- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
531-532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Langlet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

531

Languedoc-kanava ks. C a ti a I du Midi.

Langue d’oi’l ks. Hauskan kieli.

Languet [låge’], Hubert (1518-81), ransk.
valtiollinen kirjailija ja diplomaatti,
uskonpuhdistuksen kannattaja. Opiskeli kotimaassaan ja
Italiassa, kääntyi Melanclitonin teokset luettuaan
protestanttisuuteen, asettui 1540 Wittenbergiin
Melanclitonin luo ja tuli hänen ystäväkseen.
Matkusti pohjoismaissa m. m. Ruotsissa sekä myös
Suomessa ja Lapissa (1557) ; Kustaa Vaasa teki
ehdotuksen, että L. Ruotsin hyväksi johtaisi koi’
lisviiylän lövtöretkeii. V. 1550 L. meni Saksin
vaaliruhtinaan Augustin palvelukseen ja teki
hänen lähettiläänään paljon matkoja: oli saapuvilla
Pariisissa Pärttylin yön verisaunassa 1572.
jolloin hän oli vähällä menettää henkensä. Oli
1573-77 lähettiläänä keisarin hovissa.
Kalvinilaisena L. joutui ankarain luterilaisten vihoihin,
jonka tähden hän erosi toimestaan: esiintyi
sittemmin Oranian Vilhelmin neuvonantajana.
Hänen kirjoittamanaan pidetään teosta: „Vindicia>
contra tyrannos sive de principis in populum
populique in principem legitima potestate" (1570).
Teos edustaa hugenottien valtio-oikeudellista
kantaa ; L. puolustaa siinä alamaisten oikeutta ja
velvollisuutta tehdä vastarintaa tyrannillistn ja
jumalatonta hallitsijaa vastaan: vastarinnan
orgaanina tulee olla kansan eduskunta. Historialli
sessa suhteessa arvokkaita ovat hänen kirjeensä:
vaaliruhtinas Augustille ja hänen kanslerilleen
Mordeisenille osoitetut julkaistiin 1660 nimellä
..Areana seculi decimi sexti"; kirjeet Sir Philip
Sidneylle 1633 (englanniksi 1845).
Camerariuk-selle 1646. [Scholtz, ..Hilbert L. als
kursächsi-scher Berichterstatter und Gesaiulter in
Frank-reich": Touchard, ..De politica Huberti Langueti"
ja Tschackertin artikkeli Hauckin [-..Realencyklo-pädie"ssa.]-] {+..Realencyklo-
pädie"ssa.]+} O. ’ li.

Langusti (Palinnrus vulgaris) on n. 0,5 m
pitkä ja yli 6 kg painava, Välimeressä ja
Englannin länsi- ja
etelärannikolla kivikkopolijassa
elävä kymmenjalkainen
äyriäiseläin.
Selkäpuolella runsaasti piikkejä;
toinen tuntosarvi pari
hyvin pitkä, ensimäinen
raajapari sakseja vailla.
Väriltään
punertavan-violetti. keltatäpläinen.
Toukat (Phyllosoma)
ovat ulapalla eläviä,
litteitä ja aivan läpinäkyviä. Syötävä. P. B.

Lanius ks. L e p i n k ä i s e t.

Lanjuinais [läzyinc’], Jean Denis de
(1753-1827). kreivi, ransk. valtiomies,
kirkko-oikeuden professori syntymäkaupunkinsa
Ren-nes’in yliopistossa 1775: liittyi kolmannen säädyn
edustajaksi valittuna 1780 vapaamielisiin ja ajoi
etenkin pappien siviilikonstitutsionia.
Kansallis-konventissa L. liittyi girondisteiliin. äänesti
Lud-vik XVI:n kuolemantuomiota vastaan ja vastusti
rohkeasti jakobiineja ja anarkismia: vangittiin
kesäk. 2 p. 1793. mutta pääsi pakenemaan
Ren-nes’iin; hirmuhallituksen päätyttyä hän 1795 tuli
takaisin konventtiin. oli laatimassa uutta
hallitusmuotoa sekä jäsenenä myöhemmissäkin
tasavallan eduskunnissa ; vastusti senaatissa
Napoleonin yksinvaltaa : mutta siitä huolimatta tiimä

532

korotti hänet kreiviksi (1808). L„ jonka Lud
vik XVI IT nimitti päiiriksi. esiintyi Bourbonien
aikanakin vapaamielisyyden puolustajana taan
tunnista vastaan. L. on esittänyt valtiollisia mieli
piteitään useissa teoksissa, joista tunnetuin on
..Constitutions de la nation frangaise" (1819).
Hänen kootut teoksensa (Oeuvres complètes) jul
kaistiin 1832. K. O. 1..

Lanka tarkoittaa yleensä raaka-aineeseen ja
tekotapaan katsomatta ohutta ja tavallisesti lie
riömäistä kappaletta, jonka pituus on leveyteen
ja paksuuteen verraten sangen tai äärettömän
suuri. Tähän kuuluvat siis liietallilangat, lasi
langat ja kuituaineista kehrätyt langat. Viime
mainitut ovat syistä tai kuiduista yhteen kiertii
mällä muodostettuja ja jakaantuvat raaka-ai
neensa ja laatunsa puolesta eri ryhmiin.

Puuvillalangoista ovat mainittavia ren
gaskeliruulangat (water) ja selfaktori- 1. rukki
langat (mule), joista kumpaakin lajia tavataan
loimilankana (twist) ja kudelankana (we†t). Hie
nompia lajeja ovat kammatut langat, joista etu
päässä kertaamalla valmistetaan neulomalankoja.

Villalankojen päälajit ovat karstavilla
langat ja kampavillalangat, joita villan hienon
den ja kierremäärän mukaan kumpiakin
tavataan sangen monta eri lajia vaihtelevine nimi
neen kuten merino-lanka. seviot-lanka, keisarin
lanka, zephyr-lanka ynnä lukemattomia muita
Vikogne-lanka on karstavillalangan tavoin keh
rättvä puuvillalankaa. Pellava-, hamppu
j u u t t i- ja rami-lankoja on myös monta
lajia kuten raakaa, ®/4 valkaistua, ’/„ valkaistua.
’/., valkaistua, kokovalkaistua, rohdinlankaa v. m
Sangen monia lajeja tunnetaan myös sekä keh
riittyii silkkilankaa (floretti-lankaa) että
raakasilkkilankaa. joista tärkeimmät ovat loimi
silkki (organzive) ja kudesilkki (tram).

Paitsi näitä yleisiä lajeja tunnetaan useita
omituisesti kehrättyjä tekolankoja. kuten
nuppulanka, värivaihtoinen lanka (flammgarnl.
kerrattua lankaa jäljittelevä lanka v. m. Kerrat
tuja lankoja on 2-, 3- ja useampikertaisia, silmu
lankoja, ruuvilankoja v. m. aina lukemattomiin
vaihteluihin saakka. E. J. S.

Lankalasi, lasilevy, jonka sisässä on rauta
lankaverkko; lankaverkko on painettu sulaan la
siin. Lankalasi on erinomaisen lujaa. Sitä käy
tetään lattioissa ja katukäytävissä oleviin akkuna
aukkoihin v. m. S. V. II.

Lankanaula ks. Naula.

Lankanumero on mitta, joka ilmaisee langan
pituuden ja painon suhteen antaen siten verran
nollisen käsityksen langan paksuudesta tai pai
nosta. Eri maiden pituus- ja painomittojen sekii
erilaisen käytännön takia on sangen monta toi
sistaan poikkeavaa numeroimistapaa. joita usein
on hankala verrata toisiinsa. Tämän hankaluu
den poistamiseksi 1873 Wienin näyttelyn aikana
hyväksyttiin metrinen numerojärjestelmä. joka
esitetään alempana, käytäntöön otettavaksi, mutta
tämä päätös jäi vain paperille. Sama päätös täy
(lennettiin ja hyväksyttiin sittemmin Brysselin ja
Torinon kokouksissa 1875 sekä myöhemmin Pa
riisin kokouksissa 1878 ja 1900. Päätös on ly
livesti seuraava: kaikille keliruutuot
teille otetaan numeroksi se metri
luku lankaa, jonka paino on 1 g. V y v h
<1 e n pituus on oleva 1.000 m jaettuna

Languedoc-kanava—Lankanumero

Langusti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0290.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free