- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
527-528

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lange ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

527

Langebek—Langland

52H

joittanut novelleja, lavean romaanin ,.IIjærtets
gærninger" (1900) sekä kriitillisiä tutkielmia.
Täyspainoisinta hänen kirjallisessa tuotannossaan
ovat kuitenkin hänen henkevät ja taidokkaasti
rakennetut näytelmäkappaleensa, joista eräs,
.,Samson og Dalila" (1908), on suurella
menestyksellä esitetty meilläkin. A.-M. Tn.

Langebek, Jakob (1710-75), tansk.
historiantutkija: tuli 1748 sala-arkivaarioksi. L. keräsi
uutterasti Tanskan historiaa valaisevia
asiakirjoja ja lähteitä; julkaisuja: kokoelmat »Danske
magazin" (1745-52) ja »Scriptores rerum
dani-carum" (1772-74), ..Kristian I:s historie" (1749).
TTänen kokoamansa Tanskan diplomatariumi on
olemassa käsikirjoituksena.

Langeland, saari Tanskan saaristossa. Ison
Beltin eteläosassa, Fynin ja Lollandin välissä,
edellisestä 10 km päässä, jälkimäisestä 14 km
leveän. 55 km pitkän ja 30 m syvän L:n B e
1-t i n erottama. Saaren pituus koillisesta
lounaiseen on 55 km. leveys vaihtelee 4-10 km,
pinta-ala 284 km" 19,541 "as. (1906). L. on viljavaa,
kaunista mäkimaata, jolle monet metsiköt
antavat viehättävää vaihtelua. Rannat lahdettomat,
paitsi länsirannikon eteläosaa. L:n ainoa
kaupunki on Rudkobing (3.537 as. 1910),
länsirannalla. Hallinnollisesti L. kuuluu Svendborgin
amtiin. Suuri osa saaresta on liitetty L:n
kreivikuntaan. — L. oli jo esihistoriallisena aikana
taajaan asuttu, jota todistavat runsaat löydöt.
— Kaarle X:n Kustaan sotaretkellä Tanskan
saaristossa L:n asukkaat tekivät kovaa vastarintaa
(1659). E. E. K.

Lange-Miiller, Peter Erasmus (s. 1850),
tansk. säveltäjä. Tunnetuimmat ovat hänen
laulunsa. mutta myös hänen draamalliset ja
orkesteriteoksensa ovat tulleet huomatuiksi. I. K.

Langen, Albert (1869-1909), saks.
kustantaja. Perusti 1894 Miinclieniin kustannusliikkeen,
joka hyvällä menestyksellä on m. m. julkaissut
saks. käännöksiä pohjoismaisten kirjailijain
teoksista. Tunnetuimmaksi L. tuli perustamalla 1896
kuuluisan ..Simplicissimus" nimisen pilalehden.

E. R-r.

Langenbeck. Bernhard Rudolf
Konrad von (1810-87), saks. kirurgi, tuli
professoriksi Kieliin 1S42 ja Berliiniin 1847. jossa
virassa toimi v:een 1882. Perusti saksalaisen
ki-rurgiseuran 1872, tunnettu kirurgiassa
resektsioni-opin esitaistelijana. (Y. K.)

Langenskjöld f-söld], Karl Fabian
Teo-dor (1810-63), vapaaherra, valtiomies: vliopp.
1825. fil. kand. 1832. tuli 1838 venäjän kielen
opettajaksi Haminan kadettikouluun. 1843
venäjän kielen kääntäjäksi senaattiin ja 1847
valtio-sihteerinvirastoon, jossa 1851 yleni ensimäiseksi
toimitussihteeriksi; 1853 Mikkelin läänin
kuvernööriksi, 1854 Uudenmaan läänin v. t.
kuvernööriksi, 1856 Turun ja Porin läänin kuvernööriksi,
1857 senaatin talousosaston jäseneksi ja sam. v.
jäseneksi komiteaan, jonka tuli laatia
yleiskatsaus Suomen valtion raha-asiain tilaan 1853-57.
V. 1S58 L. nimitettiin L. G. v. Haartmanin
jälkeen valtiovarain toimituskunnan päälliköksi.
Senaattorina ollessaan L. tehokkaasti vaikutti
useiden tärkeiden taloudellisten uudistusten
aikaansaamiseen. V. 1859 järjestettiin Suomen ja
Venäjän väliset kauppasuhteet ja tulliseikat
Suomelle edullisemmiksi. Sam. v. laajennettiin

kauppa- ja elinkeinovapautta. Valtion metsä
talous järjestettiin uudelle kannalle, joukko salin
liikettä rasittavia maksuja ja rajoituksia pois
tettiin, Suomen ensimäinen rautatie (Helsingin
Hämeenlinnan rata) rakennettiin, y. m. Erityi
sesti muistettava on L:n toiminta oman rahan
hankkimiseksi Suomelle. Hänen alkuunpanostaan
määrättiin 1S60 markka ja penni Suomen
rahayksiköksi. erityinen rahapaja perustettiin ja
muihin valmistaviin toimiin ryhdyttiin, mutta vasta
L:n seuraajan J. V. Snellmanin onnistui ajaa
rahareformi perille. Paljon moitetta L. sai
osakseen siitä, että hän 1861 otti aloitteen n. s.
tammikuunvaliokuntaa koskevan, perustuslaini
seita kannalta arveluttavan julistuksen antaini
seen. Hänen viimeinen huomattava toimensa oli
Suomen ensimäisen ulkomaisen valtiolainan hank
kiminen. Erehdyksistään huolimatta L. oli
Suomen uusimman ajan merkillisimpiä valtiomiehiä.

.7. F.

Langettava tauti ks. Kaatuvatauti.

Langhans. 1. Karl Gotthard L.
(1733-1808). saks. arkkitehti. V. 1786 Breslausta
Berliiniin kutsuttuna Knobelsdorffin suunnittelemaa
Opernhausin sisustaa uudelleen muodostamaan
L. siellä rakensi m. m. Brandenburger Torin
(1788-911. ensikerran Saksassa käyttäen kreik.
tyyliä, sekä 1797 Preussin valtion ensimäisen
kohotien Berliinistä Steglietziin. — 2. Karl
Ferdinand L. (17S1-1869), edellisen poika,
arkkitehti, Schinkelin aikainen, Berliinissä kei
sari Wilhelm I:n palatsin rakentaja, mutta L:n
erikoisalaa olivat etenkin teatterit (Berliinin
oopperan uusintelu v:n 1843 palon jälkeen, Stet
tinin, Breslaun kahdesti palanut ja uudesta
rakennettu, Leipzigin uusi y. m. teatterit). U-oN.

Langhoff, Carl Fredrik August (>
1856), vapaali., ministerivaltiosihteeri, kenraali
luutnantti, tuli upseeriksi 1877, oli mukana ven.
turkk. sodassa; Uudenmaan pataljoonan päälli
koksi 1894, Suomen sotaväen esikuntapäälliköksi

1896, Suomen kaartinpataljoonan komentajaksi

1897, Semenovin rykmentin päälliköksi 1899.
1 : n kaartin jalka väkidivisioonan 1 :n brigadin
komentajaksi 1904. Suomen ministerivaltiosibtee
riksi 1906.

Langiewicz [-j&vits], Marian (1827-871
puol. vapaudensankari. otti 1860 osaa Garibaldi’n
Sisilian ja Napolin retkeen; kun Puolan kapina
1863 alkoi, järjesti L. vapaajoukon Sandomier
zissa ja saavutti venäläisistä useita voittoja: ju
listautui Mieroslawskin jouduttua tappiolle Puo
lan diktaattoriksi 10 p. maalisk.. mutta jo 19 p.
sam. kuuta hänen täytyi paeta Itävallan alueelle
missä vangittiin; päästyään 1865 vapaaksi meni
Turkin palvelukseen.

Langinkoski, Kymijoen itäisen suuhaaran Iän
tisimmässä laskuhaarassa juuri vähää ennen sen
laskemista mereen, n. 6 km Kotkasta (länteeni :
putouksen pituus 400 m, putouskorkeus 3,i m.
keskiveden aikaan 5.291 hevosv. — Kosken
rannalla keisari Aleksanteri III:lie rakennettu
kalas-tuspaviljonki. L. Jl-nen.

Langland [laaland], William (1332-99
engl. runoilija, oli saanut huolellisen teologisen
sivistyksen ja siirtyi synnyinseudultaan
Slirop-shiren kreivikunnasta Lontooseen, missä elätti il
seään virsienlaulajana ja rukoilijana. L:n pää
teos on »Visions concerning Piers the plowman"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0288.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free