonsa siitä syystä, että ne esittävät ihmisen eteen
tai taakse- eikä koskaan sivullepäin suuntautu
vassa liikkeessä, niin että se taso, jonka voisi
ajatella jakavan kuvapatsaan pystysuorasti ja
symetrisesti kahtia, aina pysyy muuttumatto
mana. L:n muista pienemmistä kirjoituksista ja
tutkielmista mainittakoon kuvaamataiteiden
alalta „Nutidskunst" (1873), „Om kunstværdi"

(1876), ,.Vor kunst og udlandets" (1879), „Bil
ledkunst" (1884), „Sergel og Thorvaldsen" (1886).
.jBastien Lepage og andre afliandlinger" (1889).
..Norsk, svensk, dansk figurmaleri" (1892) sekii
kirjoitelmat reuesanssimestareistä (esim. Correg
giosta ja ,,Michelangelo og marmoret") ynnä eri
näisten ruumiinasentojen tutkielmat (esim. ..Haan
den paa brystet" ja „Den opadvendte ansigts
stilling"). Rakennustaiteen alalta L. kirjoitti
„Det ioniske kapitæls oprindelse og forhistorie"

(1877) ja .,Roskilde Domkirkes Alder og Stil"
(1891). Hän 011 myöskin julkisesti esittänyt
mielipiteitään valtiollisissa ja historiallisissa
kysymyksissä sekä julkaissut salanimellä muutamia
huvinäytelmiä. — L., joka aikanaan oli
Skandi-naavian etevin taiteentutkija sekä erinomainen
luennoitsija ja syvä. sopusointuinen persoonalli
suus, 011 tutkimuksissaan etupäässä syventynyt
taiteen historian psykologiseen ja eetilliseen
puoleen, jotavastoin uudenaikainen teknillinen taide
kritiikki 011 hänelle verrattain vieras. Selonteot
antiikin ja renesanssin taidekausista muodosta
vat hänen kirjoitustensa ydinkohdan. Oman
maansa taiteessa L. puolusti kansallista perin
näistapaa. mutta hiin ei täysin ymmärtänyt 1880
luvun tuomia uusia suuntia. Valikoiman L:n
teoksista, „Udvalgte skrifter". julkaisivat 1900-03
G. Brandes ja P. Köbke, joka viimemain. myös
kiri julkaisi joukon L:n kirjeitä (1902). [G. Bran
des, .,Julius L." (1898).] ’ E. R-r.

Lange, Konrad von (s. 1855). saks. taide
historioitsija ja esteetikko: v:sta 1894
Tiibinge-nin yliopiston professori. vv. 1901-07 Stuttgartin
taulugallerian johtaja. Kirj. m. 111. „Das Motiv
des aufgestiitzten Fusses in der antiken Kunst"
(1879), „Haus und nalle" (1885), „Der Amor des
.Michelangelo" (1898), „Das Wesen der Ivuust"
(1901, hänen esteettinen, illusionin periaatteeseen
nojautuva pääteoksensa) ja ,,Das Wesen der kiinst
lerischen Erziehung" (1902). E. R-r.

Lange, Sven (s. 1868), tansk. kirjailija, kii

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0287.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free